Krasnodarin aluepiiri

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Luku vaikuttaa kokonaisuudessaan puutteelliselta, olisi täydennettävä ja lähteistettävä. Eri valtiollisten muodostelmien alueellinen kattavuus - Oliko koko nykyinen aluepiiri niiden alaisuudessa?

Krasnodarin aluepiiri on pääasiassa vanhaa tšerkessien asuma-aluetta. Se on ollut asutettuna esihistorialliselta ajalta lähtien. Alue kuului 800- ja 900-luvuilla Alanian valtioon, ja tuona aikana alueelle muodostui adygei-tšerkessiläinen "kantakansa". Alue kuului sittemmin Tšerkessian valtioon, joka käsitti laajan alueen Länsi-Kaukasukselta ja Asovanmereltä aina Georgian Mustanmeren rannikolle asti. Tšerkessian pääkaupunki oli Mustanmeren rannikkokaupunki Sotši.

Venäjän keisarikunta ryhtyi valloittamaan aluetta 1800-luvun alkupuolella, mutta sai Tšerkessian valloitetuksi vasta 1858. Seurasi Tšerkessian tuhoaminen: peräti 90 prosenttia tšerkessikansasta joko tapettiin tai karkotettiin kotimaastaan. Suurin osa, yli 400 000 henkeä, vaelsi 1858-1864 Turkin alueelle, jossa heidät asutettiin eri puolille valtakuntaa. Muistona Tšerkessian valtiosta on Krasnodarin aluepiirin sisällä oleva Adygeian tasavalta, jonka adygeiväestön esi-isät onnistuivat välttämään Venäjän toimeenpaneman karkotuksen ja kansanmurhan.

Venäjän sisällissodassa alue oli bolševikkeja vastustavan Etelä-Venäjän hallituksen hallussa, joka oli asettunut Jekaterinodariin (nykyinen Krasnodar). Bolševikit kuitenkin voittivat Etelä-Venäjän hallituksen, ja toukokuussa 1918 alueelle perustettiin Kubanin-Mustanmeren neuvostotasavalta, joka sittemmin liitettiin Venäjän neuvostotasavaltaan. Alueelle perustettiin Tšerkessien (Adygeiden) autonominen alue 1922, ja 1928 se nimettiin uudelleen Adygeiden autonomiseksi alueeksi, jonka pääkaupunki oli Krasnodar vuoteen 1936, jolloin alueen rajoja muutettiin. Toisessa maailmansodassa Saksa valloitti Krasnodarin aluepiirin loppukesällä 1942, mutta Neuvostoliitto valtasi sen takaisin seuraavana vuonna. Adygeian autonominen alue kuului Krasnodarin aluepiiriin vuoteen 1992 asti jolloin siitä tuli Adygeian tasavalta.

Krasnodarin aluepiiri rajoittuu pohjoisessa Rostovin alueeseen, idässä Stavropolin aluepiiriiriin, kaakossa Karatšai-Tšerkessiaan, etelässä Georgiasta itsenäistyneeksi julistautuneeseen Abhasiaan, lounaassa Mustaanmereen sekä luoteessa Asovanmereen. Lännessä Kertšinsalmi erottaa Krasnodarin aluepiirin laillisesti Ukrainaan kuuluvasta, mutta Venäjän sotavoimien helmi-maaliskuussa 2014 miehittämästä Krimin autonomisesta tasavallasta. Lisäksi kokonaan aluepiirin sisällä on Adygeian tasavalta.

Krasnodarin aluepiiri sijaitsee pääasiassa Kubanin–Asovan alangolla. Eteläosassa on ylänköä. Alueen merkittävin joki on Kuban.^[7]

Ilman keskilämpötila tammikuussa vaihtelee vuoriston -8 celsiusasteesta (yli 2 000 metrin korkeudella) ja sisämaan tasangon -4 celsiusasteesta Mustanmeren rannikon +5 celsiusasteeseen. Heinäkuun keskilämpötila on +13 astetta ylempänä vuorilla ja kohoaa +23 asteeseen rannikolla ja tasankoalueella. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 400–3 200 millimetriä.^[1]

Aluepiirin tärkeimpiin luonnonsuojelualueisiin kuuluvat kaksiosainen Sotšin kansallispuisto (1 937,37 neliökilometriä) ja kahden muun federaatiosubjektin kanssa yhteinen Kaukasian luonnonpuisto (2 803,35 km²).^[8][9][10]

Krasnodarin aluepiirissä on elintarvike-, koneenrakennus-, metalli-, sementti- ja puunjalostusteollisuutta. Alueella tuotetaan myös öljyä ja maakaasua. Maataloudessa on keskitytty maanviljelyyn, joka tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, tupakkaa, eteerisiä öljykasveja, hamppua, viiniä ja teetä. Lisäksi harjoitetaan karjataloutta.^lähde?

