Isabel Allende

Isabel Allende syntyi Chilessä perulaisen diplomaatti Tomás Allenden tyttäreksi. Hän on Chilen edesmenneen johtajan Salvador Allenden serkun tytär.^[2] Isabel oli kaksivuotias, kun hänen isänsä jätti perheensä. Francisca Allende muutti lastensa kanssa takaisin Chileen. Hän meni myöhemmin naimisiin diplomaatti Ramón Huidobron kanssa. Perhe muutti tämän jälkeen usein Huidobron asemapaikan mukaan.^[3] Boliviassa ja Libanonissa Allende kävi englanninkielisiä yksityiskouluja.^[4]

Allende palasi Chileen 1958, jolloin hän tapasi tulevan miehensä Miguel Fríasin. He menivät naimisiin 1962.^[4]

Allende työskenteli vuosina 1959–1965 Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestössä Santiagossa ja myöhemmin Brysselissä. Allenden tytär Paula syntyi vuonna 1963. Hän palasi 1966 Chileen, ja samana vuonna syntyi hänen poikansa Nicolás. Silloin Allende työskenteli toimittajana sekä televisiossa että lehdissä. Lisäksi hänen näytelmiään esitettiin teattereissa ja hän sai lastenkirjojaan julkaistuksi.

Allenden isän serkku, Chilen presidentti Salvador Allende sai surmansa Chilen sotilasvallankaappauksessa 11. syyskuuta 1973. Allende alkoi tämän jälkeen toimia vastarintaliikkeessä ja etsi turvallisia pakoreittejä etsintäkuulutetuille ihmisille. Hän oli mukana toiminnassa, kunnes hänen äitinsä ja isäpuolensa selvisivät täpärästi salamurhayrityksestä. Allende pakeni 1975 Venezuelaan jouduttuaan itsekin etsittyjen ihmisten listalle ja saatuaan tappouhkauksia. Hän asui Venezuelassa 13 vuotta ja muutti sitten Kaliforniaan.^[4][2] Toisen miehensä, lakimies Willie Gordonin, Allende tapasi Kaliforniassa 1988.

Allende alkoi vuonna 1981 kirjoittaa kirjettä isoisällen, joka oli kuolemaisillaan. Siitä kehittyi Allenden ensimmäinen romaani Henkien talo, joka julkaistiin 1982.^[5] Teos on sukutarina, joka sijoittuu nimeltä mainitsemattomaan, Chileksi tunnistettavaan maahan. Päähenkilöitä ovat suvun kolmen sukupolven naiset, Clara, Blanca ja Alba, joiden kaikkien nimet merkitsevät valoa. He hallitsevat taloa ja yhdistävät sukua. Kirjan taianomainen puoli liittyy yleensä Claraan, joka on selvänäkijä. Hän näkee tapahtumat ennakolta, harrastaa spiritismiä ja ilmestyy myöhemmin kuolemansa jälkeen vaikeina hetkinä perheenjäsenille. Romaanista tehtiin samanniminen elokuva vuonna 1993.

Allenden ensimmäiset teokset, romaanit Henkien talo, Rakkaus ja varjo (1984) ja Eva Luna (1985) sekä novellikokoelma Eva Lunan rakkaudet (1989) käsittelivät kaikki naisten asemaa Etelä-Amerikassa ja kuvasivat maanosan politiikkaa. Allenden neljäs romaani Ääretön suunnitelma sijoittuu puolestaan Yhdysvaltoihin ja sen päähenkilö on mies.^[5]

Allenden tytär Paula kuoli vuonna 1992 porfyrian aiheuttamiin komplikaatioihin.^[3] Allende julkaisi vuonna 1994 ensimmäisen tietokirjansa, muistelmateoksen Paula, joka on kirjoitettu kirjemuotoisena hänen tyttärelleen.^[3][5] Vuonna 1997 julkaistiin puolestaan hieman kevyempi teos Afrodita: cuentos, recetas, y otros afrodisíacos, jossa Allende jakaa tietoa erilaisista lemmenrohdoista.^[5]

Romaani Rouva Fortunan tytär (1999) kertoo chileläisestä naisesta, joka muuttaa maasta Kalifornian kultaryntäyksen perässä, ja Auroran muotokuva menneisyyttään etsivästä naisesta. Mi país inventado on puolestaan Allendan muistelma maanpaostansa ja tuntemuksistaan uudessa kotimaassaan. Zorron tarina (2005) uudelleenkertoo Zorron tarinan ja Sydämeni Inés (2009) fiktiivisesti konkistadori Pedro de Valdivian rakastajattaren Inés Suárezin tarinan. La isla bajo el mar (2009) sijoittuu Haitin vuoden 1791 orjakapinaan. El cuaderno de Maya (2011) on kirjoitettu teinitytön päiväkirjaksi, ja El juego de Ripper -romaanin (2014) pääosassa on teinityttö, joka jäljittää sarjamurhaajaa. Romaanissa El amante japonés (2015) käsitellään puolalaisen maahanmuttajan ja amerikanjapanilaisen vuosikymmeniä kestänyttä suhdetta. Más allá del invierno (2017) -romaanin pääosassa on ystävyys, joka syntyy auto-onnettomuuden jälkeen, ja Largo pétalo de mar kertoo miehestä ja naisesta, jotka pakenevat Chileen Espanjan sisällissodan jälkeen.^[5]

Allendea on verrattu usein kirjailija Gabriel García Márqueziin.^[2]

Aikuisille

• Henkien talo, 1985 (La casa de los espíritus, 1982)
• La corda de Porcelana, 1984
• Rakkaus ja varjo, 1987 (De amor y de sombra, 1984)
• Eva Luna, 1989 (Eva Luna, 1985)
• Dos Palabras, 1989
• Eva Lunan rakkaudet, 1990 (Cuentos de Eva Luna, 1989)
• Ääretön suunnitelma, 1994 (El Plan Infinito, 1991)
• Paula, 1995 (Paula, 1994)
• Afrodita, 1997
• Rouva Fortunan tytär, 2000 (Hija de la Fortuna, 1999)
• Auroran muotokuva, 2001 (Retrato en Sepia, 2000)
• Zorron tarina, 2006 (El Zorro, comienza la leyenda, 2005)
• Sydämeni Inés, 2009 (Inés del alma mia, 2006)
• La suma de los días, 2007
• La isla bajo el mar, 2009
• El Cuaderno de Maya, 2011
• El juego de Ripper, 2014
• El amante japonés, 2015
• Mi país inventado, 2017
• Más allá del invierno, 2017
• Largo pétalo de mar, 2019
• Mujeres del alma mía, 2020
• Violeta, 2022

Nuorille

• Petojen kaupunki, 2002 (La ciudad de las bestias, 2002)
• Kultaisen lohikäärmeen valtakunta, 2003 (El Reino del Dragon de Oro)
• Pygmien metsä, 2005 (El bosque de los pigmeas)

• Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
• Ulkomaisia nykykertojia 1. Toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998.

• Isabel Allende -sivusto(englanniksi)
• Isabel Allende -sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (espanjaksi)
• Haastattelu, The Ledge (englanniksi)
• Marjatta Ripsaluoma: Kultaisen lohikäärmeen valtakunta.
• HS: Isabel Allende manaa henkiä avukseen