Suomen Palloliitto
Suomen Palloliitto ry (lyh. SPL, ruots. Finlands Bollförbund rf, FBF) on suomalaisen jalkapallon ja futsalin korkein järjestö. Se on perustettu vuonna 1907, ja se on ollut FIFAn jäsen vuodesta 1908 ja UEFAn vuodesta 1954. Palloliiton puheenjohtajana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Ari Lahti. Liiton pääsihteerinä toimii Marco Casagrande.
| Suomen Palloliitto | |
|---|---|
| Finlands Bollförbund | |
 | |
| Perustettu | 1907 |
| Tyyppi | urheilun kattojärjestö |
| Toimiala | jalkapallo |
| Päämaja | Urheilukatu 5 00250 Helsinki |
| Jäsenet | 930 seuraa, joissa 160 129 rekisteröityä pelaajaa |
| Puheenjohtaja | Ari Lahti |
| Pääsihteeri | Marco Casagrande |
| Jäsenlehti | Maali! |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Suomen Palloliiton 930 jäsenseurassa on vuonna 2023 160 129 rekisteröityä pelaajaa.[1] Jalkapalloa harrastaa Suomen Gallupin tutkimusten mukaan noin 500 000 suomalaista. Futsalin harrastajia oli Palloliiton tilastojen mukaan 27 530 vuonna 2023.[1] Sääntöjen mukaan Palloliiton jäseniksi voivat kuulua rekisteröitynä yhdistyksenä toimivat piirit, seurat ja yhteisöt.[2]
Historia
Suomen Palloliitto perustettiin 19. toukokuuta 1907 Ravintola Catanissa Helsingissä.[3] Perustavaan kokoukseen osallistuivat Unitas (Helsinki), Polyteknikkojen urheiluseura (Helsinki), Stjernan (Helsinki), Viborgs Hockeyklubb (Viipuri), Åbo Idrottsvänner (Turku), Turun Jalkapalloseura ja Idrottens Vänner (Kokkola).
Jääpallo kuului Suomen Palloliiton ohjelmaan aina vuoteen 1972 asti, kunnes Suomen Jääpalloliitto perustettiin jääpalloilun itsenäiseksi lajiliitoksi. Jääkiekon ensimmäiset SM-kilpailut järjesti 1928 Palloliitto vaikka laji kuului myös Suomen Luistinliiton ohjelmaan. Oman lajiliittonsa – Suomen Jäähockeyliitto – kiekkoilijat saivat 20. tammikuuta 1929.[4] Myös pesäpallo ja sitä edeltänyt pitkäpallo järjestettiin Palloliiton alaisuudessa vuoteen 1925 saakka.
Toiminta
Palloliitto organisoi jalkapallon ja futsalin sarja- ja cup-muotoisen kilpailutoiminnan Suomessa Veikkausliigaa lukuun ottamatta.[5]. Liitto on vastuussa myös maajoukkuetoiminnasta sekä jalkapallon ja futsalin kehittämisestä muun muassa valmentajakoulutuksen sekä seura- ja olosuhdekehitystoiminnan avulla[5].
Liiton toiminta-ajatuksena on olla jalkapallon erikoisliitto ja kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n jäsenenä vastata Suomen kaikesta jalkapallotoiminnasta ja sen kehittämisestä sekä kasvatus- ja harrastustoiminnan että kilpa- ja huippu-urheilun alueilla ihmis- ja asiakaskeskeisestä lähtökohdasta.[2]
Toiminnan päämäärinä ovat Suomen jalkapalloilun nostaminen pysyvästi kansainväliselle huipputasolle, lajin kehittäminen kokonaisuudessaan suosituimmaksi suomalaiseksi urheilulajiksi – myös katsojamäärillä mitattuna, Fair Play -hengen ulottaminen toiminnan kaikille tasoille sekä liiton aseman vahvistaminen.[2]
Kilpailutoiminta
Jokaisella viralliseen kilpailuun osallistuvalla pelaajalla tulee olla voimassa kyseessä olevaan kilpailuun oikeuttava pelaajalisenssi ja vakuutusturva. Lisenssien yhteydessä on saatavilla myös vakuutusturva, mutta vähintään vastaavan tasoisen vakuutuksen voi halutessaan hankkia myös itse.[6]
Lasten, nuorten, aikuisten sarjoissa pelaavien alle 21-vuotiaiden, JKKI- ja erotuomarien pelitoiminnassa käytössä on pelipassi. Lapsille ja nuorille vakuutusturva on pakollinen, aikuisten pelipassilla, joka on tarkoitettu korkeintaan 20-vuotiaille aikuisten kilpailusarjoissa pelaaville, se on pakollinen Veikkausliigasta Kakkoseen. Muissa aikuisten sarjoissa sekä JKKI- ja erotuomareiden pelitoiminnassa vakuutusturvan hankintaa suositellaan.[7]
Koulutustoiminta
 | Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Palloliitto järjestää valmentajakoulutusta D-, C-, B-, A- ja valiotasolla. Korkein suoritettava kurssi on Jalkapallovalmentajakoulu (JVK), jonka suorittaneilla on mahdollisuus saada valio- ja UEFAn pro-lisenssi.[8][9]
Maajoukkuetoiminta
| | Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Seuratoiminta
Palloliitto tukee sääntöjensä mukaisesti jalkapalloseuroja[5]. Tavoitteena on kehittää seuratoimintaa ja kouluttaa seuratyöntekijöitä ja näin edistää jalkapalloharrastusta Suomessa.
