Search

Helsingin Jalkapalloklubi

helsinkiläinen jalkapalloseura
(Ohjattu sivulta HJK)

Helsingin Jalkapalloklubi eli HJK on helsinkiläinen jalkapalloseura. Suomen mestaruuksilla mitattuna se on Suomen menestynein jalkapalloseura.

HJK
Koko nimiHelsingin Jalkapalloklubi
LempinimetKlubi
Perustettu1907[1]
KaupunkiSuomi Helsinki
KenttäBolt Arena
– kapasiteetti10 770
SarjaVeikkausliiga
Sarjataso1.
Värit         
ToimitusjohtajaSuomi Aki Riihilahti
PuheenjohtajaSuomi Olli-Pekka Lyytikäinen
PäävalmentajaSuomi Ossi Virta
KapteeniSuomi Joona Toivio
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
}}
Kolmas peliasu
Mitalit
SM-kilpailu, Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa1911, 1912, 1917, 1918, 1919, 1923, 1925, 1936, 1938, 1964, 1973, 1978, 1981, 1985, 1987, 1988, 1990, 1992, 1997, 2002, 2003, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2017, 2018, 2020, 2021, 2022, 2023
Hopeaa Hopeaa1921, 1933, 1937, 1939, 1956, 1965, 1966, 1982, 1983, 1999, 2001, 2005, 2006, 2016
Pronssia Pronssia1954, 1968, 1969, 1974, 1976, 1979, 1980, 1986, 1993, 1994, 1995, 2015
Suomen Cup
Kultaa Kultaa1966, 1981, 1984, 1993, 1996, 1998, 2000, 2003, 2006, 2008, 2011, 2014, 2017, 2020
Hopeaa Hopeaa1975, 1985, 1990, 1994, 2010, 2016, 2018
Liigacup
Kultaa Kultaa1994, 1996, 1997, 1998, 2015, 2023
Hopeaa Hopeaa1995, 2009, 2012

Ajatuksen seuran perustamisesta sai Franz Fredrik Wathén. HJK perustettiin virallisesti vuonna 1907 ja se voitti ensimmäisen jalkapallon Suomen-mestaruutensa vuonna 1911. Seura aloitti toiminnan jalkapallosta, mutta myöhemmin mukaan tulivat jääpallo ja jääkiekko, joissa molemmissa seura voitti Suomen-mestaruuksia 1920- ja 1930-luvuilla. Lisäksi HJK:ssa harrastettiin muun muassa keilailua, taitoluistelua ja käsipalloa. Vuodesta 1976 lähtien seura on keskittynyt jalkapalloon.

Vuodesta 1964 lähtien HJK on pelannut jalkapallon pääsarjatasolla. Se on ainoa suomalaisseura, joka on pelannut Mestarien liigan tai Eurooppa-liigan lohkovaiheessa. Seuran nykyinen kotistadion on Bolt Arena. Aikaisemmin HJK on pelannut ottelujaan Töölön pallokentällä ja Helsingin olympiastadionilla. HJK:lla on myös reservijoukkue Klubi 04, joka pelaa Ykkösessä. Se perustettiin vuonna 2004, kun seura osti Jokerien jalkapallojoukkueen. HJK:n naisjoukkue on myös Suomen menestynein seura mestaruuksissa mitattuna.

Historia

Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubin historia

Seuran alkuvuodet

HJK:n ensimmäinen jalkapallojoukkue vuonna 1907.
Ensimmäinen mestaruuden voittanut HJK:n joukkue vuodelta 1911.

Jalkapallon tultua Suomeen heräsi ajatus perustaa Helsinkiin jalkapallon oma erikoisseura. Vuoden 1907 alussa Franz Fredrik Wathén esitti ajatuksensa julkisuudessa, ja saman vuoden toukokuussa tehtiin periaatteellinen päätös perustaa Helsingin Potkupalloklubi eli Helsingfors Sparkbollsklubb. Kesäkuussa seuran virallinen perustamiskokous pidettiin Kaisaniemessä ja uuden seuran nimeksi otettiin Helsingin Jalkapalloklubi eli Helsingfors Fotbollsklubb.[2] Ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa HJK pelasi vielä samana vuonna Tammisaaressa paikallista tehdasjoukkuetta vastaan.[3] HJK oli ollut kaksikielinen seura, mutta vuonna 1908 viralliseksi kieleksi valittiin suomi. Vuotta myöhemmin seuran ohjelmistoon otettiin mukaan jääpallo.[4] Ensimmäisen Suomen-mestaruutensa HJK saavutti vuonna 1911, jolloin se voitti Åbo IFK:n maalein 7–1. Lisäksi vuonna 1912 seura juhli jalkapallon Suomen-mestaruutta, kun paikalliskilpailija HIFK kaatui samoin lukemin 7–1. Vuosikymmenen lopulla HJK voitti vielä kolme SM-kultaa vuosina 1917–1919. Vuonna 1917 seura voitti loppuottelussa ÅIFK:n maalein 4–2 ja kahtena seuraavana vuonna Viipurin Reippaan, ensin vuonna 1918 3–0 ja seuraavana vuonna lukemin 1–0.[5] Muissa lajeissa seura saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa jääpallossa. HJK voitti vuonna 1921 jääpallon SM-loppuottelussa Viipurin Sudet.[6] Vuonna 1924 seuran ohjelmistoon otettiin mukaan keilailu, mutta tästä jouduttiin pian luopumaan.[7] Seuraavan kerran lajivalikoimaa laajennettiin vuonna 1928, jolloin HJK aloitti toiminnan jääkiekossa. Seuraavana vuonna HJK juhli lajissa Suomen-mestaruutta.[8]

Jalkapallossa aloitettiin sarjamuotoinen kausi vuonna 1930, mutta ensimmäistä kertaa HJK oli mukana Mestaruussarjassa vuonna 1931, pudoten kauden päätteeksi B-sarjaan. HJK palasi kuitenkin jo vuoden kuluttua takaisin Mestaruussarjaan voittamalla B-sarjan 1932. Vuosina 1936 ja 1938 seura voitti Mestaruussarjan.[9] Jääkiekossa HJK voitti vielä kaksi SM-kultaa 1930-luvulla.[10] Sotien jälkeen HJK otti käsipallon lajivalikoimaansa, ja keilailu palasi seuran toimintaan. Aikaisemmin seurassa mietittiin myös koripallon ottamista mukaan ohjelmaan, mutta ajatuksesta luovuttiin. Käsipallossa seura voitti SM-hopeaa vuonna 1944.[11] HJK:n naisjaosto aloitti toimintansa vuonna 1946, jolloin alkoi myös naisten käsipallo.[12] Jalkapallossa alkanut mitaliton kausi loppui vuonna 1954, jolloin HJK voitti SM-pronssia.[9] Seuran toimintaa vaikeuttivat taloudelliset ongelmat, eikä se pystynyt panostamaan lajeihin erikoisseurojen tapaan.[13]

