Käyttäjä:40bus/pohdintoja

Tai tällainen:

Käyttäjäryhmien luottamustasot hurrikaaneina

Tämä osio on siirretty: Käyttäjä:40bus/pohdintoja/Käyttäjäryhmät#Käyttäjäryhmien luottamustasot hurrikaaneina

Pistekirjoitus

Derivation (colored dots) of the 26 braille letters of the Basic Latin alphabet
from the 10 numeric digits (black dots)

a/1	b/2	c/3	d/4	e/5	f/6	g/7	h/8	i/9	j/0
k	l	m	n	o	p	q	r	s	t
u	v	x	y	z					w

Suurten lukujen nimet

Uusi tienumerointi

• 5 Turku-Vaasa-Oulu-Tornio-Kilpisjärvi
• 9 Turku-Huittinen-Kankaanpää-Kauhajoki-Seinäjoki-Ylivieska-Oulu
• 11 Tammisaari-Salo-Forssa
• 13 Helsinki-Pori
• 15 Helsinki-Tampere-Vaasa
• 17 Helsinki-Tuusula-Hyvinkää
• 21 Jalasjärvi-Seinäjoki-Vaasa
• 23 Tampere-Kuru-Virrat-Alavus-Lapua-Uusikaarlepyy
• 25 Hämeenlinna-Kangasala-Orivesi-Virrat-Alajärvi-Pietarsaari
• 27 Orivesi-Keuruu-Karstula-Haapajärvi-Kärsämäki
• 29 Tuulos-Padasjoki
• 31 Lahti-Jämsä-Mänttä
• 33 Viitasaari-Himanka
• 35 Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Oulu
• 39 Kemi-Rovaniemi-Ivalo-Utsjoki
• 43 Kajaani-Rovaniemi-Kittilä-Muonio
• 45 Mikkeli-Kuopio-Kajaani-Kuusamo-Kemijärvi-Sodankylä
• 47 Porvoo-Kouvola-Heinola
• 55 Kotka-Kouvola-Mikkeli-Suonenjoki
• 59 Hamina-Taavetti
• 63 Vaalimaa-Lappeenranta
• 65 Lappeenranta-Mikkeli-Jyväskylä-Kyyjärvi-Kokkola
• 67 Lappeenranta-Nuijamaa (raja)
• 75 Imatra-Joensuu-Kajaani
• 85 Joensuu-Lieksa-Nurmes
• 89 Kuhmo-Ämmänsaari

• 8 Karjaa-Helsinki
• 10 Turku-Helsinki-Vaalimaa
• 14 Kehä III
• 20 Hanko-Karjaa-Lohja-Nummela-Hyvinkää-Mäntsälä-Porvoo
• 24 Forssa-Riihimäki-Lahti
• 30 Turku-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Vainikkala (raja)
• 32 Tampere-Tuulos
• 36 Mikkeli-Puumala-Imatra
• 40 Naantali-Turku-Loimaa-Toijala
• 42 Rauma-Huittinen-Tampere
• 44 Juva-Savonlinna-Parikkala
• 48 Savonlinna-Kitee
• 50 Pori-Tampere-Jyväskylä-Varkaus-Joensuu-Niirala (raja)
• 60 Pori-Virrat-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Ilomantsi
• 64 Kaskinen-Kauhajoki-Alavus-Saarijärvi-Äänekoski
• 70 Vaasa-Lapua-Viitasaari-Siilinjärvi-Nurmes-Kuhmo
• 74 Kokkola-Haapajärvi-Iisalmi-Nurmes
• 78 Kalajoki-Kajaani-
• 80 Oulu-Kajaani-Vartius
• 86 Oulu-Kuusamo
• 90 Aavasaksa-Rovaniemi-Kuusamo
• 92 Rovaniemi-Kemijärvi-Salla
• 94 Kolari-Kittilä-Sodankylä
• 96 Inari-Ivalo-Raja-Jooseppi (raja)
• 98 Karigasniemi-Kaamanen-Sevettijärvi

