Pertti Salolainen
Pertti Edvard Salolainen (s. 19. lokakuuta 1940 Helsinki) on suomalainen poliitikko. Hän on toiminut kokoomuksen kansanedustajana (1970–1996, 2007–2019) ja puheenjohtajana (1991–1994) sekä ministerinä (1987–1995).[2]
Pertti Salolainen | |
---|---|
Pertti Salolainen valtiosalissa | |
Pääministerin sijainen | |
Edeltäjä | Ilkka Kanerva |
Seuraaja | Sauli Niinistö |
Ministeri ulkoasiainministeriössä, ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppaministeri) | |
Edeltäjä | Jermu Laine |
Seuraaja | Ole Norrback |
Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja | |
1991–1994 | |
Edeltäjä | Ilkka Suominen |
Seuraaja | Sauli Niinistö |
Kansanedustaja | |
23.3.1970–1.10.1996 21.3.2007–16.4.2019[2] | |
Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Helsingin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. lokakuuta 1940 Helsinki |
Arvonimi | ministeri (2004) |
Puoliso | Anja Orvokki Salolainen ( 1964; 2005) |
Tiedot | |
Puolue | Kansallinen Kokoomus |
Koulutus | kauppatieteiden maisteri (1969) |
Tutkinnot | Helsingin kauppakorkeakoulu |
Uskonto | luterilaisuus (panteisti)[3] |
Salolainen työskenteli ennen kansanedustajan uraansa Yleisradiossa toimittajana ja tuottajana vuosina 1962–1969. Vuosina 1996–2004 hän oli Suomen suurlähettiläs Lontoossa.[2]
Elämä ja ura
Salolainen syntyi 19. lokakuuta 1940 Helsingissä[2] välirauhan aikana ylikonstaapeli Edvard Salolaisen ja liikkeenharjoittaja Ella Salolaisen (o.s. Lundqvist) perheeseen.[4] Hän valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1965 ja kauppatieteiden maisteriksi 1969.[2]
Salolainen aloitti uransa Yleisradion tv-uutisten lukijana ja toimittajana 1962–1965. Hän oli Ylen taloudellisten ohjelmien tuottaja 1965–1966, BBC World Servicen suomenkielisen toimituksen toimittaja Lontoossa 1966 ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja 1966–1969.[2]
Politiikka
Salolainen valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Eduskunnassa hän toimi muun muassa sosiaalivaliokunnan varapuheenjohtajana (1970–1975) ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana (1979–1987). Salolainen oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1972–1984.[2]
Salolainen toimi Holkerin hallituksen ministerinä ulkosiainministeriössä sekä kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppaministeri) vuosina 1987–1991.[1] Hän sai kyseenalaista julkisuutta 1989 olemalla Kiinan ensimmäinen länsimainen valtiovieras Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn jälkeen. Päätös matkasta tehtiin hallituksessa ja sillä oli tasavallan presidentti Mauno Koiviston hyväksyntä.[5][6]
Salolainen jatkoi ulkomaankauppaministerinä Ahon hallituksessa toimien myös pääministerin sijaisena 1991–1995.[1] 1990-luvun alussa hän vastasi Suomen EU-jäsenyysneuvotteluista.[7] Salolainen oli ETA-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja 1990–1993 ja Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja ja neuvottelevana ministeri 1993–1995.[2] Salolainen on kertonut myöhemmin häneen ja muihin silloisen hallituksen ministereihin kohdistuneista tappouhkauksista Suomen neuvotellessa EU-jäsenyydestä. Hän on kertonut joutuneensa tuolloin Suojelupoliisin suojelukseen, koska uhkauksia pidettiin vakavina.[7]
Vuonna 1991 Salolainen valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi[2] Ilkka Suomisen seuraajaksi.[8] Hän toimi tehtävässä vuoteen 1994,[2] jolloin häntä seurasi Sauli Niinistö.[8] Salolainen jätti eduskunnan lokakuussa 1996 siirryttyään Suomen suurlähettilääksi Lontooseen. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2004.[2] Hänen tilalle eduskuntaan nousi Pirjo-Riitta Antvuori.[9]