Jalkapallon erikoisseuraksi

Vuonna 1960 HJK:n puheenjohtajaksi valittiin Apu-lehden omistaja Olli Lyytikäinen, joka tuki seuraa sekä taloudellisesti että tarjoamalla pelaajille työpaikkoja.[14] Seuran toimintaa alettiin vähentää ja jääpallojaosto lakkautettiin vuonna 1963.[15] Jalkapallossa HJK palasi Suomen-mestariksi valmentaja Aulis Rytkösen johdolla vuonna 1964.[16] Mestaruuden myötä seura pääsi ensimmäistä kertaa Euroopan Cupiin kaudella 1965–1966.[17] HJK hävisi kuitenkin molemmat alkukierroksen pelinsä Manchester Unitedia vastaan.[18] Vuonna 1966 seura voitti ensimmäistä kertaa Suomen cupin.[17] Jääkiekossa HJK oli pudonnut pääsarjasta, mutta nousi suurten taloudellisten panostusten ansiosta takaisin. Seura tavoitteli myös SM-kultaa, mutta sijoittui parhaimmillaan hopealle kaudella 1971–1972.[19] Jääkiekkojaosto ajautui taloudellisiin ongelmiin ja lopulta päätti fuusioitua Karhu-Kissojen kanssa Helsingin Jääkiekkoklubiksi.[20] Myös taitoluistelu lopetettiin vuonna 1972, jolloin jäljelle jäivät käsipallo ja jalkapallo.[19][21] Naisten jalkapallossa HJK oli aloittanut toimintansa vuonna 1971, jolloin seura voitti heti Suomen-mestaruuden.[22] Miesten joukkueen rahoittajaksi tuli Paavo Einiö, jonka tuella HJK palasi mestariksi kaudella 1973.[23] Vuonna 1976 HJK:sta tuli jalkapalloon keskittynyt seura, kun käsipallotoiminta lakkautettiin.[24]

Mestarien liiga ja 2000-luku

Aloituskokoonpano PSV-ottelussa

Kaudella 1981 seura saavutti ensimmäisen tuplamestaruutensa HJK:n voitettua sekä cup- että Suomen-mestaruuden.[25] Vuosina 1985, 1987 ja 1988 seura voitti jälleen mestaruuden Jyrki Heliskosken valmentamalla joukkueella.[26] Ensimmäisellä Veikkausliiga-kaudella HJK palasi mestariksi kauden tauon jälkeen, mutta seuran toimintaa vaikeutti 1990-luvun lama. Vuoden 1991 alussa perustettiin saneerausohjelman ja organisaatiouudistuksen jälkeen HJK-Klubi Oy, jolla houkuteltiin sijoittajia. Kaudella 1992 HJK voitti Veikkausliigan mestaruuden, vaikka seura kärsi edelleen talousongelmista, joiden takia mietittiin jopa konkurssia.[27][28] Seuraavina vuosina vakavat taloushuolet väistyivät ja HJK-Klubi Oy lakkautettiin.[29] Kaudella 1996 HJK antoi ensimmäistä kertaa potkut valmentajalleen, kun Tommy Lindholm erotettiin huonosti alkaneen kauden takia. Joukkue joutui sarjakarsintaan, jotka se lopulta voitti yhteismaalein 2–1 Hangö IK:a vastaan.[30] Huonosti menneen kauden myötä joukkueen pelaajisto vaihdettiin suurelta osin ja HJK palasi Suomen-mestariksi.[31] Seura pääsi täten mukaan Mestarien liigan karsintoihin, joissa se voitti ensin FC Jerevanin ja FC Metzin. Tällöin HJK:sta tuli ensimmäinen Mestarien liigan lohkovaiheeseen päässyt suomalaisjoukkue.[32] HJK jäi lohkonsa viimeiseksi, mutta onnistui voittamaan Benfican.[33]

HJK muutti Finnair Stadiumille kauden 2000 aikana ja saavutti cup-mestaruuden.[34] Ensimmäisen mestaruutensa vuosikymmenen aikana joukkue voitti vuonna 2002. Myös vuonna 2003 HJK voitti Suomen-mestaruuden, jonka lisäksi se voitti cup-mestaruuden. Talvella 2004 seura osti FC Jokerien jalkapallotoiminnan ja teki joukkueesta oman farmijoukkueensa, jonka nimeksi tuli Klubi 04. HJK juhli satavuotisjuhliaan vuonna 2007, mutta sijoittui liigassa vasta seitsemänneksi. Kauden lopun joukkuetta valmensi Antti Muurinen. Suomen-mestariksi HJK palasi kaudella 2009. Myös seuraavana vuonna seura voitti Veikkausliigan, minkä lisäksi seura pääsi Eurooppa-liigassa play-off-kierrokselle.[35][36] HJK voitti kolmannen mestaruutensa putkeen kaudella 2011 ja neljäs tuli 2012, mikä merkitsi Suomen ennätystä peräkkäisten jalkapallomestaruuksien määrässä.[9] Kaudella 2013 seura voitti jo viidennen perättäisen Suomen-mestaruutensa.[37].

Kaudella 2014–2015 HJK eteni ensimmäisenä suomalaisseurana Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen voitettuaan karsintojen viimeisellä kierroksella Rapid Wienin.[38] Lisäksi seura voitti kuudennen perättäisen Suomen-mestaruutensa.[39] Mestaruusputki päättyi lopulta kaudella 2015, jolloin mestariksi kruunattiin Seinäjoen Jalkapallokerho HJK:n jäädessä pronssille. HJK palasi mestaruuskantaan kaudella 2017 voittaen myös Suomen Cupin, ja kaudella 2018 tuli toinen mestaruus peräkkäin.

Värit ja logot

}}
1907–1908
}}
1909–1972, 1986–
}}
1977
}}
1982
}}
1985
Joitakin HJK:n kotipeliasuja vuosien varrelta.[40][41][42]

Seuran perustamisen jälkeen peliasujen väriksi valittiin valkoinen. Tällä värityksellä pelattiin vuoteen 1909 saakka, jolloin pelipaitojen värit vaihdettiin sinivalkoraitaisiksi.[43] Värit olivat kannanotto suomalaisuusaatteen puolesta.[40] Vuosien varrella HJK on käyttänyt muitakin kotipeliasuja, mutta värit ovat pysyneet samana. Vuodesta 1986 lähtien peliasu on ollut jälleen sinivalkoraitainen.[42]

HJK:n logo on peräisin vuodelta 1913 ja sen on suunnitellut Osmo Korvenkontio.[44]Juhlavuotenaan 2007 HJK käytti erityistä juhlalogoa, jossa oli kaksi tähteä varsinaisen logon päällä 20 mestaruuden merkiksi ja vuosiluvun sijasta "1907–2007".[45] Perinteisen logon ohella HJK käytti 1990-luvun puolivälissä poikkeavaa tunnusta, jossa oli HJK-tekstin yläpuolella liekinvarrella varustettu jalkapallo.[46]

Stadion

Pääartikkeli: Töölön jalkapallostadion
HJK:n käyttämät kotikentät: Olympiastadion (ylhäällä), Töölön pallokenttä (oikealla) ja Bolt Arena (alhaalla).