Kymmenpohjainen ajanlasku

16:00 = 16:00
16:01 = 16:01:67
16:02 = 16:03:33
16:03 = 16:05
16:04 = 16:06:67
16:05 = 16:08:33
16:06 = 16:10
16:07 = 16:11:67
16:08 = 16:13:33
16:09 = 16:15
16:10 = 16:16:67

Binäärilukupohdinta

Pyritään tekemään nollista ja ykkösistä koostuva jono, joka on mahdollisimman ennustamaton, kun kaksi ensimmäistä lukua ovat nollia: 00.

Nyt meillä on kokemus, että nollaa seuraa nolla. Toimitaan odotuksen vastaisesti ja valitaan ykkönen: 001.

Ykkösestä meillä ei ole vielä kokemusta, mutta vaikuttaa siltä, että nolla on yleisempi. Valitaan siis seuraavaksi harvinaisempi (epätodennäköisempi) eli ykkönen: 0011.

Nyt meillä on kokemus, että ykköstä seuraa ykkönen, joten valitaan seuraavaksi nolla: 00110.

Nyt meillä on kokemus, että nollaa voi seurata joko nolla tai ykkönen mutta nollia näyttäisi taas olevan enemmän. Valitaan siis ykkönen: 001101.

Nyt meillä on kokemus, että paria 01 seuraa ykkönen. Valitaan siis nolla: 0011010.

Nyt meillä on komemus, että paria 10 seuraa ykkönen. Valitaan siis nolla: 00110100.

Nyt meillä on kokemus, että paria 00 seuraa ykkönen. Valitaan siis nolla: 001101000.

Nyt meillä on kokemus, että paria 00 seuraa nolla. Valitaan siis ykkönen: 001101010001.

Nyt meillä on kokemus, että paria 01 seuraa nolla. Valitaan siis ykkönen: 0011010100011.

Nyt meillä on kokemus, että paria 11 seuraa nolla. Valitaan siis ykkönen: 00110101000111.

Nyt meillä on kokemus, että paria 11 seuraa ykkönen. Valitaan siis nolla: 001101010001110.

Nyt meillä on komemus, että paria 10 seuraa ykkönen. Valitaan siis nolla: 0011010100011100.

Paria 00 voi seurata joko nolla tai ykkönen, mutta nyt valitaan ykkönen, koska nollat taas näyttävät painavan päälle: 00110101000111001.

Nyt meillä on kokemus, että paria 01 seuraa ykkönen. Valitaan siis nolla: 001101010001110010.

Nyt meillä on kokemus, että paria 10 seuraa nolla. Valitaan siis ykkönen: 0011010100011100101.

Nyt meillä on kokemus, että paria 01 seuraa nolla. Valitaan siis ykkönen: 00110101000111001010.

-Jatkuu

Virheet välimerkeissä

Tänään on 22.toukokuuta 2024.

Tänään on 22. 05. 2024.

Käyttäjä: 40bus/pohdintoja

Hei, moi !

Missä olit ?

Siellä järjestetään kursseja, kokouksia, seminaareja jne..