Palloliiton välineinä seuratoiminnan tukemisessa ovat[10]:
- Koulutusten ja seminaarien järjestäminen seuratoiminnassa mukana oleville
- Jalkapalloseuran perustamisen ja organisoinnin ohjeistukset
- Vapaaehtoistoimijoiden ja seurojen yhdistäminen
Omien oppaiden ja koulutusten lisäksi Palloliitto suosittelee jalkapalloseuroille uusia työvälineitä ja tukia:
- Lasten jalkapalloharrastuksen kustannustason nousua hillitsemään on kehitetty seuratoiminnan kehittämistuki, jonka hakemiseen Palloliitto on tehnyt seuratason ohjeistuksen[11].
- Joukkueiden johtajien työmäärää helpottamaan Palloliitto ja Nimenhuuto julkaisivat verkkotyökalun, jonka avulla joukkueet voivat hoitaa viestintää ja saada Palloliiton tiedotteita[12].
Päätösvalta ja hallinto
Palloliiton hallintomalli uudistettiin Seurojen Palloliitto -hankkeessa ja uudistukset astuivat voimaan 1. tammikuuta 2020. Keskeistä uudistuksessa oli aiemmin itsenäisinä yhdistyksinä toimineiden piiriorganisaatioiden lakkauttaminen ja yhdistyminen yhdeksi "Seurojen Palloliitoksi".[13]
Palloliiton ylin päätäntäelin on seurojen kokous, joka kokoontuu kerran kahdessa vuodessa. Seurojen kokouksien välillä ylintä päätösvaltaa käyttää seuraparlamentti.[14]
Seuraparlamentti
Seurojen kokouksien välisenä aikana ylintä päätösvaltaa käyttää seuraparlamentti. Seuraparlamentin jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi seurojen kokouksessa. Jäsenet valitaan rekisteröityjen seurojen keskuudesta määritellyiltä vaalialueilta siten, että jokaiselta vaalialueelta valitaan edustaja alkavaa 5000 rekisteröityä pelaajaa kohden.[15][16][14]
Seuraparlamentti hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman. Se valitsee hallituksen (pl. puheenjohtaja) kahdeksi vuodeksi ja tekee muita luottamushenkilövalintoja (mm. kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja ja jäsenet).[15][16]
Seuraparlamentti kokoontuu hallituksen kutsumana kaksi kertaa vuodessa.[15]
| Alue | Vaalialue | Seuraparlamenttipaikkoja | |
|---|---|---|---|
| Eteläinen alue | Helsinki | 5 | |
| Muu pääkaupunkiseutu (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) | 4 | ||
| Muu Uusimaa, Päijät-Häme ja Kymenlaakso | 4 | ||
| Läntinen alue | Pirkanmaa ja Kanta-Häme | 4 | |
| Varsinais-Suomi ja Satakunta | 4 | ||
| Pohjanmaa (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) | 3 | ||
| Itäinen alue | Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Keski-Suomi | 3 | |
| Pohjois-Savo ja Pohjois-Savo | 2 | ||
| Pohjoinen alue | Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu | 3 | |
| Ahvenanmaa | Ahvenanmaa | 1 |
Seuraparlamentti (23.4.2022-)
- Jaana Järvenpää, puheenjohtaja (Apassit)
- Samuel Broman, varapuheenjohtaja (VIFK)
- Jukka Airaksinen (MPS)
- Jarmo Anttonen (KajHa)
- Kaj Björkqvist (VJS)
- Kirsi Haltia (Paimion Haka)
- Johanna Itkonen (JyPK)
- Pirkko Itälä (MYPA)
- Juho Juusela (HJS)
- Heidi Kullberg (Åland United)
- Jari Kurittu (JäPS)
- Jaana Kuusilehto (EuPa)
- Kyösti Koivuniemi (Ilmajoen Kisailijat)
- Jussi Koskinen (SJK Juniorit)
- Pasi Lod (KoiPS)
- Ismo Loukoila (MP)
- Ville Luotola (Tervarit)
- Esko Manninen (FC POHU)
- Mikko-Tapio Mattila (MuSa)
- Vesa Marttinen (LPS)
- Harri Metsänen (Lahden Reipas)
- Jussi Mononen (EsPa)
- Risto Murto (IF Gnistan)
- Petri Mäkinen (LeKi)
- Rami Niinikoski (FC Futura Juniorit)
- Ari Niskanen (JIPPO)
- Tuomas Lantto (TP-47)
- Kari Pansio (Ilves)
- Pasi Patrikainen (KuPS)
- Jarmo Santala (HPS)
- Veli-Matti Suoranta (PEPO)
- Olli Tuominen (KaaPo)
- Jari Virrankoski (FC Espoo)
Seurojen kokous
