Seleenihappo

Seleenihappo liukenee rikkihapon tavoin erittäin runsaasti veteen ja luovuttaa ensimmäisen protoninsa täydellisesti, muodostaen vetyselenaatti-ioneja. Rikkihapon tavoin seleenihappo absorboi helposti seleenitrioksidia (SeO₃), jolloin muodostuu pyroseleenihappoa eli diseleenihappoa (H₂Se₂O₇) ja triseleenihappoa (H₂Se₃O₁₀). Seleenihappo kykenee väkevän rikkihapon tavoin poistamaan orgaanisesta aineksesta vettä ja siten hiillyttämään sen. Yhdiste kiteytyy hydraattina valkoisiksi oktaedrisiksi kiteiksi.^[1][2]

H₂SeO₄ → HSeO₄^- + H⁺

HSeO₄^- → SeO₄^2- + H⁺, pKa= 1,74

Rikkihappoon verrattuna seleenihappo on huomattavasti voimakkaampi hapetin. Se kykenee muun muassa hapettamaan suolahapon klooriksi, jolloin se itse pelkistyy seleenihapokkeeksi. Yhdisteen hapetuskyvyn vuoksi se voi syövyttää myös hyvin jaloja metalleja, kuten kultaa tai platinaa.^[2][3][4][5]

2 HCl + H₂SeO₄ → Cl₂ + H₂SeO₃ + H₂O

Seleenihappoa tuotetaan hapettamalla seleenihapoketta kloorilla, kloorihapolla, vetyperoksidilla, otsonilla tai kaliumpermanganaatilla. Yhdistettä voidaan valmistaa myös sähkökemiallisesti elektrolysoimalla seleenihapokeliuosta (H₂SeO₃). Näin valmistettu seleenihappo sisältää kidevettä, joka voidaan poistaa kuivaamalla fosforipentoksidilla tai kuumentamalla vakuumissa.^{[1][2][3][4][5]}

Seleenihappoa käytetään lähinnä metallurgiassa. Sitä voidaan muun muassa lisätä kromipinnoituskylpyihin.^[4]

• Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes: Selenic acid (englanniksi)
• ChemBlink: Selenic acid (englanniksi)