HJK pelaa kotiottelunsa nykyisin Bolt Arenalla eli Töölön jalkapallostadionilla, jolla seura on pelannut vuodesta 2000 lähtien.[28] Stadionin rakennutti Hjallis Harkimo ja HJK oli osaomistaja stadionia hallinnoivasta yhtiöstä.[47]

Töölön jalkapallostadion valmistui vuonna 2000, jolloin sen nimioikeudet myytiin Finnairille kymmeneksi vuodeksi. Tämän johdosta stadion tunnettiin vuoteen 2010 asti nimellä Finnair Stadium.[48] Vuonna 2010 stadionin nimioikeudet vanhenivat, jolloin TeliaSonera hankki nimioikeudet vuoteen 2013 asti. Aluksi nimi oli Sonera Stadium[49] ja vuodesta 2017 vuoden 2020 alkuun saakka Telia 5G Areena. HJK omistaa stadionin nykyisin kokonaan.[50] Stadionin nimi vaihdettiin kuitenkin vuonna 2020, kun HJK teki uuden yhteistyösopimuksen Bolt.Works-henkilöstövuokrausyhtiön kanssa.[51]

Stadionin alustana oli alun perin luonnonnurmi, mutta keväällä 2003 se korvattiin niin sanotulla Mondon tekonurmella.[52] Tekonurmen käyttöä on perusteltu sen sopivuudella ympärivuotiseen käyttöön.[53] Tekonurmi on herättänyt vastustusta, mutta samalla stadionin käyttötunteja on pystytty nostamaan.[54][55]

HJK:n ensimmäinen kotikenttä oli vuonna 1915 valmistunut Töölön pallokenttä.[56] Toinen HJK:n usein käyttämä pelipaikka oli Helsingin olympiastadion. Veikkausliigan aikana HJK pelasi Töölön pallokentällä vuosina 1992–1994 ja 1997–1998 sekä olympiastadionilla 1990–1991, 1995–1996 ja 1999.[28] HJK:n suurimmat yleisömäärät ovat juuri olympiastadionilta. Pääsarjatason ennätys, 23 382 katsojaa, on vuonna 1996 pelatusta HJK-MyPa-ottelusta,[57] ja Mestarien liigan HJK-PSV Eindhoven-ottelussa katsojia oli 34 146.[58]

HJK:n kotikentät[59]

Kannattajat

HJK:n klubipäädyn faneja. Pelaajat kiittävät ottelun jälkeen.
HJK:n kannattajien tifo HJK-IFK-ottelussa 5. syyskuuta 2022.

Helsingin Jalkapalloklubilla on eniten aktiivisia kannattajia,[60] ja se on seuratuin joukkue Suomessa. Viidestätoista suurimmasta pääsarjatason ottelun katsojamäärästä 12 on ollut HJK:n kotiotteluita.[61] Helsingin Sanomien 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan HJK on paitsi menestynein, myös suosituin suomalainen jalkapalloseura. Sitä kannatti joka neljäs suosikkijoukkueensa ilmoittaneista; Uudellamaalla osuus oli peräti 59 prosenttia.[62]

HJK:n edusti Helsingin suomenkielistä porvariväestöä, tästä huolimatta seura piti kiinni perinteistään olla avoin kaikille kunniallisille kansalaisille kielestä, rodusta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta[63]. Sillä oli laajalti kannatusta esimerkiksi Helsingin normaalilyseon ja Ressun lukion opiskelijoiden keskuudessa, suomenkielisten opiskelijoiden lisäksi HJK oli suosittu mm. kauppiaiden keskuudessa[64][65]. Seuran kannattajien ydinjoukko tuli Helsingin kantakaupungista, mutta vuosikymmenten saatossa seurasta kehittyi leimallisesti myös töölöläinen joukkue, jossa HJK:n toiminta enimmäkseen pyöri.[66][67] Vaikka HJK pitkään miellettiin töölöläiseksi porvarijoukkueeksi, on tämä leima kadonnut. Nykyään kannattajat tulevat eri yhteiskuntaluokista ja myös töölöläiskeskeisyys on vähentynyt. Tähän ovat vaikuttaneet muiden vahvan identiteetin omanneiden helsinkiläisseurojen katoaminen pääsarjatasolta sekä muuttoliikkeen sekoittama väestöpohja, lisäksi HJK ryhtyi jo varhaisessa vaiheessa 60- ja 70-luvuilla perustamaan juniorijoukkueita kantakaupungin ulkopuolelle rakennettuihin lähiöihin[68]. Esimerkiksi Mestarien liigan lohkopelien aikaan HJK:sta tuli lähes koko Suomen edustaja.[69] Toisaalta HJK on hyvin vihattu seura sekä Helsingissä että muualla Suomessa.[70]

HJK:lla oli järjestäytyneitä kannattajia jo 1930-luvulla ja kannattajat järjestivät tuolloin huviretkiä sekä kerhoiltamia. Toiminta kuitenkin hiipui sotien jälkeen pitkälti yleisen taloudellisen tilanteen heikkouden vuoksi.[71] HJK:n ensimmäinen varsinainen kannattajaryhmä oli vuonna 1984 perustettu Tölikän Raiku,[72] jonka toiminta kuitenkin hiipui. Kannattajatoiminta järjestäytyi uudelleen 1999, kun Forza HJK perustettiin Mestarien liigan innostamana. Se on yksi Suomen vanhimmista edelleen toimivista faniyhdistyksistä. Forzan jäsenmäärä kasvoi tasaisesti ja korkeimmillaan se oli vuonna 2003, jolloin jäseniä oli noin 300. Vuonna 2006 Forza HJK jakautui, kun kannattajaryhmän sisällä puhjenneiden ristiriitojen vuoksi syntyi Sakilaiset. Forzalla oli vuoden 2011 alussa 175 jäsentä, kun taas Sakilaisiin kuului noin 30 jäsentä. Kannattaryhmistä Forza HJK on profiloitunut perheystävällisempään kannattamiseen, kun taas Sakilaisten toiminta on anarkistisempaa ja villimpää. Nykyään löyhästi organisoitu Klubipääty toimii HJK kannattajien kattojärjestönä ja kaikki kannattajat kannattavat HJK:ta Klubipäädyssä Bolt Arenan eteläpäädyssä.[60]

Seuran tunnussävelmäksi on noussut Vexi Salmen sanoittama ”Hoo-Jii-Koo”, joka perustuu englantilaisten Daniel Boonen ja Rod McQueenin säveltämään kappaleeseen ”Blue Is the Colour”. Englantilainen alkuperäisversio on tunnettu Chelsea FC:n kannatuslaulu. HJK:n edustusjoukkue lauloi itse ja levytti kappaleen ennen kautta 1973.[73][74]

HJK:n yleisösuosio jalkapallossa ja jääkiekossa 1950-luvulta eteenpäin

Jalkapallo
Vuosikymmen0123456789
1950Div1Div1Div1266928182440225922101834
1960126023022323Div1395273817150719762718058
19705177318825603781348134892886243827573889
19802930305830013243504967896770510640335034
19904673349332503572322434184159311234602919
20003976381826723646359446835580484845163661
20103544361037575097401752815101477937795007

[75]

Jääkiekko
KausiKeskiarvoKausiKeskiarvo
1957-587311965-661799
1958-5910451966-672812
1959-609541967-68556
1960-6116751968-69319
1961-6220151969-70377
1962-6314791970-714448
1963-6416871971-725500
1964-6515541972-73*3652

[76]

Kursivoitu teksti Toinen sarjataso

Kilpailijat

Stadin derby HIFK–HJK 23. toukokuuta 2017.
Pääartikkeli: Stadin derby

HJK:lla on historiansa aikana ollut useita merkittäviä kilpailijoita. 1900-luvun alkupuolella seuran tärkeimmät kilpailijat olivat muut helsinkiläiset pääsarjaseurat HIFK, HPS ja Kiffen, joiden kanssa HJK muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jakoi mestaruudet ennen ensimmäistä maailmansotaa.[77] Asetelmaa on vahvistanut ajoittain kiivaskin kilpailu pelaajista.[78] Varsinkin 1960-luvulla käytiin kovaa kisaa elintilasta, kun pääsarjatasolla pelasi viisi helsinkiläisseuraa. Lopulta ainoastaan HJK säilyi pääsarjassa muiden joko pudottua alasarjoihin tai lopetettua kokonaan.[79][80]

