Valtatie 1

Valtatie 1 on lukuun ottamatta Helsingin kaupungin alueella katuverkossa kulkevaa 5,8 kilometrin ja Turun päässä olevaa 2,5 kilometrin osuutta moottoritie, jonka viimeinen osa avattiin liikenteelle 28. tammikuuta 2009^[1]. Tien avaamista viivästyttivät tunneleiden varotoiminnoissa ilmenneet ongelmat. Tien liikenne on varsin sujuvaa, lukuun ottamatta ajoittaisia ruuhkia Helsingissä.^lähde?

Tie kulkee seuraavien maakuntien kautta: Uusimaa – Varsinais-Suomi.

Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: Helsinki – Espoo – Kauniainen – Espoo (uudelleen) – Kirkkonummi – Vihti – Lohja – Vihti (uudelleen) – Lohja (uudelleen) – Salo – Paimio – Kaarina – Turku. Vilkkaimmillaan valtatie 1 on Kehä I:n ja Kehä II:n välillä, missä keskimääräinen liikennemäärä oli vuonna 2021 noin 70 000 ajoneuvoa vuorokaudessa^[2].

Helsingin ja Turun välillä on kulkenut maantie 1300-luvun puolivälistä, jolloin Turusta Viipurin johtava Suuri rantatie muodostui.^[3]

Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Helsingin ja Turun välinen valtatie nimettiin valtatieksi 1. Valtatien 1 rakentaminen oli eräs Suomen varhaisimmista valtatiehankkeista. Sen rakentaminen alkoi 1930-luvulla, ja uusi tie valmistui vaiheittain vuoteen 1951 mennessä. Valmistunut tie oli aikanaan hyvin uudenaikainen. Liikennemäärien kasvaessa tien suorituskyky ja turvallisuus kuitenkin heikkenivät, ja ennen moottoritieosuuksien valmistumista ykköstie oli ollut pitkään profiililtaan vanhanaikainen, mutkainen ja mäkinen, ruuhkainen ja vaarallinen. Pitkät mäet osoittautuivat ongelmallisiksi etenkin raskaalle liikenteelle, jota varten tielle rakennettiin 1960–70-luvulla erillisiä ryömintäkaistoja. Ryömintäkaistojen loppupäät osoittautuivat kuitenkin onnettomuusalttiiksi raskaan liikenteen liittyessä muun liikenteen sekaan. Liikenteen sujuvuuden parantamiseksi ryömintäkaistat muutettiin 1980-luvulla ohituskaistoiksi, mutta nekään eivät parantaneet liikenneturvallisuutta, vaan erityisesti kaistojen päätekohdat osoittautuivat hyvin onnettomuusalttiiksi. Tie kulki myös aivan Salon ydinkeskustan läpi 1970-luvun loppupuolelle saakka, kunnes valmistui säästöbudjetilla rakennettu, pohjoisreunalta ydinkeskustan ohittava mutta taajama-alueen läpäisevä ohikulkutie, jonka läpäisykykyä rajoittivat useat liikennevalot.^[4]

Vuosien 1956 ja 2009 välisenä aikana rakennettiin Helsingin ja Turun välille vaiheittain moottoritie. Sen ensimmäinen osuus Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen valmistui joulukuussa 1962. Moottoritie piteni Veikkolaan vuonna 1967 ja Lohjanharjulle 1971. Turun päässä oleva moottoritieosuus Turusta Paimioon valmistui vaiheittain 1990-luvulla ja Paimiosta Salon ohitse Muurlaan vuonna 2003. Viimeisenä valmistui varsin vaativan maaston läpi kulkeva osuus Lohjanharjulta Muurlaan. Muurlan ja Lahnajärven välinen osuus valmistui loppuvuodesta 2008. Tammikuussa 2009 valmistui viimeinen osuus Lahnajärven ja Lohjan välillä.^[5] Sitä mukaa kuin moottoritien eri osat otettiin käyttöön, vanha ykköstie jäi rinnakkaistieksi, jonka numero alun perin oli 118. 1990-luvun puolivälin tienumerouudistuksessa rinnakkaistien numero "standardisoitiin" ja muutettiin seututieksi 110.^lähde?