Kirjainten frekvenssi

Suomi: aitneslokuämrvjhpydögbcfwzxqå

Englanti: etaoinshrdlucmwfgypbvjkxqz

Ruotsi: eanrtsildomkgvhfupäbcåöyjxwzq

Tanska: erntaidlogkmfvbuphåøæjycwzxq

Saksa: ensriatdhulgcomwbfkzüvpäößjyxq

Hollanti: enairodslgvhkmubpwjzcfxyq

Ranska: esaitnruoldcmpvéqfbghjàxzèêyçwûùâkîôœëïñ

Espanja: eaosrnidltcmupbgvyqóíhfájzéñxúwük

Portugali: aeosridmntculpvgqbfhãôâçzêjéóxúíáàõwüky

Italia: eaionlrtscdpumvgzfbhàqèúwíyjkxò

Turkki: aeinrlkdımytusobüşzcghçğvpöfj

Puola: aieonwrszcdyklmtpłujbgóęhśćżąńfźvxq

Tšekki: aeonitvsrdlkmupízjhěyýábcžšéčřůgfúxówďňťq

Islanti: arniestulðgmkfvohádíþjbóyæpöéúý

Liettua: iasteornkumldvgjėbyšųžūčcfęzh

Pääsiäisen ajankohta

1583-1699

Uusi ilmastoluokittelu

I Trooppiset ilmastot

Trooppisten ilmastojen (megaterminen) keskilämpötila on kaikkina kuukausina yli 18 °C. Toinen kirjain ilmaisee sademäärän jakautumista eri vuodenaikojen välillä:

a kostea, sadetta tasaisesti ympäri vuoden

b monsuuni, talvella kuivana kuukautena sataa alle 60 mm, mutta yli 100-((vuosisademäärä mm)/25).

c savanni, kuivimman kuukauden sademäärä alle 1/10 lämpimimmän kuukauden sademäärästä tai talvella kuivana kuukautena sataa alle 60 mm, ja myös alle 100-((vuosisademäärä mm)/25)

d talvisateinen

• I-a Trooppinen sademetsäilmasto. Kuumankostea, lämmin. Sadetta tasaisesti ympäri vuoden, sademäärä kaikkina kuukausina yli 60 mm. Amazonin ja Kongo-joen allas, Singapore.
• I-b Trooppinen monsuuni-ilmasto. Lämmintä tai kuumaa vuoden ympäri, lyhyt kuiva kausi talvella, muina aikoina runsassateinen. Conakry, Guinea.
• I-c Savanni-ilmasto. Kostea kesä, kuiva talvi. Talven sademäärä alle 1/10 kesäsateesta. Bangalore, Intia.
• I-d Savanni-ilmasto. Kuiva kesä. Honolulu, Havaiji.

II Kuivat ilmastot

Kuivien ilmastojen (aridi, semiaridi) vuosittainen sademäärä jää alle kuivuusrajan (noin 500 mm). Kolmannen kirjaimen merkitykset:

a vuoden keskilämpötila yli 18 °C tai nykyisessä luokituksessa kylmin kuukausi yli 0 °C.

b vuoden keskilämpötila alle 18 °C tai nykyisessä luokituksessa kylmin kuukausi alle 0 °C.

• II-a Aavikkoilmasto, sademäärä alle puolet aron maksimisademäärästä. Kuivuuden takia suurimmaksi osaksi kasviton.
  • II-aa Subtrooppinen aavikko, kuuma ja kuiva tai erittäin kuiva. Riad, Saudi-Arabia.
  • II-ab Keskileveysasteiden aavikko, viileä tai kylmä, kuiva tai erittäin kuiva. Turpan, Kiina.
• II-b Aroilmasto, sademäärä lämpötilasta riippuvien kuivuusrajojen välissä. Kuivuuden takia niukkaa kasvillisuutta.
  • II-ba Subtrooppinen aro, kuiva ja kuuma tai lämmin. Cobar, Australia.
  • II-bb Keskileveysasteiden aro, viileä tai kylmä ja puolikuiva. Medicine Hat, Alberta.

III Lauhkeat ilmastot

Lauhkeiden ilmastojen (lämpimänlauhkeat ilmastot, mesoterminen) lämpimin kuukausi on keskilämpötilaltaan yli 10 °C ja kylmin kuukausi välillä −3 °C ja 18 °C. Toinen kirjain ilmaisee sademäärän jakautumista eri vuodenaikojen välillä:

a kostea, sadetta tasaisesti ympäri vuoden

b kesäsateinen

c talvisateinen

Kolmas kirjain ilmaisee kesän lämpöisyyttä:

a lämpimin kuukausi keskilämpötilaltaan yli 22 °C ja vähintään 4 kuukautta yli 10 °C

b lämpimin kuukausi keskilämpötilaltaan alle 22 °C ja vähintään 4 kuukautta yli 10 °C

c lämpimin kuukausi keskilämpötilaltaan alle 22 °C ja enintään 3 kuukautta keskilämpötilaltaan yli 10 °C.

