Louis Pasteur

Louis Pasteur syntyi Dolessa, Juran departementissa, itäisessä Ranskassa. Hänet hyväksyttiin École normale supérieuren opiskelijaksi 1843, ja vuonna 1847 hän suoritti tohtorin tutkinnon. Pasteur ei aluksi menestynyt opinnoissaan, mutta lopulta hänestä tuli historian tuntema tiedemies. Vuonna 1852 hänet nimitettiin Strasbourgin yliopiston kemian apulaisprofessoriksi.^[1]

Pasteurin ensimmäiset tutkimukset koskivat viinihappoa ja sen suoloja. Jo ennestään tiedettiin, että viinihapon suolat ovat optisesti aktiivisia^[2], paraviinihapon suolat sen sijaan eivät. Pasteur selitti optisen aktiivisuuden johtuvan molekyylien epäsymmetrisyydestä ja osoitti, että paraviinihapolta tämä ominaisuus puuttuu, koska se on kahden, valon polarisaatiotasoa vastakkaisiin suuntiin kiertävän aineen seos.^[1]

Myöhemmin Pasteur siirtyi tutkimaan mikrobeja. Vuonna 1857 hän osoitti, että käymisen saavat aikaan pieneliöt sen sijaan, että sitä aikaisemmin oli pidetty puhtaasti kemiallisena tapahtumana.^[1] Hän havaitsi myös, että eräät toiset mikrobit saattoivat häiritä käymisilmiötä. Tämä sai hänet päättelemään, että ne saattaisivat olla vahingollisia myös ihmisille ja eläimille. Bakteerit oli löydetty jo 1600-luvulla, ja jo ennen Pasteuria niitä oli epäilty sairauksien aiheuttajiksi, mutta vasta Pasteur sai tutkimuksillaan tiede­yhteisön asiasta vakuuttuneeksi. Tämä teki hänelle mahdolliseksi kehittää myös rokotteet paiseruttoa ja vesikauhua vastaan.^[3] Pasteur osoitti myös, että mikrobit eivät synny spontaanisti elottomasta aineesta, alku­synnyn kautta, toisin kuin hänen aikaansa saakka oli oletettu.^[1]

Pasteur keksi myös bakteereja tuhoavan lämpö­käsittelyn, pastöroinnin.^[1] Aluksi menetelmää käytettiin viinin säilymisen parantamiseksi, nykyisin tunnetuin kohde lienee maito.

Ensimmäinen Pasteurin vesikauhurokotteen pelastama ihminen, Joseph Meister (1876–1940)^[4][5], teki myöhemmin elämäntyönsä Pasteur-instituutin vahtimestarina.^lähde? Meister eli 64-vuotiaaksi ja oli loppuun asti elävä todiste Pasteurin nerokkuudesta.^{kenen mukaan?}

Taidemaalari Albert Edelfelt oli Pasteurin hyvä ystävä ja hän maalasi tunnetun muotokuvan Pasteurista laboratoriossaan. Edelfelt maalasi myös Pasteurin pojan Jean-Baptisten muotokuvan sekä vuonna 1896 rouva Pasteurin muotokuvan. Pasteurin työhuoneessa oli lisäksi Edelfeltin tekemä pieni maisemamaalaus ja rouva Pasteurin pikkusalongissa Edelfeltin 1888 lahjoittama joenrantamaisemaa esittävä maalaus.^[6]

• Mikrobiteoria

• Geison, Gerald L.: Louis Pasteurin salattu tiede. (The Private Science of Louis Pasteur, 1995.) Suomentanut Seija Piippola. Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-341-4.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louis Pasteur Wikimedia Commonsissa