Paluu eduskuntaan
Eduskuntavaaleissa 2007 Salolainen asettui kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen toivomuksesta puolueen ehdokkaaksi Helsingissä, vaikka oli ehtinyt jo kieltäytyä ehdokkuudesta.[10] Hän palasi eduskuntaan kokoomuksen Helsingin ehdokkaista neljänneksi suurimmalla äänimäärällä (8 621 ääntä).[11] Aiemmissa vaaleissaan Salolainen oli ollut suurimpia ääniharavia.[12] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Salolainen valittiin jatkokaudelle 6 205 äänellä.[13]
Salolainen on ollut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja 2007–2011 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2011.[2] Simon Wiesenthal -keskus vaati joulukuussa 2012 Salolaisen erottamista ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan tehtävästä, kun Salolainen oli Ylen Aamu-tv:n keskustelussa esittänyt, ettei Yhdysvallat voi ottaa näkyvämpää roolia Lähi-idän rauhanneuvotteluissa maan vaikutusvaltaisen juutalaisvähemmistön vuoksi. Järjestön mukaan Salolainen toisti ”antisemitististä uutisankkaa juutalaisten salakerhoista”.[14] Salolainen itse piti väitettään puhtaasti ulkopoliittisena analyysinä ja totesi, ettei hänellä ole mitään tekemistä antisemitismin kanssa.[15] Hän oli eduskunnan ikäpuhemies vuodesta 2015 lähtien ja ilmoitti vaalikauden 2015–2019 jäävän hänen viimeisekseen.[16][17]
Tunnustuksia
Salolainen on ollut pitkään mukana WWF:n toiminnassa. Hän toimi WWF:n Suomen rahaston hallintoneuvostossa ja rahaston varapuheenjohtajana 1972–1989 sekä myöhemmin puheenjohtajana 2006–2009.[18] Salolainen on myös rahaston kunniaperustaja vuodelta 1972.[2] Hän on muun muassa puolustanut Suomen vanhojen metsien suojelua ”ennen kuin biotalous tuhoaa loputkin”.[19]
Lontoon City myönsi Salolaiselle vapaakansalaisen arvon 1998. Suomessa hän sai ministerin arvonimen vuonna 2004. Salolaiselle on myönnetty myös Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi 1994 ja Suomen Luonnonsuojeluliiton kultainen ansiomerkki.[2][18]
Salolainen sai vuonna 2017 kuningatar Elisabet II:lta Brittiläisen imperiumin kunnianosoituksen Commander of the Order of the British Empire, CBE. Arvonimi myönnettiin Salolaiselle tunnustuksena hänen työstään Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisten suhteiden hyväksi.[20]
Ritarikunnat
- Brittiläisen imperiumin ritarikunta komentaja (2017)
- Suomen Leijonan ritarikunta suurristi (1994)
Yksityiselämä
Salolaisen puoliso oli vuodesta 1964 laboratorionhoitaja Anja Salolainen[21] (o.s. Sonninen), joka sairastui luusyöpään vuonna 2000 ja kuoli helmikuussa 2005.[22] Heille syntyi kaksi lasta.[23] Salolainen on sotilasarvoltaan majuri (2000).[2] Sittemmin Salolainen on seurustellut Niina Kosken kanssa ja he kihlautuivat itsenäisyyspäivänä 2018.[24]
Salolaisen harrastuksia ovat muun muassa luonto, valokuvaus, uinti ja tennis.[25]
Vaalimenestys
Eduskuntavaalit | |||
---|---|---|---|
Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos |
1970 | Helsinki | 19 641 | Valittu |
1972 | Helsinki | 12 402 | Valittu |
1975 | Helsinki | 17 977 | Valittu |
1979 | Helsinki | 26 562 | Valittu |
1983 | Helsinki | 20 202 | Valittu |
1987 | Helsinki | 18 324 | Valittu |
1991 | Helsinki | 18 515 | Valittu |
1995 | Helsinki | 16 002 | Valittu |
2007 | Helsinki | 8 621 | Valittu |
2011 | Helsinki | 6 205 | Valittu |
2015 | Helsinki | 4 502 | Valittu |
Lähteet
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pertti Salolainen Wikimedia Commonsissa
- Pertti Salolainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.