• III-a Kosteanlauhkea ilmasto, meri-ilmasto. Sadetta tasaisesti ympäri vuoden, ei kuivaa kautta. Kesän kuivimpanakin kuukautena sademäärä yli 30 mm. Suurin osa Länsi-Euroopasta.
  • III-aa Subtrooppinen kostea ilmasto. Kuuma kesä, leuto talvi. Lämpimimmän kuukauden keskiarvo yli 22 °C. Buenos Aires.
  • III-ab Lauhkea meri-ilmasto. Lämmin kesä, leuto talvi. Lämpimimmän kuukauden keskiarvo alle 22 °C, mutta vähintään 4 kuukautta yli 10 °C. Lehtimetsävyöhykettä:, Saksa, Benelux-maat, Englanti, Tanska, eteläisin Ruotsi (Skoone).
  • III-ac Subarktinen meri-ilmasto. Viileä kesä, leuto talvi. Kesän lämpimin lämpimin kuukausi keskilämpötilaltaan alle 22 °C ja enintään 3 kuukautta keskilämpötilaltaan yli 10 °C, talven kylmimmän kuukauden keskilämpötila yli -3°C. Etelä-Islanti, Färsaaret, Etelä-Alaskan rannikko ja Aleutit. Kasvillisuus Islannissa tunturikoivumetsiä, muualla harvaa puutundraa.
• III-b Lämpimänlauhkea kuivakesäinen ilmasto. Välimerenilmasto eli talvisateiden ilmasto. Kesäkuukausina sataa korkeintaan 1/4 kosteiden talvikuukausien sateista. Pensasaroa ja nahkealehtisiä kuivia matalia metsikköjä, eli nahkealehtistä Macchia-kasvillisuutta: Portugali, Italia, Etelä-Ranska.
  • III-ba Kuiva kuuma kesä, kostea ja leuto talvi. Lämpimimmän kuukauden keskiarvo yli 22 °C. Palermo, Sisilia, Pohjois-Marokko. Matalaa nahkealehtistä Macchia-pensastoa.
  • III-bb Viileä, kuiva kesä, kostea ja leuto talvi. Lämpimimmän kuukauden keskiarvo alle 22 °C, mutta vähintään 4 kuukautta yli 10 °C. San Francisco, Kalifornia.
• III-c Lämpimänlauhkea kuivatalvinen ilmasto. Meri-ilmasto. Kuivatalvinen monsuuni-ilmasto, jossa kuivina talvikuukausina sataa alle 1/10 sateisimmista kesäkuukausista.
  • III-ca Subtrooppinen kostea ilmasto. Kuuma kesä, kuiva ja leuto talvi. Lämpimimmän kuukauden keskiarvo yli 22 °C. Luodian, Kiina.
  • III-cb Lauhkea meri-ilmasto. Lämmin kesä, kuiva ja leuto talvi. Lämpimimmän kuukauden keskiarvo alle 22 °C. Mexico City.

IV Kylmätalviset ilmastot

Kylmätalvisten ilmastojen (lumi- ja metsäilmastot, mikroterminen) lämpimin kuukausi on keskilämpötilaltaan yli 10 °C ja kylmin kuukausi alle −3 °C. Mannerilmasto. Toista ja kolmatta kirjainta käytetään kuten luokassa III, lisäksi kirjaimella d osoitetaan, että lämpimin kuukausi on keskilämpötilaltaan alle 22 °C, enintään 3 kuukautta keskilämpötilaltaan yli 10 °C ja kylmimmän kuukauden keskilämpötila alle −38 °C. Suomessa on luokan Df ilmasto, joka on kylmätalvinen lumi- ja metsäilmasto jossa sadetta saadaan tasaisesti ympäri vuoden.

