Velisjärvi
Velisjärvi[1][2] on Pirkanmaalla Kuhmoisissa Karklammen kylän lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
| Velisjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Kuhmoinen |
| Koordinaatit | , 25°04′58″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Päijänteen alue (14.22) |
| Laskuoja | oja Velislammiin [1] |
| Järvinumero | 14.224.1.010 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 140,2 m [1] |
| Pituus | 3,5 km [1] |
| Leveys | 780 m [1] |
| Rantaviiva | 11,241 km [2] |
| Pinta-ala | 1,42488 km² [2] |
| Saaria | 8 [1] |
 Velisjärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pinta-ala on 142 hehtaaria eli 1,4 neliökilometriä, se on 3,5 kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä. Velisjärven itäpuolella on pienempi Velislammi ja niiden välillä kapea kannas. Velisjärvellä on kartan mukaan kahdeksan saarta, joista yhteen johtaa silta. Yhdessä saarista on rakennus. Suurin saari ja ainoa nimetty saari on Aittasaari. Sen pinta-ala on 1,4 hehtaaria. Järven rantaviivan pituus on 11,2 kilometriä[2] ja sen rannat ovat pääosin metsämaata. Rannoille on rakennettu yli 20 vapaa-ajan kiinteistöä. Järven länsirannalla on lisäksi leirikeskus.[1][3][4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Alainen-Karkjärven valuma-alueeseen (14.224) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 140,2 metriä mpy.[2][5] Siihen laskee kymmenen ojaa. Järvi laskee sen itäpäästä lähteää lyhyttä ojaa pitkin Velislammiin. Laskuojan pudotus on 0,1 metriä.[1]
Historiaa
Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa järvi oli merkitty ja sen nimi oli Welisjärvi. Tuolloin Velisjärven ja Velislammen välillä oli kapea salmi.[6]
Vuoden 1965 peruskartassa järven rannoilla oli viisi taloa ja niiden yhteydessä oli peltoja. Järveen laski kolme ojaa ja saaria oli merkitty kuusi.[7] Vuoteen 1986 mennessä taloja oli rakennettu muutama lisää ja pellot olivat lähes kokonaan metsittyneet. Vuoden 1986 peruskartassa järveen johti kuusi ojaa ja saaria oli merkitty seitsemän.[8]