Moottoritien rakennusvaiheet

Tien alkupää Helsingissä kävi nopeasti ahtaaksi, ja vuonna 1956 aloitettiin Suomen ensimmäisen moottoritien rakentaminen Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen, suunnilleen nykyiseen Kehä III:n liittymään saakka. Uusi, Tarvontieksi kutsuttu moottoritie valmistui 16. joulukuuta 1962. Nykyään sen nimenä on Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen alueella Turunväylä. Moottoritietä jatkettiin Lohjanharjulle 1970-luvulle mennessä kolmessa osassa: Ensin vuonna 1967 rakennettiin 14 kilometrin osuus Veikkolaan, sitten neljän kilometrin osuus Veikkolan ohi ja tämän jälkeen Nummenkylään loppuosuus, joka valmistui 1971. Viimeiseen urakkaan kuuluivat myös Porintien alkuosuus Palojärven liittymästä ja Lohjan suuntaan erkaneva muutaman kilometrin moottoriliikennetieosuus. 10. syyskuuta 1977 tiellä avattiin maailman ensimmäinen automaattinen sääasema^[6].

Tämän jälkeen moottoriteiden rakentaminen pysähtyi ykköstien osalta lähes 15 vuodeksi. Vuonna 1973 valmistui tosin lyhyt nelikaistainen katuosuus Kaarinan ja Turun välille ja vuonna 1977 valmistui Salon ohikulkutie. Salon ohitustietä oli aikanaan suunniteltu moottoritieksi, mutta talousvaikeuksien vuoksi päädyttiin halvempaan ratkaisuun. Salon keskustan pohjoispuolelle rakennettiin kaksikaistainen ohikulkutie, jonka sujuvuuskykyä rajoittivat useat liikennevalot.^[4]

Moottoritien rakentamista jatkettiin 1990-luvulla Turun päästä. Ensimmäisenä valmistui Paimion ja Kaarinan välinen osuus 1990-luvun puolivälissä. Kaarinan ja Turun välinen osuus valmistui 1990-luvun lopulla ensin valtatien 10 liittymään saakka; viimeinen osuus, johon kuului Aurajoen ylittävä silta, valmistui 2000-luvun alussa. Muurlan ja Paimion välinen moottoritieosuus valmistui vuonna 2003.^lähde?

Lohjanharjun ja Muurlan välisen moottoritieosuuden rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2004. Sen ensimmäinen, 12 kilometriä pitkä osuus Lohjanharjulta Lohjalle avattiin liikenteelle 15. joulukuuta 2005. Hankkeeseen sisältyi yksi uusi eritasoliittymä, minkä lisäksi olemassa olevaa Hevoskallion eritasoliittymää parannettiin. Tätä osuutta ei kuitenkaan vielä liitetty valtatiehen.^[7] Alun perin uusi tie oli tarkoitus avata kokonaisuudessaan liikenteelle 15. marraskuuta 2008.^[8] Tunneliturvallisuusjärjestelmien testauksen vuoksi Lohjan ja Lahnajärven välisen osuuden käyttöönotto viivästyi runsaat kaksi kuukautta.^[9] Ensimmäisenä otettiin käyttöön osuus Lahnajärveltä Muurlaan 19. marraskuuta 2008.^[10] Lopulta 28. tammikuuta 2009 valmistui myös Lohjan ja Muurlan välinen moottoritieosuus.^[11]

Uuteen osuuteen sisältyi kahdeksan eritasoliittymää ja seitsemän tunnelia, joiden yhteispituus on 5,1 kilometriä. Tunneleista pisin, Karnaisten tunneli, on 2,3 kilometriä pitkä ja Suomen toiseksi pisin maantietunneli. Koko Lohjanharju–Muurla-tien kustannusarvio oli 335 miljoonaa euroa, mikä sisälsi myös valtatiehen 25 kuuluvan Lohjan läntisen sisääntulotien. Tietä on rakennettu niin sanotulla elinkaarimallilla, jossa Tieyhtiö Ykköstie Oy rakensi tien ja myös vastaa tien kunnossapidosta vuoteen 2029 asti. Tien käyttöönoton yhteydessä myös osa vuonna 2005 valmistuneesta moottoritieosuudesta muutettiin valtatieksi 1. Kun uusi moottoritie avattiin liikenteelle, valtatiestä 1 tuli kokonaan vähintään nelikaistainen.

