Pappistenjärvi
Pappistenjärvi [1] eli Isojärvi [3] on Varsinais-Suomessa Loimaalla Pappisten kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueella Niinijoen valuma-alueeseen.[2][1]
| Pappistenjärvi | |
|---|---|
 Pappistenjärvi elokuussa 2018. | |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Varsinais-Suomi |
| Kunnat | Loimaa |
| Koordinaatit | , 22°51′39″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Niinijoen valuma-alue (35.99) |
| Tulo-ojat | kaksi ojaa |
| Laskuoja | Järvenoja Sulajokeen [1] |
| Järvinumero | 35.994.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 82 m [1] |
| Rantaviiva | 1,159 km [2] |
| Pinta-ala | 0,0582 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00014073 km³ |
| Keskisyvyys | 2,42 m [2] |
| Suurin syvyys | 7,77 m [2] |
 Pappistenjärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantiede
Järven pinta-ala on 5,8 hehtaaria ja sen pituus on 500 metriä ja leveys 200 metriä. Järveen laskee pari metsäojaa, joista toisen kautta laskee Pikkujärven ympäristöstä suovettä. Sen luusua sijaitsee järven luoteisrannalla, josta saa alkunsa 2,4 kilometriä pitkä Järvioja, joka laskee Sulajoen kautta Niinijokeen.[2][1] Järvestä runsaat kuusisataa metriä kaakkoon sijaitsee vetensä ympäröivän suon kautta Pappistenjärveen laskeva Pikkujärvi.
Järven rantaviiva on 1,2 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin metsämaastoa. Luoteisrannalla on tanssilava ja siihen liittyvä parkkialue. Samassa yhteydessä on yleinen uimaranta. Järven muilla rannoilla on 15 loma-asuntoa, joille johtaa tiet Mellilästä.[2][1][4][5]
Järvi sijaitsee Säkylänharjulta Mellilään ulottuvalla harjujaksolla ja sen ohi kulkee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön muodostava historiallinen maantie Huovintie.[6]
Luonto
Pappistenjärvi on viimeisinä vuosikymmeninä rehevöitynyt. Tämä saattaa johtua hajakuorimituksesta, sillä järven rannoilla on paljon loma-asutusta. Rehevöitymiseen vaikuttaa myös hidas vedenkierto, sillä järveen laskee vain kaksi ojaa. Rehevöitymisen seurauksena järveen kertyy paljon mutaa, jota on ruoppaamalla poistettu vuonna 2003.[7]
Myös hoitokalastusta on toteutettu muutamia kertoja. Verkoilla on nostettu muun muassa pasuria, lahnaa ja ahventa ja niiden lisäksi on istutettu arvokkaampaa kalaa.[7]