Helsingin ulkopuolella HJK:n merkittävin kilpailija on ollut Valkeakosken Haka. Seurat ovat Suomen kaksi menestyneintä,[81] ja niiden välisiä kohtaamisia pidetään klassikoina, sillä niissä taistellaan usein sarjan kärkisijoista.[82][83][84] Esimerkiksi kauden 1999 mestaruus ratkesi Hakan hyväksi viimeisessä ottelussa Valkeakoskella, kun se onnistui voittamaan pisteen sarjassa edellä olleen HJK:n 1–0.[85] Otteluissa on ollut paljon katsojia ja neljä pääsarjatason 11 suurimmasta yleisömäärästä on juuri HJK:n ja Hakan välisistä peleistä.[61]

1990- ja 2000-luvulla HJK:n tärkeimmät kilpailijat Hakan ohella ovat olleet pääkaupunkiseudun seurat.[86] Erityisesti samalla stadionilla pelannut FC Jokerit nousi Harry Harkimon merkittävillä panostuksilla nopeasti huipulle ja oli lyhyen historiansa aikana tärkeä paikallisvastustaja. Jokerit hankki HJK:sta muun muassa Shefki Kuqin ja nousi haastamaan HJK:n ylivaltaa pääkaupunkiseudulla.[87] Noustuaan kaudeksi 2006 Veikkausliigaan FC Honka on ollut HJK:n merkittävin paikallisvastustaja, lukuun ottamatta kausia 2015-2017.[88] Kauden 2023 päätteeksi Esport Honka meni konkurssiin, mutta Hongan konkurssin takia liigakarsinnat hävinnyt IF Gnistan nousi kaudeksi 2024 Veikkausliigaan. HJK:n nykyisen kotikentän suurimmat katsojamäärät ovat olleet HIFK:ta, Jokereita ja Honkaa vastaan. Näissä paikalliskamppailuissa on katsomossa ollut parhaimmillaan yli 10 000 katsojaa.[89][90] Jokerien ja Hongan lisäksi muita paikalliskilpailijoita ovat olleet Finnairin Palloilijat, Atlantis FC ja AC Allianssi.[91] 2010-luvulla HJK on pelannut ”Stadin derbyjä” HIFK:ta vastaan.[92]

Organisaatio ja talous

Rakenne

Helsingin Jalkapalloklubin organisaatio kostuu HJK Oy:stä ja useasta yhdistyksestä. Osakeyhtiö vastaa liigajoukkueen sekä A- ja B-poikien edustusjoukkueen toiminnasta. HJK ry on seuran ydin ja nykyään se vastaa naisten ja tyttöjen joukkueista sekä nuorempien poikien edustusjoukkueista. Muusta junioritoiminnasta huolehtii HJK-Juniorit ry ja reservijoukkue Klubi-04:n toimintaa hoitaa Talenttiklubi ry. Osakeyhtiön pääomistaja on Olli-Pekka Lyytikäinen, joka omistaa kaksi kolmasosaa osakkeista yhdessä siskonsa ja perheyhtiönsä A-lehtien kautta. Lyytikäinen on myös osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja.[93][94]

HJK:n puheenjohtajat

Liiga-HJK ry:n puheenjohtajat

Oy:n puheenjohtajat (2001–)

[95][96][97]

HJK Oy

Nykymuotoisena HJK yhtiöitettiin vuonna 2000. Yhtiömuotoa yritettiin myös aikaisemmin seuran 1990-luvun alun pahojen talousvaikeuksien käynnistämän saneerausohjelman yhteydessä. HJK-Klubi Oy perustettiin 1991, mutta osakeanti epäonnistui eikä seuraan saatu juurikaan uusia sijoittajia. Silloisesta yhtiöstä HJK ry omisti pääosan. Yhtiö laukkautettiin 1996 muun muassa verotussyistä ja edustusjoukkueen toiminta siirtyi takaisin HJK ry:lle.[29]

2000-luvulla HJK:n liikevaihto pysyi keskimäärin noin 2 miljoonassa eurossa. 2010-luvulla on kuitenkin tapahtunut suurta kasvua ja HJK:n keskimääräinen liikevaihto on noussut jo lähes kuuteen miljoonaan euroon. Korkeimmillaan seuran liikevaihto on ollut kaudella 2014, kun se pelasi Eurooppa-liigan lohkovaiheessa. Liikevaihto nousi tuolloin lähes 9 miljoonaan euroon.[98] HJK:n tulot koostuvat yrityskumppanuuksista, yritysliikunnasta ja Töölön jalkapallostadionin tapahtumien vuokrasta.[99] Huomattavia tuloja tuovat myös eurocupien palkintorahat sekä pelaajien myynnit, mitkä vaihtelevat vuosittain merkittävästi. HJK saa muiden seurojen tapaan pienen osa Veikkausliigan televisiointisopimuksesta.[100] HJK:lla oli 2000-luvun alussa myös oma televisiosopimus MTV3:n kanssa.[101]

HJK:n pääsponsorit ovat Adidas, Stadium, Bolt.Works, Lumme Energia, Apu, Carlsberg, Silja Line, OP Uusimaa, Ilmarinen, Mehiläinen ja Foodora.[102]

Talouden tunnusluvut

Tunnuslukuja 2005–2022
TilikausiLiikevaihto*Tulos*
20051,59–0,04[103]
20062,460,09[104]
20072,20–0,15[104]
20082,13–0,25[104]
20091,81–0,49[104]
20103,220,05[105]
20115,601,50[106]
20123,7550,088[107]
20133,705–0,149[103]
20148,7250,338[103]
20155,7400,494[103]
20165,0250,257[103]
20174,8420,253[103]
20184,6060,159[103]
20194,1600,058[103]
20203,1960,046[103]
20217,0970,751[103]
202211,02,0[108]
*) miljoonaa euroa

Pelaajat ja valmentajat

Joukkue 2024

Päivitetty 2. huhtikuuta 2024.[109]

Maalivahdit
01 Jesse Öst (varakapteeni)
81 Elmo Henriksson
Puolustajat
02 Brooklyn Lyons-Foster
04 Joona Toivio (kapteeni)
05 Carlos Moros Gracia
06 Aapo Halme
15 Andreas Vaher
24 Michael Boamah
27 Kevin Kouassivi-Benissan
28 Miska Ylitolva
30 Noah Pallas
45 Diogo Tomas
46 Oliver Pettersson
Keskikenttäpelaajat
08 Geórgios Kanellópoulos
10 Lucas Lingman (varakapteeni)
14 Hans Nunoo Sarpei
16 Aaro Toivonen
21 Niilo Kujasalo
22 Liam Möller
37 Atomu Tanaka
Hyökkääjät
07 Santeri Hostikka
09 Luke Plange
11 Anthony Olusanya
17 Hassane Bandé
18 Topi Keskinen
19 David Ezeh
20 Johannes Yli-Kokko
41 Samuel Anini Jr.
  • Päävalmentaja: Ossi Virta
  • Valmentaja: Ferran Sibila
  • Valmentaja: Óscar García Rodríguez
  • Maalivahtivalmentaja ja joukkueenjohtaja: Ville Wallén
  • Fysiikkavalmentaja: Luis Anula
  • Fysioterapeutti: Toni Taipale
  • Fysioterapeutti: Tony Elomaa
  • Lääkäri: Thomas Brinck
  • Lääkäri: Klaus Köhler
  • Huoltaja: Petteri Jutila
  • Huoltaja: Boris Wistuba-Marino

