Katajat
Katajat (Juniperus) on sypressikasvien heimoon (Cupressaceae) kuuluva havupuusuku. Siihen kuuluu yli 50 lajia. Katajat ovat ainavihantia pensaita tai puita. Suku on lajimäärältään sypressikasvien heimon suurin ja kaikista havupuusuvuista laajimmalle levinnyt. Sen edustajia esiintyy luonnonvaraisena laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla arktisilta alueilta Väli-Amerikkaan ja trooppiseen Afrikkaan, missä yksi laji esiintyy luontaisena myös päiväntasaajan eteläpuolella. Kaikista muista sypressikasveista poiketen katajien toisinaan ”marjoiksi” kutsutut kävyt muuttuvat kypsyessään meheviksi ja houkuttavat siemeniä levittäviä lintuja.[1][2][3]
| Katajat | |
|---|---|
 Kotikataja (Juniperus communis) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Paljassiemeniset Pinophyta |
| Lahko: | Cupressales |
| Heimo: | Sypressikasvit Cupressaceae |
| Alaheimo: | Cupressoideae |
| Suku: | Katajat Juniperus L., 1753[1] |
| Synonyymit | |
| |
| Katso myös | |
Kuvaus
Katajat ovat ainavihantia puuvartisia kasveja. Ne voivat olla rento- tai pystyvartisen pensasmaisia tai puumaisia. Oksat voivat olla rentoja, siirottavia, pystyjä tai riippuvia.[1] Pienet oksanhaarat voivat olla liereitä tai monisärmäisiä.[2] Rungon kuori on kuituista, usein pitkittäisinä suikaleina hilseilevää ja vanhemmiten uurteista.[1]
Lehdet ovat usein kaksimuotoisia. Varhaislehdet ovat neulasmaisia, kun taas myöhäislehdet voivat olla suomumaisia tai neulasmaisia. Lehtiasento voi olla ristikkäisen vastakkainen tai vuorottaisen kolmittain säteittäinen. Lehdet voivat olla lajista riippuen johteisia tai kannastaan nivelellisiä. Suomumaisissa lehdissä on usein pihkaa erittävä hartsinysty. Laidoiltaan lehdet voivat olla ehyitä tai hienohampaisia ja kärjeltään tylppiä, teräviä tai piikkikärkisiä. Ilmarakoja voi olla lehtien kummallakin pinnalla, tai ainoastaan yläpinnalla. Monilla katajilla samalla kasviyksilöllä voi olla sekä varhais- että myöhäislehtiä, joskus samassa oksassakin.[1][2]
Katajat voivat lajista riippuen olla yksikotisia tai kaksikotisia. Rohtokatajan (Juniperus sabina) edustaman suvun sektion Sabina katajat ovat yleensä yksikotisia, jolloin erilliset hede- ja emikukinnot kehittyvät samaan kasviyksilöön, kun taas kotikatajan edustaman sektion Juniperus lajit ovat yleensä kaksikotisia, jolloin kukinnot kehittyvät eri yksilöihin. Hedekävyiksi kutsutut hedekukinnot voivat kehittyä kärkisilmuista, jolloin ne kasvavat yksittäin, tai hankasilmuista, jolloin ne kasvavat vastakkaisina pareina tai säteittäin kolmen kiehkuroina. Hedekukinto voi olla muodoltaan lähes pallomainen tai munanmuotoinen. Se koostuu 6–18 rangan ympärille ristikkäisinä pareina tai kolmen kiehkuroina asettuneesta hedelehdestä. Yhdessä hedelehdessä on 2–6 siitepölyä tuottavaa pölylokeroa.[1][2]
Emikukinnot eli kävyt ovat avautumattomia ja yleensä meheviä, toisin kuin muilla heimon suvuilla.[1] Käpyjä voidaan kutsua kansanomaisesti ”marjoiksi”.[3] Käpy muodostuu 1–4 ristikkäisen vastakkaisesta parista tai vuorottaisesta kolmen kiehkurasta käpysuomuja, jotka kasvavat yhteen kävyn kypsyessä. Yksittäinen käpysuomu itsessään koostuu yhteenkasvettuneesta emisuomusta ja peitinsuomusta. Lyhyiden sivuversojen kärjissä sijaitsevat kävyt ovat 4–30 millimetriä pitkiä ja vaihtelevat muodoltaan pallomaisesta munanmuotoiseen. Kypsä käpy voi olla sileä tai kurttuinen, ja on usein valkohärmäinen tai vahapintainen. Yhdessä kävyssä on 1–8 siementä. Sirkkalehtiä on useimmiten kaksi, mutta joillakin lajeilla kolmesta kuuteenkin.[1][2]
Kiinankatajan (J. chinensis) neulasmaisia varhaislehtiä vasemmalla ja suomumaisia myöhäislehtiä oikealla.
Kotikatajan lehdissä vasemmalla on nivelellinen lehtikanta, kiinankatajan lehdet oikealla ovat kannaltaan johteisia.