Myöhemmät tiehankkeet

Kehä I:n ja Nihtisillan väliin avautui 2015 uusi liittymä, Turvesolmu.^[12]Liittymästä etelään kulkeva Turveradantie johtaa Koivumankkaantielle.^[13]

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Pääkaupunkiseudulla tien kapasiteettia kasvatettiin merkittävästi vuoteen 2020. Ensin rakennettiin kolmannet kaistat Kehä I:ltä Kehä II:lle Kehä I:n parantamishankkeen yhteydessä. Toisessa vaiheessa kolmannet kaistat Kehä II:lta Kehä III:sta eteenpäin Histaan saakka. Kolmannessa vaiheessa kolmannet kaistat Histasta edelleen valtatie 2:n liittymään Palojärvelle saakka.^lähde?

Kirkkojärven kohdan perusparannus 2017

Espoon Kirkkojärven kohdalla tie on rakentamisen jälkeen painunut 1–2 metriä pehmeän savisen maaperän vuoksi, koska tietä ei aikanaan paalutettu. Vesi on noussut tielle 2011 ja 2017. Vuoden 2011 tulvimisen jälkeen tietä päätettiin nostaa ja painumisen estämiseksi tehdä betonipaalutus. Työ oli meneillään, kun lokakuussa 2017 vesi nousi tielle niin paljon, että toinen kaista kumpaankin suuntaan jouduttiin sulkemaan, ja liikenne puuroutui jatkuvasti. Veden nousua tielle estettiin hiekkasäkkivallein.^[14][15]

Valtatie 1:llä on useita merkittävän pituisia tietunneleita, joissa jokaisessa on useita hätäpoistumisteitä ja hätäpuhelimet.

Tunnelit on numeroitu seuraavasti:

Tunnelia nro 1 ei ole vielä rakennettu, vaan sen numero lienee varattu Turun kehätielle (osa E18:aa) Raision keskustan kohdille suunniteltuun tunneliin.^[16] Lohjan alueen viisi tunnelia ovat ketjussa niin ettei niiden väleissä ole yhtään liittymää. ^[17]

Turunväylän varren pysähdyspaikkoja huoltamoineen ja ravintoloineen ovat muun muassa Lohjan sekä Salon ABC:t, Paimion Neste, Halikon Shell^[18] ja Suomusjärven Neste Kivihovi^[19]. Tienvarren kahviloita ovat lisäksi Halikon Shellin viereinen Design Hill^[20] sekä Ykköspesä ja Haukanpesä tien molemmin puolin sijaitsevilla levähdysalueilla Saukkolassa^[21]. Vähän kauempana moottoritiestä, vanhan ykköstien (nyk. seututie 110) varrella sijaitsevat Sammatin Kasvihuoneilmiö,^[22] Lahnajärven taukopaikka^[23] ja Muurlan lasi.^[24]

• 
  Turunväylä Espoossa Kehä II:n liittymän kohdalla
• 
  Turunväylä Espoon Kirkkojärvellä lokakuussa 2017, kun toinen kaista on tulvan vuoksi suljettu
• 
  Karnaisten tunneli Lohjalla itään päin
• 
  Orosmäen tunneli Lohjalla
• 
  Pitkämäen tunneli Lohjalla
• 
  Tunneli suljettu huoltotöiden takia
• 
  Isokylän tunneli Salossa
• 
  Näkymä Salon Tapiolantien sillalta kohti Helsinkiä
• 
  Valtatie 1 ylittää Hepojoentien (paikallistie 12284) Kaarinan Antelmaassa
• 
  Turun yliopistollisen keskussairaalan pysäköintihalli valtatien 1 päällä kuvattuna Hämeensillalta Helsingin suuntaan
• 
  Valtatie 1 Turussa

• Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto)
• 020202 – Kartat 2007. Fonecta.
• Eniro Kartat ja reitit Eniro.
• Google Earth -tietokoneohjelma. 2007. Google.
• Google Maps 2007. Google.
• Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos.
• Grönroos, Matti: Valtatie 1 Helsinki–Turku, 166 km mattigronroos.fi. Arkistoitu 14.1.2012. Viitattu 25.1.2007.