[110]

Entiset pelaajat

Pääartikkeli: Luettelo Helsingin Jalkapalloklubissa pelanneista jalkapalloilijoista

Entiset päävalmentajat

[113][114][115][95]


Hall of Fame

Tähtijoukkue 1907–2007

Pelaajavalmentajana Aulis Rytkönen

HJK:n Hall of Fame perustettiin seuran 90-vuotisjuhlien yhteydessä, jolloin siihen nimettiin 16 henkilöä. Sittemmin sitä on täydennetty useaan otteeseen.[116][117] HJK:n 100-vuotiskaudella 2007 julkaistiin juhlakirja, jossa valittiin HJK:n kaikkien aikojen tähtijoukkue. Valinnoissa painotettiin pelaajan uraa HJK:ssa, ottelumääriä, saavutuksia, tilastoja ja merkitystä seuralle. Pelaajavalmentajaksi valittiin Aulis Rytkönen.[118][119]

[120]

Muut joukkueet

Farmijoukkue

Pääartikkeli: Klubi 04

Klubi 04:n toiminta alkoi vuonna 2004, jolloin HJK osti FC Jokerien toiminnan.[35] Koska HJK:lla ei voinut olla kahta liigajoukkuetta, aloitti Klubi 04 toimintansa Kakkosesta.[121] Joukkue nousi Ykköseen kaudeksi 2006 voitettuaan sarjakarsinnoissa VG-62:n. Vuonna 2006 Klubi 04 sijoittui kuudenneksi, mutta seuraavalla kaudella joukkue oli viimeinen ja putosi sarjasta. Kaudeksi 2009 joukkue onnistui jälleen sarjanousussa. Klubi 04 pysyi sarjassa vuoteen 2010 asti, jolloin se putosi.[122] Kaudeksi 2018 Klubi 04 nousi taas Ykköseen, mutta jäi sarjan viimeiseksi ja putosi.

HJK:lla on ollut myös muiden seurojen kanssa farmisopimuksia. Muun muassa vuosina 1994–1997 FC Honka oli HJK:n farmisopimuksen alaisena.[123]

Juniorit

Klubi 04:n ottelu kaudella 2007.

HJK:lla on juniorijoukkueet kaikissa poikien ikäluokissa. Lisäksi toimintaa on tyttöjen puolella.[124] Seuralla on omat kaupunginosajoukkueet, ja kaiken kaikkiaan junioripelaajia on noin 1 400. HJK:n juniorijoukkueet toimivat HJK Juniorit ry:n alaisuudessa.[125] HJK Juniorit on pääkaupunkiseudun suurin jalkapalloseura.[126]

HJK on A-pojissa mestaruuksien määrässä toiseksi menestynein ja B-pojissa menestynein seura.[127] HJK on kummankin sarjan menestynein seura maratontaulukossa.[128] Vuoteen 2019 mennessä seura on saavuttanut A-pojissa 14 ja B-pojissa 22 mestaruutta.[127] B-tytöissä HJK on myös menestynein seura.[129]

Kansainvälisen urheilututkimuskeskuksen CIES:n helmikuussa 2015 julkaiseman tutkimuksen mukaan HJK oli Suomen ja Pohjoismaiden suurin ja Euroopan 20. suurin kasvattajaseura. Tutkimus kattoi 468 seuraa 31 eurooppalaisesta pääsarjasta, ja kasvatiksi laskettiin pelaajat, jotka olivat edustaneet seuraa vähintään kolmen vuoden ajan ikävuosina 15–21. Sarjoissa pelasi yhteensä 36 HJK:n kasvattia.[130][131]

Naiset

Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubi (naiset)

Seura aloitti naisjoukkueen toiminnan vuonna 1971, jolloin Naisten SM-sarja aloitettiin. Joukkue voitti heti ensimmäisenä vuonna Suomen-mestaruuden.[22] HJK hallitsi naisjalkapallon alkuvuosia, sillä se voitti viisi ensimmäistä mestaruutta. Vuosina 1979–1989 joukkue voitti seitsemän mestaruutta. HJK oli myös paras naisjoukkue 1990-luvulla, jolloin se voitti seitsemän mestaruutta. 2000-luvulla naisjoukkue voitti Suomen-mestaruuden vuosina 2000, 2001, 2005 ja 2019.[132] HJK menestyi naisissa myös kansainvälisillä kentillä, ja seura oli mukana vastaperustetussa naisten UEFA Cupissa kaudella 2001–2002. Joukkue eteni aina välieriin asti, jossa sen pudotti jatkopeleistä Umeå IK. Suomemestaruuden jälkeen monet pelaajat lähtivät seurasta, minkä takia HJK ei menestynyt SM-sarjassa edellisvuosien tapaan.[133]

Soveltava jalkapallo

HJK Hurrikaanit -joukkue pelaa sähköpyörätuolijalkapalloa. Laji tuli Suomeen vuonna 2012 ja joukkue aloitti HJK:ssa 2015.[134]

Saavutukset

Miehet

Nuoret:

A-pojat

  • Suomen mestari (14): 1942, 1959, 1974, 1980, 1981, 1982, 1984, 1990, 1997, 2001, 2004, 2005, 2006, 2010

B-pojat

  • Suomen mestari (22): 1977, 1978, 1979, 1980, 1982, 1986, 1991, 1992, 1993, 1994, 1997, 2002, 2004, 2005, 2006, 2008, 2009, 2010, 2011, 2014, 2015, 2017[127]

Naiset[132][136]

  • Suomen mestari (23): 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1979, 1980, 1981, 1984, 1986, 1987, 1988, 1991, 1992, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2005, 2019
  • Suomen Cupin voittaja (17): 1981, 1984, 1985, 1986, 1991, 1992, 1993, 1998, 1999, 2000, 2002, 2006, 2007, 2008, 2010, 2017, 2019
  • Naisten Liigacupin voittaja (2): 2009, 2012

