Kettujärvi
| Kettujärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Kunnat | Iitti |
| Koordinaatit | , 26°10′32″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kymijoen alaosan alue (14.11) |
| Tulouoma | salmi Keskimmäisestä |
| Lasku-uoma | salmi Kymijokeen [1] |
| Taajamat | Keikki |
| Järvinumero | 14.112.1.020 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 74,1 m [1] |
| Pituus | 2,4 km [1] |
| Leveys | 1,3 km [1] |
| Rantaviiva | 9,66838 km [2] |
| Pinta-ala | 1,24115 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00460761 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,71 m [2] |
| Suurin syvyys | 8,01 m [2] |
| Saaria | 3 [2] |
| Lakinsaaret | |
 Kettujärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Kettujärvi on Päijät-Hämeessä Iitissä, Perä-Mankalan pohjoispuolella sijaitseva Kymijokeen laskeva järvi.[1][2]
Maantietoa
muokkaa wikitekstiäJärven pinta-ala on 124 hehtaaria eli 1,2 neliökilometriä, se on 2,4 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Kettujärvi on käytännössä järvenosa, jolla on lännessä Kymenkäänteessä suuret vesiyhteydet Kymijokeen ja sen takana olevaan Arrajärveen sekä idässä pengertien silta-aukon kautta vesiyhteys Keskimmäiseen. Järvenrantojen ympäristöt ovat pääasiassa kallioista metsämaata, jota rikkovat pohjoispuolella Keikkin pienialaiset peltomaat ja eteläpuolella Myllyjärven ja Tuhkurin peltoaukeat. Järvi alkaa Kymenkäänteessä Tapolanniemen luoteispuolelta ja se päättyy Sitikkalaan johtavalle tielle. Järvessä on kolme saarta, joiden pinta-ala on 0,94 hehtaaria. Saarista kaksi on kooltaan yli aarin ja kolmas on alle aarin kokoinen. Saaret sijaitsevat Tapolanniemen pohjoiskärjessä ja niitä kutsutaan Lakinsaariksi. Saarten kohdalla työntyy etelään 800 metriä pitkä Märkälahti. Pengertien ympäristö on matalinta järvialuetta ja siellä on ruohikkossa ahdas vesitie. Täällä järven ylittää korkeajännitelinja.[1][2][3][4]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 4,61 miljoonaa kuutiometriä eli 0,00461 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 3,7 metriä ja suurin syvyys on 8,0 metriä. Järven rantaviivan pituus on 9,7 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 650 metriä. Järven ympäristön haja-asutuksen muodostaa yli kymmenen maatilaa tai muuta taloutta sekä rannoille rakennetut noin 40 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Vuolenkoskelta, Kalaksueelta tai Iitin Sitikkalasta.[1][2]
Kymenkäänteessä Kettujärven puolella sijaitsee kalliossa vaatimaton Kymenkäänteen kalliomaalaus.[1]
Säännöstely
muokkaa wikitekstiäJärven vedenpinnan korkeus on 74,1 metriä mpy. Järvi on säännöstely siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 73,93 metriä ja 74,13 metriä mpy. Säännöstely on toteutettu tyydyttämään Mankalan voimalaitoksen tarpeita patoaltaassa, joka jää tämän ja yläjuoksulla sijaitsevan Vuolenkosken vesivoimalaitoksen välille.[1]
Vesistösuhteet
muokkaa wikitekstiäJärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Kymijoen alaosan alueella (14.11), jonka Anjalan voimalaitoksen alueeseen (14.112) järvi kuuluu.[5] Sen vedenpinnan korkeus on 74,1 metriä mpy., mikä on sama kaikille järville ja Kymijoelle Mankalan- ja Vuolenkosken vesivoimalaitoksen välissä. Huomattavimmat järvet ovat Kotojärvi, Selkojärvi, Arrajärvi, Keskimmäinen ja Iso Valkjärvi. Kettujärven vesi vaihtuu laajan salmen vuoksi Kymijoen vedestä. Idästä siihen tulee vettä Keskimmäisen kautta Ylimmäisestä. Näillä kahdella järvellä on valuma-alueellaan muutamia järviä.[1]
Historiaa
muokkaa wikitekstiäKalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven karttanimenä käytettiin ”Mäkilähdenjärvi”, ja sen vedenpinnan korkeus on ollut hyvinkin samalla korkeudella kuin nykyään. Järvi on silloin katsottu yltävän Kottikallion kaakkoispuolella asti, josta alkoi ”Kalaksudenlampi” (Keskimmäinen). Vuoden 1964 peruskartassa sen rannat olivat pääosin vapaan ranta-asutuksesta, mutta vuoden 1978 kartassa vapaa-ajan asuntoja oli paljon.[6][7][8][9]