• IV-a Kostea- ja kylmätalvinen ilmasto. Sadetta tasaisesti ympäri vuoden.
  • IV-aa Kuumakesäinen mannerilmasto. Romania; Peoria, Illinois.
  • IV-ab Lämminkesäinen mannerilmasto. Havumetsää, sekametsää ja lehtimetsää. Eteläisin Suomi, Puola, Suurten järvien alue.
  • IV-ac Subarktinen mannerilmasto. Viileä ja lyhyt kesä. Tyypillinen havumetsäilmasto. Suurin osa Suomesta. Anchorage, Alaska.
  • IV-ad Subarktinen mannerilmasto. Erittäin kylmä talvi, viileä kesä. Enintään kolme kuukautta keskilämpötilaltaan yli 10 °C, kylmin kuukausi keskilämpötilaltaan alle −38 °C.
• IV-b Kuiva- ja kylmätalvinen ilmasto. Talvella vähäsateinen, talvikuukausina sataa alle 1/10 sateisimmista kesäkuukausista.
  • IV-ba Kuumakesäinen mannerilmasto. Peking.
  • IV-bb Lämminkesäinen mannerilmasto. Rudnaya Pristan, Venäjä.
  • IV-bc Subarktinen mannerilmasto. Viileä ja lyhyt kesä. Irkutsk, Venäjä.
  • IV-bd Subarktinen mannerilmasto. Erittäin kylmä talvi, viileä kesä, kuiva talvi. Enintään kolme kuukautta keskilämpötilaltaan yli 10 °C, kylmin kuukausi keskilämpötilaltaan alle −38 °C. Verhojansk.
• IV-c Ilmastotyyppi esiintyy ainoastaan välimerenilmaston viereisillä korkeilla alueilla.
  • IV-ca Kuumakesäinen mannerilmasto. Saqqez, Iran.
  • IV-cb Lämminkesäinen mannerilmasto. Mazama, Washington, Yhdysvallat.
  • IV-cc Subarktinen mannerilmasto. Viileä ja lyhyt kesä. Galena Summit, Idaho, Yhdysvallat.

V Jääilmastot

Jääilmastojen (polaari-ilmastot, napailmastot, lumi-ilmastot) lämpimin kuukausi on keskilämpötilaltaan alle 10° C.

• V-a Tundrailmasto. Lämpimin kuukausi keskilämpötilaltaan 0 – 10 °C. Iqaluit, Kanada
• V-b Ikuisen pakkasen ilmasto. Jäätikköilmasto. Napajää. Kaikkien kuukausien keskilämpötila alle 0 °C. Scott Base, Etelämanner.

Testikieli

Yksikkö

N lonni, lossi, lotta

G lossa, losso, losse

D lossie, lossia, lossio

A lonna, lossu, lotto

Monikko

N lonnir, lossir, lottar

G lossar, lossor, losser

D lossier, lossiar, lossior

A lonnar, lossur, lottor

vara

	indikatiivin preesens	indikatiivin imperfekti				konjunktiivin preesens		konjunktiivin imperfekti		imperatiivi
y.1.p.	är	var				äre		vare		-
y.2.p.	äst	vast				äre		vare		Var!
y.3.p.	är	var				äre		vare		-
m.1.p.	ärom	varom				äre		vare		Varom!
m.2.p.	ären	varen				äre		vare		Varen!
m.3.p.	äro	varo				äre		vare		-

älska

	indikatiivin preesens	indikatiivin imperfekti				konjunktiivin preesens		konjunktiivin imperfekti		imperatiivi
y.1.p.	älskar	älskade				älske		vare		-
y.2.p.	älskar	älskade				äre		vare		Var!
y.3.p.	älskar	älskade				äre		vare		-
m.1.p.	älskom	älskadom				äre		vare		Varom!
m.2.p.	älsken	älskaden				äre		vare		Varen!
m.3.p.	älsko	älskado				äre		vare		-

Verbit

Kaikki kardiaattikielen verbit ovat säännöllisiä. Perusmuodon pääte on aina -a, jonka korvaamalla muilla päätteillä saadaan eri aikamuotoja. -as on preesens, -is on imperfekti, -es supiini ja -os on futuuri. Perfekti muodostetaan ha (omistaa)-verbin preesensmuodosta has ja supiinista, pluskvamperfekti taas ha-verbin imperfektimuodosta his ja supiinista.