Kotikatajan hedekukinnot kasvavat lehtihangoissa.
Kotikatajan mehevät kävyt houkuttavat lintuja, jotka levittävät siemeniä.
Luokittelu
Katajat ovat sypressikasvien heimoon kuuluvia havupuita. Niiden lähimmät sukulaiset ovat sypressit (Cupressus). Suku on perinteisesti jaettu kahteen sektioon; Juniperus (synonyymi sektio Oxycedrus) ja Sabina. Toisinaan sektiosta Juniperus on vielä erotettu joitakin lajeja pienempiin sektioihin. Tarkemmasta lajien jaottelusta ja ryhmittelystä ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä tutkijoiden keskuudessa.[4][5]
Lajit
Katajien sukuun kuuluu ainakin 50 lajia. Kasvitieteilijöiden keskuudessa ei ole yksimielisyyttä lajien määrittelystä tai niiden tarkasta lukumäärästä.[4][5][2] Seuraavassa on lueteltu 53 lajia siten kuin ne on määritelty havupuihin erikoistuneen kasvitieteilijän Aljos Farjonin vuoden 2010 teoksessa teoksessa A Handbook of the World's Conifers.[6]
- Sektio Juniperus, ryhmä Oxycedrus
- azorienkataja (Juniperus brevifolia)
- madeirankataja (Juniperus cedrus)
- kotikataja eli kataja (Juniperus communis)
- syyriankataja (Juniperus drupacea)
- junnaninkataja (Juniperus formosana)
- okakataja (Juniperus oxycedrus)
- temppelikataja (Juniperus rigida)
- Juniperus taxifolia
- Sektio Juniperus, ryhmä Squamata
- Juniperus pingii
- harokataja (Juniperus procumbens)
- nuokkukataja (Juniperus recurva)
- himalajankataja (Juniperus squamata)
- Sektio Sabina
- Juniperus angosturana
- Juniperus arizonica
- Juniperus ashei
- Juniperus barbadensis
- Juniperus bermudiana
- Juniperus blancoi
- Juniperus californica
- kiinankataja (Juniperus chinensis)
- Juniperus coahuilensis
- Juniperus comitana
- Juniperus convallium
- Juniperus deppeana
- Juniperus durangensis
- turkinkataja (Juniperus excelsa)
- Juniperus flaccida
- Juniperus foetidissima
- Juniperus gracilior
- laakakataja (Juniperus horizontalis)
- Juniperus indica
- Juniperus jaliscana
- Juniperus komarovii
- Juniperus monosperma
- Juniperus monticola
- lännenkataja (Juniperus occidentalis)
- Juniperus osteosperma
- foinikiankataja (Juniperus phoenicea)
- Juniperus pinchotii
- afrikankataja (Juniperus procera)
- Juniperus przewalskii
- Juniperus pseudosabina
- rohtokataja (Juniperus sabina)
- Juniperus saltillensis
- Juniperus saltuaria
- Juniperus saxicola
- kalliovuortenkataja (Juniperus scopulorum)
- Juniperus semiglobosa
- Juniperus standleyi
- espanjankataja (Juniperus thurifera)
- Juniperus tibetica
- kynäkataja (Juniperus virginiana)
Lisäksi tunnetaan risteymiä, kuten kiinankatajan ja rohtokatajan risteymä, tarhakataja (Juniperus ×pfitzeriana).
Levinneisyys ja elinympäristö
Katajat on kaikista havupuiden suvuista laajimmalle levinnyt. Katajia esiintyy luontaisena laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla Pohjois-Amerikan ja Euraasian arktisilta alueilta etelään Väli-Amerikkaan, trooppiseen Afrikkaan ja eteläiseen Aasiaan. Kotikatajaa kasvaa luontaisena suuressa osassa holarktista aluetta sekä Pohjois-Amerikassa että Euraasiassa. Se on siten laajimmalle levinnyt yksittäinen havupuulaji. Afrikankataja (Juniperus procera) kasvaa ainoana suvun lajina luonnonvaraisena myös eteläisellä pallonpuoliskolla.[1][5]
Monet katajalajit ovat sopeutuneet kuivaan ilmastoon. Katajia esiintyy valtapuulajeina monilla Yhdysvaltain länsiosien, Meksikon pohjoisosien sekä Keski-Aasian ja Lähi-idän kuivilla metsä- ja pensastoalueilla. Katajat, joiden mehevät kävyt houkuttavat lintuja, ovat ainoita sypressikasvien heimon jäseniä, joiden siemenet ovat pääasiallisesti eläinten levittämiä.[5]
Lähteet
- Farjon, Aljos: A Handbook of the World's Conifers, s. 381–385. Leiden: Brill, 2010. ISBN 9789004177185. (englanniksi)
- Räty, Ella: Viljelykasvien nimistö, s. 80. Helsinki: Puutarhaliitto, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- Junikka, Leo; Kurtto, Arto: Juniperus Finto: Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.2.2016.