Alanen (Laukaa, Vehniä)

Alasen pinta-ala on 56 hehtaaria. Se on 1,8 kilometriä pitkä ja 600 metriä leveä, muodoltaan lievästi kaareva ja pitkähkö järvi, jolla ei kartan mukaan ole lainkaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 531 200 kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 0,9 metriä ja suurin syvyys on 1,9 metriä; tosin keväisin, vedenpinnan ollessa korkeimmillaan, järven syvyys on usein jopa yli kaksi metriä. Sen rantaviivan pituus on 4,5 kilometriä.^[1][2][3][4]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueella (14.29), jonka Makkarajoen valuma-alueeseen (14.296) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 117,3 metriä mpy.^[1][2][5]

Alasesta on vanhastaan käytetty nimityksiä Iso-Vehniä ja Vehniän Alanen. Vehniä-nimien taustalla on luultavasti sana vehnä: vehnää on siitepölytutkimusten ja käräjäkirjojen perusteella viljelty Laukaan alueella jo 1500-luvulta lähtien, mutta sen viljely on tuolloin ollut vielä harvinaista. Nimi olisi siis annettu alueelle, jossa viljeltiin vehnää jo varhain. Vehniä-nimitys on voinut myös kulkeutua Laukaaseen Sääksmäeltä eränkävijöiden mukana.^[6]

Nimitys Iso-Vehniä mainitaan Alasen rinnakkaisnimenä vielä vuoden 1966 peruskartalla, jossa nykyisen Koululammen nimenä on Vähä-Vehniä.^[7] Nimet eivät esiinny enää vuoden 1984 peruskartalla.^[8]

Alasessa on runsaasti pikkukalaa ja suuria lahnoja. Järven vesi on kuitenkin mm. läheisen lentokentän ureapäästöjen vuoksi erittäin rehevöitynyttä, eikä siitä saatua kalaa suositella käytettävän ravinnoksi. Vesi on myös erittäin sameaa; varsinkin loppukesällä siinä on runsaasti sinilevää. Lisäksi järven pohja on useimmissa kohdissa yli puolen metrin mutakerroksen peittämä.^[9]

Alasessa eläviä kalalajeja ovat mm. hauki, ahven, särki, lahna, kiiski, made ja pasuri; lisäksi järveen on istutettu arvokala säynettä. Suurin järvestä saatu kala on tiettävästi ollut vuonna 1978 virvelillä pyydystetty 11,250 kilogramman painoinen hauki.^[9]

Alasessa eläviin nisäkäslajeihin kuuluvat piisami ja saukko. Piisami kotiutui Alaseen 1930-luvulla, jolloin sitä yritettiin tarhata turkiseläimeksi järveen laskevassa purossa. Tarhaus epäonnistui ja piisamit karkasivat luontoon. Muita järvessä eläviä selkärankaisia ovat sammakot, selkärangattomia puolestaan järvisimpukka ja rapu, joista jälkimmäinen tosin on varsin harvinainen järven mutaisuuden vuoksi.^[9]

Alanen toimii myös useiden muuttolintujen lepopaikkana, etenkin keväisin. Alasessa vakituisesti eläviä vesilintulajeja ovat sinisorsa, telkkä, tavi, haapana, tukkasotka, silkkiuikku, nokikana ja laulujoutsen. Satunnaisesti järvellä havaitaan myös mm. uivelo, kanadanhanhi ja metsähanhi; lisäksi järvellä esiintyy myös kalatiiraa, naurulokkia ja kalasääksiä. Järven soistunut osa, Vihtorinlahti, on erityisen rikas linnustoltaan; keväällä 1987 siellä nähtiin koko Suomessa hyvin harvoin tavattava kattohaikara. Järven ympärillä olevilla pelloilla pesivät kuovi, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi ja rantasipi.^[9]

Koska Alanen on erittäin rehevöitynyt järvi, siellä kasvaa runsaasti erilaisia kasvilajeja. Näihin kuuluvat myös monet kosteikkokasvit, kuten raate, kurjenmiekka ja osmankäämi; lisäksi kauempana rannasta kasvaa kortetta, järviruokoa, ulpukkaa ja useita vitalajeja sekä tappavan myrkyllistä myrkkykeisoa. Alasella on ainakin aiemmin kasvanut myös juolukkapajua ja metsäruusua. Kasvillisuuden suojissa pesii lokkeja ja muita vesilintuja.^[9]