Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri. Sen rantavaltiot ovat Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia. Suurimmat siihen laskevat joet ovat Tonava, Dnepr ja Don. Pohjoisesta Mustaanmereen työntyy Krimin niemimaa, jonka itäpuolelle jää Asovanmeri-niminen lahti. Bosporinsalmi ja Marmaranmeri yhdistävät Mustanmeren Välimereen. Bosporinsalmi kulkee Istanbulin kaupungin läpi.
| Mustameri | |
|---|---|
 | |
| Valtiot | Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia |
| Paikkakunta | Euroopan ja Aasian rajalla |
| Koordinaatit | , 34°16′E |
| Laskujoki | Bosporinsalmi |
| Mittaustietoja | |
| Pituus | 1 175 km |
| Leveys | 600 km |
| Rantaviiva | 3 400 km |
| Pinta-ala | 422 000 km² |
| Tilavuus | 547 000 km3 |
| Keskisyvyys | 1 253 m |
| Suurin syvyys | 2 210 m |
 Mustameri | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantiede
Mustanmeren pinta-ala on 422 000 km² ja leveimmillään se on 1 175 kilometriä. Syvin kohta on 2 210 metrin syvyydessä.[1] Mustastamerestä virtaa Välimereen vuodessa Bosporinsalmen kautta 200 km³ vettä ja siihen virtaa sen valuma-alueilta 320 km³ vettä vuodessa. Mustanmeren valuma-alue käsittää lähes kolmanneksen Euroopan pinta-alasta.
Mustanmeren valuma-alueen pinta-ala on 2,5 miljoonaa neliökilometriä. Mustanmeren länsi- ja pohjoisrannikoilla erityispiirteenä on mereen laskevien jokien muodostamat kapeat merenlahdet eli limaanit.[2]
Mustassameressä on vain muutama pieni saari, joista suurimmat ovat Käärmesaari ja Berezan.[1]
Meritiede ja ekologia
Mustanmeren vesi on voimakkaasti kerrostunutta: pintavesi on suhteellisen vähäsuolaista mereen laskevien jokien ansiosta, 17–21 ‰, keskimäärin 18,3 ‰, mikä on runsaat puolet valtameren suolapitoisuudesta. Pintavesi lämpenee kesällä ja jäähtyy talvella. Harppauskerroksesta (50–150 m) meren pohjaan ulottuu alusveden alue, jossa on raskaampaa ja suolaisempaa Välimerestä peräisin olevaa vettä, jonka lämpötila on ympäri vuoden noin 9 celsiusastetta. Alusvesi ei juuri sekoitu pintaveden kanssa, ja sen happitilanne on huono. Suurin osa yli 200 metrin syvyydessä olevasta vedestä on lähes täysin hapetonta.[3]
Mustanmeren eliöstö muuttuu nopeasti. Viime vuosina monet alkuperäiset nilviäiset ovat joutuneet väistymään Tyyneltämereltä kotoisin olevan, voimakkaasti leviävän Rapana venosa -petokotilon tieltä. Se lienee päässyt Mustallemerelle painolastitankeissa.[4] Bulgarialaiset keräävät tätä jopa puolen kilon painoista kotiloa Mustastamerestä, pakastavat ja myyvät Japaniin.[5]
Historia
Mustameri oli viimeisen jääkauden jälkeen makeavetinen järvi. Nykyinen yhteys suolaiseen Välimereen syntyi arvioiden mukaan 6 500–7 000 vuotta sitten.[1]
Huomattavat kaupungit
Romania: Constanța (Mustanmeren suurin satama, väkiluku 306 000), Mangalia (41 153)
Bulgaria: Burgas (229 250), Varna (357 752)
Ukraina: Odessa (1 001 000), H’erson (358 000); Sevastopol (379 200), Jalta (80 552), Kertš (158 165)
Venäjä: Novorossijsk (281 400), Sotši (328 809),
Georgia: Suhumi (62 914), Poti (47 700),[6] Batumi (161 200)[6]
Turkki: Istanbul (14 025 646) Trabzon (240 333), Samsun (541 330), Ordu (154 895), Zonguldak (108 213)[7]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mustameri Wikimedia Commonsissa
- Black Sea (Arkistoitu – Internet Archive) Tietoa Mustastamerestä. blacksea-education.ru (englanniksi) (venäjäksi)