Lehesjärvi-Vähäjärvi
Lehesjärvi–Vähäjärvi [1][2] on Keski-Suomessa Jyväskylässä Puuppolassa sijaitseva järvi.[1][2]
| Lehesjärvi-Vähäjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jyväskylä |
| Koordinaatit | , 25°44′27″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Tuomiojärven−Palokkajärven va (14.29) |
| Laskujoki | Makkarajoki Korttajärveen [1] |
| Järvinumero | 14.296.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 95 m [1] |
| Pituus | 2,3 km [1] |
| Leveys | 1,6 km [1] |
| Rantaviiva | 8,032 km [2] |
| Pinta-ala | 86,036 ha [2] |
| Tilavuus | 0,00278371 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,24 m [2] |
| Suurin syvyys | 10 m [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Lehesjärvi-Vähäjärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pinta-ala on 86 hehtaaria, se on 2,3 kilometriä pitkä ja 1,6 kilometriä leveä. Siinä on kaksi järviallasta, joita yhdistää toisiinsa kapea, matala ja ruohottunut salmi. Lehesjärvi on 1,8 kilometriä pitkä ja Vähäjärvi 0,9 kilometriä pitkä. Ero kokonaispituuteen johtuu järven kaarevasta muodosta. Samoin kumpikin järviallas on ilmoitettua kapeampi. Lehesjärvi on 450 metriä ja Vähäjärvi 600 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Se on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 2,78 miljoonaa kuutiometriä eli 0,00278 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 3,2 metriä ja suurin syvyys on 10 metriä. Kummassakin järvialtaassa on oma syvänne, joista Vähäjärvi on syvin ja Lehesjärvi 9,0 metriä syvä. Järven rantaviivan pituus on 8,0 kilometriä ja sen rannat ovat lähinnä peltomaata, mutta Lehesjärven eteläpäässä se on asuinaluetta ja Vähäjärven eteläranta on Lehesvuoren metsäistä rinnettä. Lehesvuori kohoaa 110 metrin ja viereinen Punavuori 80 metrin korkeuteen. Valtatie 4 ylittää laskujoen Lehesjärven länsipuolella ja järvi näkyy tielle asti. Järveä voi kiertää kulkemalla yhdysteitä 16709 tai 16711, mutta järven eteläpuolella ei ole läpikulkuun soveltuvaa tietä.[1][2][3][4]
Luontoarvoja
Vedenlaatu
Järven vedenlaatua on tutkittu vuodesta 1976 saakka. Sen ekologinen tila on tyydyttävä, koska sen ravinnepitoisuudet ovat säännöllisesti korkeita (fosforipitoisuudet ovat 40 mikrogrammaa litrassa vettä). Veden kemiallinen luokka ei aivan yllä arvosanaan hyvä, sillä ahvenissa on havaittu olevan liikaa elohopeaa. Järveä on hoitokalastettu vuosina 2003–2007 nostamalla Lehesjärvestä 9,1 tonnia ja Vähäjärvestä 7,9 tonnia kalaa. Samalla järvistä poistettiin niittämällä vesikasvia.[5]
Eläimistö
Järvien kalastoon kuuluvat koekalastusten perusteella ainakin ahven, kiiski, kuha (jota on myös istutettu), hauki, salakka, särki, pasuri, lahna ja särkilahna.[5]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueella (14.29), jonka Makkarajoen valuma-alueeseen (14.296) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 95 metriä mpy.[1][5]
Järveen tulee viisi jokea tai ojaa. Vähäjärveen laskee idästä Majapuro, jonka valuma-alueella sijaitsevat Majajärvi (42 ha) ja Perälampi (2 ha). Vähäjärven pohjoisrantaan laskee koillisesta Lapiojoki, jonka valuma-alueelta löytyvät Iso-Kuukkanen (180 ha) ja Hiidenjärvi (50 ha). Lehesjärven pohjoisrantaan laskee Tervajoki, jonka lähdejärvi on Alanen (56 ha). Joen nimi on yläjuoksulla Alasesta alkaen Isojoki, Kuokankosken jälkeen Kuokanjoki ja kuivatun Tervajärven jälkeen Tervajoki. Lehesjärven oma laskujoki Makkarajoki alkaa sen lounaispäästä ja se laskee kilometrin päähän Korttajärveen. Joella on pudostusta vain 0,6 metriä.[1][5][6]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Pätynen, Anita: Tavoitekuormien määrittäminen vesipuitedirektiivin mukaisessa vesialueiden hoidossa (PDF) (Pro gradu –tutkielma) 14.7.2009. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 30.9.2023.