Tilastot

Sarjasijoitukset

Helsingin Jalkapalloklubin kaudet

Kausi[9][122]SarjaOVTHTM/PMPSTSijaCup-mestaruudet[137][138]
1908Cupvälierä
1909Cupvälierä
1910Cupvälierä
1911Cupmestaruus
1912Cupmestaruus
1913Cupvälierä
1914ei pelattu ensimmäisen maailmansodan takia
1915Cupkarsinta
1916Cuppuolivälierä
1917Cupmestaruus
1918Cupmestaruus
1919Cupmestaruus
1920Cuppuolivälierä
1921Cuphopeaa
1922Cupvälierä
1923Cupmestaruus
1924Cupkarsinta
1925Cupmestaruus
1926Cupvälierä
1927Cuppuolivälierä
1928Cuppuolivälierä
1929Cuppuolivälierä
1930SM-karsintatoinen sija
1931Mestaruussarja703412-1637. (8)
1932Suomensarja540110-481. (6)
1933Mestaruussarja1456320-14162. (8)
1934Mestaruussarja1454523-18145. (8)
1935Mestaruussarja1462632-26144. (8)
1936Mestaruussarja1491437-21191. (8)
1937Mestaruussarja1484258-24202. (8)
1938Mestaruussarja1484243-24201. (8)
1939Mestaruussarja1374240-18182. (8)
1940Mestaruussarjaa ei pelattu, SM-cupissa välierässä
1940/41Mestaruussarja1242622-30105. (8)
1942Mestaruussarjaa ei pelattu, SM-cupissa putosi ennen välieriä
1943/44Mestaruussarja712420-2247. (8)
1945Mestaruussarja (SPL)521211-1355. (6)
1945/46Suomensarja (SPL)14110360-25222. (8)
1946/47Mestaruussarja (SPL)1443726-41116. (8)
1947/48Mestaruussarja (SPL)1462633-27145. (8)
1948Mestaruussarja1566332-20184. (16)
1949Mestaruussarja22541327-551410. (12)
1950Suomensarja18133256-17292. (10)
1951Suomensarja18122456-20262. (10)
1952Suomensarja18123363-27271. (10)
1953Mestaruussarja1873828-22176. (10)
1954Mestaruussarja1894531-18223. (10)
1955Mestaruussarja1855835-35158. (10)
1956Mestaruussarja1893639-28212. (10)
1957Mestaruussarja1858526-26186. (10)
1958Mestaruussarja1892745-34205. (10)
1959Mestaruussarja1845928-39138. (10)
1960Mestaruussarja2258944-51189. (12)
1961Mestaruussarja2277842-41216. (12)
1962Mestaruussarja22641233-571611. (12)
1963Suomensarja222011127-18411. (12)
1964Mestaruussarja22146242-18341. (12)
1965Mestaruussarja22125550-30292. (12)
1966Mestaruussarja22107546-30272. (12)Suomen cup
1967Mestaruussarja22113859-38255. (12)
1968Mestaruussarja22117451-300293. (12)
1969Mestaruussarja22115650-32273. (12)
1970Mestaruussarja2297637-26255. (12)
1971Mestaruussarja261011546-32314. (12)
1972Mestaruussarja221011124-32219. (12)
1973Mestaruussarja22145336-21331. (12)
1974Mestaruussarja22124643-27283. (12)
1975Mestaruussarja22821229-37188. (12)
1976Mestaruussarja22125540-25293. (12)
1977Mestaruussarja2295827-25237. (12)
1978Mestaruussarja22137252-29331. (12)
1979Mestaruussarja (runkosarja)22107534-24273. (12)
Mestaruussarja (loppusarja)29147848.36353. (8)
1980Mestaruussarja (runkosarja)22126439-22303. (12)
Mestaruussarja (loppusarja)29159548-29243. (8)
1981Mestaruussarja (runkosarja)22124640-24282. (12)Suomen cup
Mestaruussarja (loppusarja)29175757-32251. (8)
1982Mestaruussarja (runkosarja)22113853-39255. (12)
Mestaruussarja (loppusarja)291541062-47222. (8)
1983Mestaruussarja (runkosarja)22108442-28285. (12)
Mestaruussarja (loppusarja)29159561-37252. (8)
1984Mestaruussarja (runkosarja)22106649-37265. (12)Suomen cup
1985Mestaruussarja (runkosarja)22116541-23282. (12)
Mestaruussarja (pudotuspelit)42027-51.
1986Mestaruussarja221010242-23303. (12)
1987Mestaruussarja22153438-14331. (12)
1988Mestaruussarja (runkosarja)22162444-22341. (12)
Mestaruussarja (loppusarja)272034431. (6)
1989Mestaruussarja (runkosarja)22105628-20255. (12)
Mestaruussarja (loppusarja)271179295. (6)
1990Veikkausliiga (runkosarja)22116540-29283. (12)
Veikkausliiga (pudotuspelit)750213-71.
1991Veikkausliiga331491061-44515.
1992Veikkausliiga33206759-35661. (12)
1993Veikkausliiga (runkosarja)22123727-17393. (12)Suomen cup
Veikkausliiga (loppusarja)291541034-26493. (8)
1994Veikkausliiga26127740-29433. (14)Liigacup
1995Veikkausliiga261410244-18523. (14)
1996Veikkausliiga (runkosarja)22841026-30288. (12)Suomen cup, Liigacup
Veikkausliiga (karsintasarja)271151136-37383. (6)
1997Veikkausliiga27184553-18581.Liigacup
1998Veikkausliiga27911733-31384. (10)Suomen cup, Liigacup
1999Veikkausliiga (runkosarja)22145343-14472. (12)
Veikkausliiga (loppusarja)29205453-18652. (8)
2000Veikkausliiga33169851-33574. (12)Suomen cup
2001Veikkausliiga331910464-19672. (12)
2002Veikkausliiga (runkosarja)22153436-16481. (12)
Veikkausliiga (loppusarja)292054651. (8)
2003Veikkausliiga26176351-15571. (14)Suomen cup
2004Veikkausliiga26912542-31396. (14)
2005Veikkausliiga26157443-26522. (14)
2006Veikkausliiga24136545-18452. (14)Suomen cup
2007Veikkausliiga26713631-25347. (14)
2008Veikkausliiga26145747-29474. (14)Suomen cup
2009Veikkausliiga261410245-21521. (14)
2010Veikkausliiga26157443-19521. (14)
2011Veikkausliiga33263486-23811. (12)Suomen cup
2012Veikkausliiga33197763-33641. (12)
2013Veikkausliiga33227478-25731. (12)
2014Veikkausliiga33209462-25691. (12)Suomen cup
2015Veikkausliiga331610752-36583. (12)
2016Veikkausliiga331610745-30582. (12)
2017Veikkausliiga33237376-17761. (12)Suomen cup
2018Veikkausliiga33246361-19781. (12)
2019Veikkausliiga (runkosarja)22810428-22344. (12)
2019Veikkausliiga (mestaruussarja)27910833-29375. (12)
2019Veikkausliiga (eurolopputurnaus)21014-4
2020Veikkausliiga22146253-17481. (12)Suomen cup
2021Veikkausliiga (runkosarja)22154332-12492. (12)
2021Veikkausliiga (mestaruussarja)27185441-19591. (6)
2022Veikkausliiga (runkosarja)22154334-18491. (12)
2022Veikkausliiga (mestaruussarja)27184541-23581. (6)
2023Veikkausliiga (runkosarja)22128239-19441. (12)
2023Veikkausliiga (mestaruussarja)27158450-26531. (6)

Selite
OOttelut
VVoitot
TTasapeli
HHäviöt
TM/PMTehdyt maalit /
päästetyt maalit
PSTPisteet

