ISO
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
International Organization for Standardization eli ISO[2] on kansainvälinen standardisoimisjärjestö. Se käyttää myös ranskaksi nimeä Organisation Internationale de Normalisation (OIN). ISO on perustettu helmikuussa 1947 ja se tuottaa kansainvälisiä standardeja. ISO ei ole minkään hallituksen alainen, mutta standardiensa välityksellä sillä on merkittävä vaikutusvalta.
| International Organization for Standardization (ISO) | |
|---|---|
.svg){kind=logo} | |
| Perustettu | 23. helmikuuta 1947 |
| Tyyppi | Kansalaisjärjestö |
| Toimiala | kansainvälinen standardisointi |
| Päämaja |  Vernier, Geneven kantoni, Sveitsi |
| Toiminta-alue | maailmanlaajuinen |
| Jäsenet | 164 järjestöä[1] |
| Viralliset kielet | englanti, ranska, venäjä |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
ISOn jäseniä ovat kansalliset standardisoimisjärjestöt, yksi kustakin maasta.[1] Suomea järjestössä edustaa Suomen Standardisoimisliitto SFS.[1] ISOn standardit ovat suosituksia.
ISOn dokumentteja ei jaeta vapaasti, mutta luonnosdokumentit ovat yleensä vapaasti saatavilla sähköisessä muodossa. 1990-luvulla ISO sai maineen hitaana ja byrokraattisena järjestönä, joka ei kuuntele kuluttajien ja käyttäjien mielipidettä. Tämän jälkeen järjestössä on pyritty korjaamaan havaittuja epäkohtia ja nopeuttamaan standardisointiprosessia.
Koska ISOn määrittelemiä standardeja on otettu laajasti käyttöön, joissain tuotteissa niihin viitataan jopa nimellä. Tällainen on esimerkiksi CD-ROM -levyjen tiedostojärjestelmän standardi ISO 9660, jonka perusteella tiedostojärjestelmän sisältäviä tiedostoja on alettu nimittää "ISO-imageiksi". Toinen esimerkki on filmin valoherkkyys, jossa käytetään ISO-standardia, jonka mukaan kameroiden filmiä myydään "ISO-numerolla".
Tietotekniikka-alan standardisointi tehdään yhteistyössä IEC-standardisointiorganisaation kanssa. Yhteistä työryhmää kutsutaan nimellä JTC1 (Joint Technical Committee).
Muutamia ISO-standardeja
ISO 1 – 9999
- ISO 9, kyrillisten merkkien translitterointi
- ISO 216, paperikoot, kuten A4
- ISO 639, kielten lyhenteet
- ISO 646, ASCII
- ISO/IEC 1539-1, Fortran-ohjelmointikieli
- ISO 2108, ISBN -koodi kirjojen tunnistamiseksi
- ISO 3166, maiden koodit
- ISO 3602, japanin kielen romanisaatio
- ISO 3901, ISRC -koodi äänitteiden tunnistamiseksi
- ISO 4217, valuuttakoodit
- ISO 5218, ihmisten sukupuolten koodit (0 = ei tunneta, 1 = mies, 2 = nainen, 9 = ei määritelty)
- ISO 8601, päivämäärien muoto
- ISO 8859, 8-bittinen merkistökoodaus
- ISO 8879, Standard Generalized Markup Language (SGML)
- ISO 9000, laatustandardi
- ISO/IEC 9075, SQL
- ISO 9660, CD-ROM-tiedostojärjestelmä
- ISO 9899, C-ohjelmointikieli
- ISO/IEC 9945 Portable Operating System Interface (POSIX)
ISO 10000 – 49999
- ISO 10279, BASIC-ohjelmointikieli
- ISO 10646, Universal Character Set (vrt. Unicode)
- ISO 10303, STEP
- ISO/IEC 11172, MPEG-1
- ISO/IEC 13818, MPEG-2
- ISO/IEC 14496, MPEG-4
- ISO/IEC 14882, C++
- ISO/IEC 15948, PNG
- ISO/IEC 16262, korvaava standardi ISO/IEC 22275, ECMAScript (vrt. JavaScript)
- ISO 10487, autostereoiden liitäntästandardi
- ISO 7736, Määrittää autoradioiden koon (alkujaan DIN 75490)
- ISO 10668, Brändin taloudellinen arvo
- ISO 20252, markkinatutkimus- ja markkinointitutkimus
- ISO 20700, Ohjeet liikkeenjohdon konsultointipalveluihin
- ISO/IEC 23360, Linux Standard Base
- ISO 26300, OpenDocument (ODF)
- ISO 29500, OOXML
- ISO 31000 Riskienhallinta
- ISO 32000, Adobe PDF
- ISO 45001 Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmät - Vaatimukset ja käyttöohjeet
- ISO 46001 Veden tehokkuuden hallintajärjestelmät - Vaatimukset ja käyttöohjeet
ISO 50000 – 99999
Lähteet
Aiheesta muualla
- http://www.iso.org
- Publicly Available Standards (englanniksi)