Indikatiivin lisäksi kardiaattikielessä voidaan muodostaa kaksi muuta modusta: imperatiivi päätteellä -u ja konditionaali päätteellä -us

Kahdesta peräkkäisestä verbistä jälkimmäinen on aina perusmuodossa.

La fantusus seda jan.

"Minä haluaisin nähdä sinut."

Patro kisu var filinon.

"Isä suudelkoon tytärtään."

La petas, ke ja levu.

"Minä pyydän sinua lähtemään."

Substantiivit

Substantiivin rooli virkkeessä ilmaistaan prepositioilla ja sanajärjestyksellä. Kieliopillisia sijoja ei ole.

Substantiivin monikko mudostetaan liittämällä yksikölliseen sanaan pääte -с, kun sana päättyy vokaaliin ja -ес, kun sana päättyy konsonanttiin. Monikon pääte ei vaikuta sanapainoon:

• каса > касас = talo > talot
• фем > фемес = nainen > naiset

Sukupuolta ei yleensä merkitä. Jos sen ilmaisemiseen on erityinen tarve, sukupuoli kerrotaan adjektiivin мас tai фема avulla:

• ун кавало мас = ori
• ун кавало фема = tamma

On kuitenkin pieni joukko historiallisia arvonimiä, joissa näkyy sukupuoli, esimerkiksi:

• принсе / принсеса = prinssi / prinsessa
• конте / контеса = kreivi / kreivitär

Joissakin sukulaisuutta ilmaisevissa sanoissa on sukupuoli eroteltu päätteillä -о ja -а:

• тио / тиа = setä (eno) / täti
• фио/ фиа = poika / tytär
• спосо / споса (mies) / morsian (vaimo)
• шико / шика = poika / tyttö

Jotkin vastaavat sanat ovat muodoltaan erilaisia:

• мадре / падре = äiti / isä
• соре / фрате = sisar / veli
• фем/ ом = nainen / mies

Apposition käyttö rajoittuu lähinnä nimiin ja titteleihin:

• san Josef = pyhä Joosef
• la rio Amazon = Amazon-joki
• Los ia nomi el Joan = Häntä kutsuttiin nimellä Joan

Luvut

• 1 – un
• 2 – du
• 3 – tre
• 4 – katro
• 5 – sinko
• 6 – ses
• 7 – sete
• 8 – okto
• 9 – nove
• 10 – des

Näitä suuremmat luvut muodostetaan seuraavasti:

• 11 – des-un
• 20 – dudes
• 100 – sento
• 101 – sento-un
• 321 – tresento-dudes-un
• 1000 – mil
• 45 678 – karto-sinko mil sessento-setedes-okto
• 1 000 000 – milion
• 1 000 000 000 – miliard
• 1 000 000 000 000 – bilion
• 1 000 000 000 000 000 – biliard

Ankkain sankka suku

• Taavi Ankka, Matilda MacAnkan aviomies, Roopen lanko

• Unkka T.Kumiankka, Roopen veli

• Teodor Ankka, Roopen veli

• Hampeli Hanhi, Hannu Hanhen vaimo

• Aku Ankka vanhempi, Mummo Ankan setä

• Tuomo Ankka, Mummo Ankan serkku (edellisen poika)

• Hilma Ankka, Aaron Ankan serkku

• Maria MacAnkka, Ferguksen serkku (Roopen isoserkku)

• Tarold MacAnkka, Joonas MacAnkan serkku

• Aki Ankka, Aku Ankan setä

• Kerttu Ankanpää, Mummo Ankan sisko

Joulut

* 1965: valkea* 1966: valkea