Palloliiton ylintä päätösvaltaa käyttää seurojen kokous. Se kokoontuu kerran kahdessa vuodessa ja osallistumisoikeus on kaikilla seuroilla.[18][16]
Seurojen kokous valitsee Palloliiton puheenjohtajan neljäksi vuodeksi ja ehdollepanotoimikunnan, joka valmistelee puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinnan. Lisäksi se hyväksyy Palloliiton strategian, arvopohjan, vision ja mission. Seurojen kokous hyväksyy sääntömuutokset 3/4 äänienemmistöllä.[18][16]
Hallitus
Palloliiton hallitus vastaa strategian toimeenpanosta ja sen toteutumisen seurannasta. Se päättää seuraparlamentille esiteltävästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä valmistelee seuraparlamentille toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Lisäksi hallitus valmistelee valtakunnalliset kehitysryhmät sekä FIFAn ja UEFAn edellyttämät luottamuselimet.[19][16][14]
Hallituksen puheenjohtaja sekä 1. varapuheenjohtaja valitaan seurojen kokouksessa nelivuotiskaudeksi ja muut jäsenet seuraparlamentissa kaksivuotiskaudeksi. 2. varapuheenjohtajan hallitus valitsee keskuudestaan. Hallituksen jäsenistä puolet on kerrallaan erovuorossa.[19][16]
Hallitus kokoontuu kuusi kertaa vuodessa.[19]
Palloliiton hallitus (25.11.2023-)
|
|
Puheenjohtajat
| Puheenjohtaja[22][23] | Kausi |
|---|---|
| Walter Flander | 1907–1908 |
| John Catani | 1909 |
| Uno Westerholm | 1910–1911 |
| Carolus Lindberg | 1912 |
| Walter Qvist | 1913–1917 |
| Erik von Frenckell | 1918–1952 |
| Juuso W. Walden | 1953–1963 |
| Osmo P. Karttunen | 1963–1974 |
| Ove H. Rehn | 1974–1975 |
| Jouko Loikkanen | 1975–1983 |
| Lauri Pöyhönen | 1983–1987 |
| Pentti Seppälä | 1987–1997 |
| Pekka Hämäläinen | 1997–2009 |
| Sauli Niinistö | 2009–2012 |
| Markku Lehtola (va.) | 2012 |
| Pertti Alaja | 2012–2017 |
| Markku Lehtola (va.) | 2017–2018 |
| Ari Lahti | 2018– |
Alueet
Eteläinen alue
- Helsinki
- Muu pääkaupunkiseutu (Espoo, Vantaa ja Kauniainen)
- Päijät-Häme
- Kymenlaakso
Läntinen alue
Itäinen alue
Pohjoinen alue
Alueparlamentti
Alueparlamentit koostuvat kunkin alueen seurojen puheenjohtajista. Esittelijänä alueparlamenteissa toimii Palloliiton aluepäällikkö. Alueparlamentti seuraa lähipalveluiden toteuttamista, arvioi toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä käsittelee aloitteita.[24]
Alueparlamentit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa.[24]
Talous
Suomen Palloliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 12 544 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 2 135 000 euroa.[25]
Jalkapallo-Säätiö
- Pääartikkeli: Jalkapallo-Säätiö
Vuonna 1975 Palloliiton liittohallituksen perustama Jalkapallo-Säätiö tukee Palloliiton toimintaa sekä muita jalkapalloa ja futsalia edistäviä hankkeita. Säätiössä on Pertti Alaja -rahasto, joka tukee vähävaraisten lasten ja nuorten jalkapalloharrastamista.[26]
Palloliitto on vuokralla Jalkapallo-Säätiön omistamissa toimistotiloissa Töölön jalkapallostadionilla.[27]
Fanimo Oy
Suomen jalkapallomaajoukkueen, Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen ja muiden maajoukkueiden kannattajatuotemyyntiä hoitaa vuonna 2012 perustettu Fanimo Oy, jonka Palloliitto omistaa 100-prosenttisesti.[28] Tilikaudella 2021 yrityksen liikevaihto oli 2,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 211 000 euroa.[29]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Suomen Palloliitto, viralliset sivut
- Suomen Palloliitto ry:n säännöt (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kaikki Pelaa -ohjelma (Arkistoitu – Internet Archive)