Viitteet

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtatie 1 Wikimedia Commonsissa

• Tieyhtiö Ykköstie Oy (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tie – valokuvanäyttely uudesta ykköstiestä ja sen rakentajista

Liittymät Helsingistä Turkuun

}}{{

	Nro	Km	Nimi	Tie	Viitoitus
	Mannerheimintie (2+2)
				Eteläesplanadi, risteyksessä aukio Erottaja, Bulevardi	Lahti, Kotka
				Pohjoisesplanadi Lönnrotinkatu
	Mannerheimintie (2+2)
				Kalevankatu Aleksanterinkatu
				Kaivokatu Simonkatu
				Postikatu, risteyksessä Mannerheimin aukio
				Salomonkatu (kävelykatu) Arkadiankatu risteyksessä Paasikiven aukio	Turku, Hanko
				Pohjoinen Rautatiekatu
				Töölönlahdenkatu
				Museokatu Aurorankatu
				Cygnaeuksenkatu
				Eteläinen Hesperiakatu
				Pohjoinen Hesperiakatu
				Dunckerinkatu
				Kivelänkatu
				Helsinginkatu Runeberginkatu	Lahti, Kotka
				Sibeliuksenkatu
				Toivonkatu Eino Leinon katu
				Sallinkatu Humalistonkatu
				Linnankoskenkatu
				Savilankatu Ruusankatu
				Nordenskiöldinkatu	Pasila
				Päivärinnankatu
				Reijolankatu Stenbäckinkatu
				Mannerheimintie Lääkärinkatu	Tampere, Haaga; kääntyy
	Tukholmankatu (2+2)
				Topeliuksenkatu
				Pihlajatie
				Haartmaninkatu
				Jalavatie
				Valpurintie
				Mäntytie
				Paciuksenkatu	kääntyy
	Paciuksenkatu (3+3)
				Meilahdentie
				Kallioportaankuja
				Paciuksenkaari
				Pikku-Huopalahti
				Munkkiniemen puistotie Ramsaynranta Tammitie	kääntyy Otaniemi, Kuusisaari
	Huopalahdentie (1+3+2+1)
					alkaa
				Perustie
				Lokkalantie
	Huopalahdentie (1+2+2+1)
				Rakuunantie
				Tietokuja
				Huopalahdentie
	Turunväylä (2+3)
			Helsingin ja Espoon kunnanraja
	46		Vermonsolmun eritasoliittymä (Suuntaisliittymä Helsingin suuntaan)	Gallen-Kallelan tie Itsehallintotie	Ruukinranta Perkkaa, Vermo
	45		Leppävaaransolmun eritasoliittymä	Kehä I Kehä I	Kehä I, Tapiola, Leppävaara
	Turunväylä (4+4)
	44		Turvesolmun eritasoliittymä (Suuntaisliittymä Helsingin suuntaan)	Turveradantie	Mankkaa
	Turunväylä (3+3)
	43		Nihtisillan eritasoliittymä	Nihtisilta	Kauniainen, Kilo Mankkaa
	42		Sepänsolmun eritasoliittymä	Kehä II	Kehä II, Matinkylä, Viherlaakso
	Turunväylä (2+2)
	41		Tuomarilansolmun eritasoliittymä (Suuntaisliittymä Helsingin suuntaan)	Tuomarilantie	Espoon keskus, Tuomarila Ymmersta
				Rantarata
			Espoon ja Kauniaisten kunnanraja (kuntakylttejä ei ole tien varrella, koska kohdassa ei ole liittymiä)
			Kauniaisten ja Espoon kunnanraja (kuntakylttejä ei ole tien varrella, koska kohdassa ei ole liittymiä)
	40		Kivikirkonsolmun eritasoliittymä	Espoontie	Espoon keskus, Muurala Lommila
	29		Espoonsolmun eritasoliittymä	Kehä III Kehä III	Kotka Espoon keskus
	Turunväylä (2+2)
	28		Histansolmun eritasoliittymä	Nupurintie	Nupuri, Nuuksio, Ämmässuo
			Espoon ja Kirkkonummen kunnanraja
	27		Veikkolan eritasoliittymä	Veikkolantie	Veikkola