Eurocup-ottelut

HJK kansainvälisissä peleissä[139]
  • Q = karsintakierros
  • 1R = ensimmäinen kierros
  • PO = play-off kierros
  • HJK:n maalit mainittu ensin.
KausiKilpailuKierrosMaaVastustajaTulos
1965–1966Euroopan CupQ Manchester United2–3, 0–6
1967–1968Cup-voittajien Cup1R Wisla Kraków1–4, 0–4
1974–1975Euroopan Cup1R Valletta FC0–1, 4–1
2R Åtvidabergs FF0–3, 0–1
1975–1976UEFA CupQ Hertha Berlin1–4, 1–2
1979–1980Euroopan Cup1R Ajax Amsterdam1–8, 1–8
1982–1983Euroopan Cup1R Omonia Nicosia0–2, 3–0
2R Liverpool FC1–0, 0–5
1983–1984UEFA CupQ Spartak Moskova0–2, 0–5
1984–1985UEFA CupQ FK Dynamo Minsk0–4, 0–6
1985–1986Cup-voittajien Cup1R KS Flamurtari Vlorë3–2, 2–1
2R Dynamo Dresden1–0, 2–7
1986–1987Euroopan Cup1R APOEL Nicosia0–1, 3–2
1988–1989Euroopan Cup1R FC Porto0–3, 2–0
1989–1990Euroopan Cup1R AC Milan0–4, 0–1
1991–1992Euroopan Cup1R Kiovan Dynamo0–1, 0–3
1993–1994Mestarien liigaQ Norma Tallinn1–1, 1–0
1R RSC Anderlecht0–3, 0–3
1994–1995Cup-voittajien CupQ B71 Sandur5–0, 2–0
1R Besiktas JK0–2, 1–1
1995–1996Intertoto CupLohko FC Girondins de Bordeaux1–1
Lohko Bohemians3–2
Lohko IFK Norrköping1–1
Lohko OB Odense1–2
1996–1997UEFA CupQ FC Pyunik Jerevan1–3, 5–2
2Q Chernomorets Odesa2–2, 0–2
1997–1998Cup-voittajien CupQ Belgradin Punainen Tähti1–0, 0–3
1998–1999Mestarien liiga1Q FC Jerevan2–0, 3–0
2Q FC Metz1–0, 1–1
Lohko PSV Eindhoven1–2, 1–3
Lohko 1. FC Kaiserslautern0–0, 2–5
Lohko SL Benfica2–0, 2–2
1999–2000UEFA CupQ Shirak Gyumri2–0, 0–1
2Q Olympique Lyonnais0–1, 1–5
2000–2001UEFA CupQ CS Grevenmacher4–1, 0–2
1R Celtic FC0–2, 2–1
2001–2002UEFA CupQ FK Ventspils2–1, 1–0
1R AC Parma0–1, 0–2
2002–2003UEFA CupQ FC Gomel0–1, 0–4
2003–2004Mestarien liiga1Q Glentoran0–0, 1–0
2Q MTK Budapest1–3, 1–0
2004–2005Mestarien liiga1Q Linfield FC1–0, 1–0
2Q Maccabi Tel-Aviv0–0, 0–1
2006–2007UEFA CupQ Drogheda United1–1, 1–3
2007–2008UEFA Cup1Q FC Etzella Ettelbruck2–0, 1–0
2Q Aalborg BK2–1, 0–3
2009–2010Eurooppa-liiga2Q FK Vėtra1–0, 1–3
2010–2011Mestarien liiga2Q FK Ekranas0–1, 2–0
3Q FK Partizan0–3, 1–2
2010–2011Eurooppa-liigaPO Beşiktaş JK0–2, 0–4
2011–2012Mestarien liiga2Q Bangor City FC3–0, 10–0
3Q NK Dinamo Zagreb1–2, 0–1
2011–2012Eurooppa-liigaPO FC Schalke 042–0, 1–6
2012–2013Mestarien liiga2Q KR Reykjavik7–0, 2–1
3Q Celtic FC1–2, 0–2
2012–2013Eurooppa-liigaPO Athletic Bilbao0–6, 3–3
2013–2014Mestarien liiga2Q Nõmme Kalju0–0, 1–2
2014–2015Mestarien liiga2Q FK Rabotnički0–0, 2–1
3Q APOEL FC2–2, 0–2
2014–2015Eurooppa-liigaPO Rapid Wien2–1, 3–3
Lohko FC Kööpenhamina2–1, 0–2
Lohko Club Brugge0–3, 1–2
Lohko Torino FC2–1, 0–2
2015–2016Mestarien liiga2Q FK Ventspils3–1, 1–0
3Q FK Astana0–0, 3–4
2015–2016Eurooppa-liigaPO FK Krasnodar0–0, 1–5
2016–2017Eurooppa-liiga1Q FK Atlantas2–0, 1–1
2Q PFC Beroe Stara Zagora1–1, 1–0
3Q IFK Göteborg2–1, 0–2
2017–2018Eurooppa-liiga1Q Connah’s Quay Nomads FC0–1, 3–0
2Q FK Shkëndija1–3, 1–1
2018–2019Mestarien liiga1Q Víkingur Gøta2–1, 3–1
2Q FK BATE0–0, 1–2
2018–2019Eurooppa-liiga3Q NK Olimpija Ljubljana0–3, 1–4
2019–2020Mestarien liiga1Q HB Torshavn3–0, 2–2
2Q Belgradin Punainen tähti0–2, 2–1
2019–2020Eurooppa-liiga3Q Riga FC1–1, 2–2
2021–2022Mestarien liiga1Q FK Budućnost Podgorica3–1, 4–0
2Q Malmö FF1–2, 2–2
2021–2022Eurooppa-liiga3Q Neftçi Baku PFK2–2, 3–0
PO Fenerbahçe SK0–1, 2–5
2021–2022KonferenssiliigaLohko LASK Linz0–2, 0–3
Lohko Maccabi Tel Aviv FC0–5, 0–3
Lohko Alaškert FC4–2, 1–0
2022–2023Mestarien liiga1Q FK RFS1–0, 1–2
JO: 0–0, RP: 5–4
2Q FC Viktoria Plzeň1–2, 0–5
2022–2023Eurooppa-liiga3Q NK Maribor2–0, 1–0
PO Silkeborg IF1–0, 1–1
Lohko AS Roma0–3, 1–2
Lohko PFK Ludogorets Razgrad1–1, 0–2
Lohko Real Betis Balompié0–2, 0–3
2023–2024Mestarien liiga1Q Larne FC1–0, 2–2
2Q Molde FK1–0, 0–2
2023–2024Eurooppa-liiga3Q Qarabağ FK1–2, 1–2
2023–2024KonferenssiliigaPO FCV Farul Constanța1–2, 2–0
Lohko Eintracht Frankfurt0–6
Lohko PAOK FC2–3
Lohko Aberdeen FC1–1
KilpailuOttelutVoitotTasapelitTappiotTehdytPäästetyt
Mestarien liiga / Euroopan Cup84311439107129
Cup-voittajien Cup126151824
Eurooppa-liiga / UEFA Cup7822134380152
Intertoto Cup412166
Konferenssiliiga113171027
Yhteensä190633195222338

Tilanne 26.10.2023 pelatun ottelun jälkeen.