• 
  Alueen pääkaupungin rautatieasema Krasnodar-1.
• 
  Novorossijskissa on Venäjän suurin satama.
• 
  Sotšiin johtava rautatie kulkee paikoin aivan Mustanmeren äärellä.
• 
  Sotšin lentoasemaa on uusittu talviolympialaisia (2014) varten.
• 
  Sotšin uusi jäähalli sisältä.

Asukasluvun kehitys

• 5 010 000 (1999)^lähde?
• 5 125 221 (2002)^lähde?
• 5 226 647 (2010)^[2]

Suurimmat kaupungit

Krasnodarin alueella oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan neljä yli 100 000 asukkaan kaupunkia. Ne olivat: Krasnodar (744 995 as.), Sotši (343 334 as.), Novorossijsk (241 952 as.) ja Armavir (188 832 as.).^[2]

Suuruudeltaan 50 000–100 000 asukkaan kaupunkeja oli 11 kappaletta: Jeisk (87 769 as.), Kropotkin (80 765 as.), Slavjansk-na-Kubani (Славянск-на-Кубани, 63 842 as.), Tuapse (63 292 as.), Labinsk (62 864 as.), Tihoretsk (Тихорецк, 61 823 as.), Anapa (58 990 as.), Krymsk (57 382 as.), Gelendžik (54 980 as.), Timašovsk (53 924 as.) ja Beloretšensk (Белореченск, 53 892).^[2]

Kooltaan 30 000–50 000 asukkaan kaupunkeja oli kymmenen: Kurganinsk (Курганинск, 47 970), Ust-Labinsk (43 270), Korenovsk (Кореновск, 41 166), Apšeronsk (40 225), Temrjuk (38 046), Gulkevitši (35 244), Abinsk (34 928), Novokubansk (Новокубанск, 34 880), Primorsko-Ahtarsk (Приморско-Ахтарск, 32 257) ja Gorjatši Kljutš (30 126).^[2]

Etnisyys

Kansallisuusjakauma vuonna 2002:^lähde?

• venäläisiä 86,6 % (4 436 272)
• armenialaisia 5,36 % (274 566)
• ukrainalaisia 2,57 % (131 774)
• kreikkalaisia 0,52 % (26 540)
• valkovenäläisiä 0,51 % (26 260)
• tataareja 0,5 % (25 589)
• muita 3,91 % (200 396)
• kansallisuuttaan ei ilmoittanut 0,03 % (13 190)

Uskonto

Vuonna 2012 julkaistun, Venäjän uskontoja laajasti kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Krasnodarin aluepiirin väestön uskonnollinen jakauma oli:^[11][12][13]

• 52 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
• 22 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
• 13 % ateisteja, ei usko jumalaan,
• 3 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai prostestantteja,
• 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä šiioja,
• 1 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
• < 1 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
• < 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
• < 1 % vanhauskoisia,
• < 1 % itäisten uskontojen ja hengellisten suuntausten kannattajia ja
• 1 % uskoo johonkin muuhun.

Krasnodarin aluepiiri

  Kaukasian    luonnonp.

 Sotšin kansallisp.

Krasnodar

Sotši

Novorossijsk

Armavir

Jeisk

Kropotkin

Slavjansk‑na‑Kubani

Tuapse

Labinsk

Tihoretsk

Anapa

Krymsk

Gelendžik

Temrjuk

Primorsko-Akhtarsk

    Krasnaja
    Poljana

Krasnodarin lentoas.

Sotšin  lentoas.

Mustameri

Asovanmeri

Rostovin  alue

Stavropolin aluepiiri

Adygeian tasavalta

Karatšai-Tšerkessia

Abhasia (Georgia)

Suurimmat taajamat

 > 300 000 as.

 100 000-300 000 as.

 30 000-100 000 as.

 10 000-30 000 as.

  < 10 000 as.

Krasnodarin aluepiiri ja sen kaupunkeja.

Krasnodarin aluepiiri on Venäjän federaation subjekti (alue). Aluepiirin hallinnosta vastaavat kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.^lähde? Aluepiiri on jaettu hallinnollisesti seitsemään kaupunkipiiriin ja 37 kunnallispiiriin.^[14]

Kaupunkipiirit

• Anapa
• Armavir
• Gelendžik
• Gorjatši Kljutš
• Krasnodar
• Novorossijsk
• Sotši

Kunnallispiirit

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Krasnodarin aluepiiri Wikimedia Commonsissa

• Kavkazski gosudarstvennyi prirodnyi biosfernyi zapovednik (Kaukasian luonnonpuiston sivusto) (venäjäksi) (kgpbz.ru)
• Sotšinski natsionalnyi park (venäjäksi) (zapoved.ru)
• Sotšinski natsionalnyi park (Sotšin kansallispuiston sivusto) (venäjäksi) (sochinp.ru)