	Moottoritie (2+2)
			Kirkkonummen ja Vihdin kunnanraja
	26		Palojärven eritasoliittymä	Porintie	Pori, Nummela
			Vihdin ja Lohjan kunnanraja
	25		Hevoskallion eritasoliittymä	Turuntie	Saukkola, Somero
	24		Muijalan eritasoliittymä	1125 Lohjanharjuntie Kehätie	Muijala Hyvinkää
	Moottoritie (2+2)
	23		Lempolan eritasoliittymä		Hanko, Lohja
	Moottoritie (2+2)
				Lohjanjärvi
	22		Karnaisten eritasoliittymä	Hossantie	Lohja, Routio
			Lehmihaan tunneli	265 metriä
			Karnaisten tunneli	2230 metriä
				Lohjanjärvi
			Orosmäen tunneli	645 metriä
			Pitkämäen tunneli	620 metriä
			Tervakoven tunneli	575 metriä
	21		Kärklammen eritasoliittymä	Nummentie	Saukkola, Sammatti, Karjalohja
			Hauklammen levähdysalue
	20		Paikkarin eritasoliittymä	Paikkarintie	Sammatti, Nummi
			Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnanraja Lohjan ja Salon kunnanraja
	19		Lahnajärven eritasoliittymä	Honkakurjentie	Lahnajärvi
			Suomusjärven palvelualue
	18		Suomusjärven eritasoliittymä	Suomusjärventie	Suomusjärvi, Kisko, Kiikala
				Varesjoki
	17		Kruusilan eritasoliittymä	Kalkkilantie	Kruusila, Rekijoki
				Pernjärvi
			Lakiamäen tunneli	480 metriä
			Hepomäen tunneli	250 metriä
	16		Kaukelmaan eritasoliittymä	Romsilantie	Muurla, Pertteli
			Haukkala
				Salonjoki
	15		Ruoksmäen eritasoliittymä	Somerontie	Tammisaari, Salo, Forssa, Somero, Pertteli
			Isokylän tunneli	450 metriä
	13		Tavolan eritasoliittymä	Vaskiontie	Aura, Halikko, Meriniitty
				Halikonjoki
	12		Hajalan eritasoliittymä	Tapiolantie	Hajala
			Salon ja Paimion kunnanraja
			Pitkäporras
				Rantarata
	11		Lähteenmäen eritasoliittymä	Iso-Iivarintie	Paimio
	10		Valkojan eritasoliittymä (Suuntaisliittymä Turun suuntaan)	Kravinkuja	Kemiö, Sauvo, Paimio
				Paimionjoki
	9		Tammisillan eritasoliittymä	Paimiontie	Tammisilta, Paimio
			Paimion ja Kaarinan kunnanraja
				Rantarata
			Makarla
				Hepojoki
	8		Kirismäen eritasoliittymä	Turun kehätie 2271 Ohikulkutie	Naantali, Raisio, Pori Piikkiö
	Moottoritie (2+2)
				Rantarata
	7		Raadelman eritasoliittymä	Raadelmantie	Raadelma, Piikkiö
	6		Väntsin eritasoliittymä	etelään: Kaarinantie pohjoiseen: Kaarinantie	Kaarina, Parainen, Nauvo, Korppoo Littoinen
	5		Kurkelan eritasoliittymä		Kaarina, Piispanristi
			Kaarinan ja Turun kunnanraja
	Moottoritie (3+3)
	4		Skanssin eritasoliittymä	Sorakatu Itäkaari	Skanssi, Varissuo
	Moottoritie (2+2)
	3		Jaanin eritasoliittymä	Skarppakullantie Ahtolantie	Vasaramäki, Pääskyvuori
	Helsingin valtatie (2+2)
	Helsingin valtatie (3+2)
				Kalevanramppi	Kupittaa, Itäharju
	2		Nummenmäen eritasoliittymä	Hämeentie	Hämeenlinna, Keskusta itä; päättyy
	Helsinginkatu (2+2)
				Suntiontie	Ylioppilaskylä
				Assistentinkatu	Yliopisto
			Tuomaansilta	Aurajoki
				Lonttistentie	Lonttinen Tervatori
			Aninkaisten eritasoliittymä		Tampere, Raisio