Pelaajatilastot

Helsingin Jalkapalloklubissa eniten otteiluita on pelannut Reijo Jalava, joka pelasi urallaan 304 pääsarjatason ottelua ja lisäksi useita myös Suomensarjassa.[140] Veikkausliigassa aikana eniten otteluja pelasi Aarno Turpeinen.[141]

Helsingin Jalkapalloklubin paras maalintekijä on Aatos Lehtonen, joka pelasi koko uransa seurassa. Hän teki kaikkiaan 109 maalia, jolla hän on pääsarjatason maalintekijätilastossa sijalla 14.[142] Veikkausliigamaaleja on tehnyt eniten Juho Mäkelä.[141]

Päivitetty kauteen -2019

Eniten pääsarjaotteluita
SijaPelaajaVuodetOttelut
1Reijo Jalava1949–1969304[140]
2Sebastian Sorsa2004–2007, 2009–2016270[143]
3Markku Kanerva1983–1990, 1994–1998266[144]
4Ville Wallén2000–2001, 2003, 2005–2013263[141][145]
5Henry Forssell1968–1980247[146]
6Juha Dahllund1972–1976, 1978–1985236[147]
7Lauri Lehtinen1943–1962231[148]
8Jari Europaeus1981–1984, 1990–1995226[149]
9Aarno Turpeinen1995–2004225[150]
10Erfan Zeneli2005–2008, 2010-2015, 2019208[151]
Eniten pääsarjamaaleja
SijaPelaajaVuodetMaalitOttelut
1Aatos Lehtonen1934–1947109101[152]
2Pentti Styck1954–196298133[153]
3Atik Ismail1975–1976, 1978–1979, 1981–198497165[154]
4Sulo Salo1932–194975148[155]
5Kai Pahlman1965–196974102[156]
5Juho Mäkelä2003–2005, 2008–2010, 201274156[141]
7Pekka Talaslahti1965–197168119[157]
8Ismo Lius1991–1992, 1994–19966279[158]
9Mika Kottila1994–1995, 1997–1998, 2002–200456158[159]
10Akseli Pelvas2007–2013, 2016–201952143[160]


Muut lajit

Jalkapallon ohella Helsingin Jalkapalloklubin virallisia lajeja ovat olleet jääpallo, jääkiekko, tennis, taitoluistelu,käsipallo ja keilailu. Lisäksi seurassa on harrastettu yleisurheilua, luistelua, soutua, rugbya sekä maahockeyta, jaostoja näille lajeille ei kuitenkaan ollut ja usein niitä harrastettiin vain lyhyen aikaa ja kokeiluluontoisesti [161][162]

Jääpallo

Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubi (jääpallo)

Jääpalloa pelattiin HJK:ssa vuosina 1909[43]–1963. Seura menestyi lajissa hyvin erityisesti 1920-luvulla, jolloin se oli finaalissa seitsemän kertaa.[163] 1930-luvulla menestys hiipui ja toisen maailmansodan jälkeen HJK sahasi liigan ja Suomensarjan välillä ja lopulta putosi maakuntasarjaan.[164] Toiminta lakkasi, kun se karsittiin HJK:n talousvaikeuksien vuoksi 1963.[15] HJK voitti lajissa kaikkiaan viisi mestaruutta, kolme hopeaa ja kaksi pronssia.[163] Vuosien varrella 22 HJK-pelaajaa edusti maajoukkuetta.[165]

Saavutukset:

Kaudet SM-kilpailuissa (ei pelattu 1940, 1942) (40):

  • 1912, 1915-1948, 1950, 1952-1957

Kaudet Suomensarjassa (7):

  • 1949, 1951, 1958-1962

Kaudet Maakuntasarjassa (1):

  • 1963

Jääkiekko

Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubi (jääkiekko)
Jääkiekko-ottelu Ilves–HJK joulukuussa 1949.

Jääkiekkoa pelattiin HJK:ssa vuosina 1928–1972. Ennen toista maailmansotaa HJK menestyi hyvin voittaen kolme mestaruutta ja ollen muilla mitaleilla seitsemän kertaa.[166] Sodan jälkeen menestys oli vaatimattomampaa kunnes HJK 1960- ja 1970-luvun taitteessa panosti merkittävästi lajiin. Seura kuitenkin ajautui talousvaikeuksiin ja jääkiekkojaosto fuusioitui Karhu-Kissojen kanssa Helsingin Jääkiekkoklubiksi 1972.[8][20]

Saavutukset:

Kaudet SM-sarjassa(ei pelattu 1930, 1940, 1942) (36):

  • 1928-1947, 1949-1955, 1957-1966, 1971-1972

Kaudet Suomensarjassa(6):

  • 1948, 1956, 1967-1970

Tennis

Tennistä harrastettiin HJK:ssa vuodesta 1916-1920-luvun alkuun[167]

Taitoluistelu

Taitoluistelu kuului HJK:n ohjelmaan vuosina 1966–1972. Toiminta siinä oli varsin menestyksekästä, sillä HJK:n luistelijat voittivat yhteensä kuusi Suomen-mestaruutta. Myös taitoluistelu lakkautettiin talouskriisin jälkimainingeissa, kun sen toiminta siirtyi Helsingin Taitoluisteluklubille.[19][21]

Käsipallo

Käsipalloa pelattiin HJK:ssa vuosina 1943–1976.[11][24] HJK pelasi miesten pääsarjatasolla kahdeksan kautta ja naisten pääsarjatasolla kaksikymmentä kautta, lisäksi yhdistelmäjoukkue UK-HJK pelasi miesten pääsarjassa yhden kauden ja naisten pääsarjassa kaksi kautta. HJK voitti lajissa yhden hopean ja kaksi pronssia, naisten paras sijoitus on neljäs.[169][170]

Saavutukset:

Kaudet SM-sarjassa (8+1):[171]

  • 1944-1946, 1950, 1952, 1954, 1974, 1976, 1978

Kaudet naisten SM-sarjassa (20+2):[170]

  • 1953-1954, 1956-1957, 1959-1960, 1962-1977

Keilailu

Keilailu oli HJK:n ohjelmassa vuosina 1924-1925, sekä 1943[172]. Keilailijat liittyivät vuonna 1925 Helsingin Keilaajiin jonka olivat perustaneet pitkälti Klubista aiemmin vuonna eronneet keilailijat[173]

Lähteet

  • Tuhkunen, Yrjö: Helsingin Jalkapalloklubi 1907–1957. Helsinki: Laatupaino Oy, 1957.
  • Aalto, Seppo ym: Tähtien tarina: Helsingin jalkapalloklubi 100 vuotta. Helsingin Jalkapalloklubi, 2007. ISBN 978-952-92-2062-5.
    • Tiitta, Allan: 1907–1959 teoksessa Tähtien Tarina
    • Aalto, Seppo: 1960–1975 teoksessa Tähtien Tarina
    • Sulkava, Esa: 1976–1995 teoksessa Tähtien Tarina
    • Lehtola, Erkka: 1996–2007 teoksessa Tähtien Tarina
  • Alaja, Erkki: Monsieur Magic – Aulis Rytkönen. Helsinki: Teos, 2009. ISBN 978-951-851-185-7.
  • Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo. Hämeenlinna: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
  • Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2010. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2010. ISSN 0787-7188.
  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.

Viitteet

Kirjallisuutta

  • Ismail, Atik: Klubin kundit: 20 vuotta koukussa. LampLite Ltd, 2006. ISBN 952-99723-0-X.
  • Lehtola, Erkka V. & Pakkanen, Mitri & Riihilahti, Aki & Tiittula, Markus: HJK Mestarien liigassa. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23643-8.
  • Klubi 80: kirjoitus Helsingin Jalkapalloklubin 80-vuotiaasta toiminnasta: HJK Mestarien liigassa. Helsingin Jalkapalloklubi, 1987.

Aiheesta muualla


 

Noudettu kohteesta ”https:https://www.search.com.vn/wiki/index.php?lang=fi&q=Helsingin_Jalkapalloklubi&oldid=22313275”
🔥 Top keywords: