Andrés Iniesta

Seurajoukkueura

Iniesta aloitti jalkapalloilun Albaceten juniorijoukkueissa. Barcelonan organisaatioon hän liittyi vuonna 1996. Seuran edustusjoukkueessa hän debytoi kaudella 2002–2003, pelattuaan sitä ennen kaksi kautta B-joukkueessa. Iniestan seurajoukkueuran parhaita saavutuksia ovat Espanjan pääsarjamestaruus vuosilta 2005, 2006, 2009, 2010 ja 2011 sekä Mestarien liigan voitot vuosilta 2006, 2009 ja 2011.

Lukuisat kansainväliset mediat, katalaanimediat etunenässä, pitivät Iniestan kentälletuloa suurimpana yksittäisenä syynä siihen, että Barcelona onnistui nousemaan tappioasemasta voittoon Arsenalia vastaan Mestarien liigan loppuottelussa toukokuussa 2006. Iniestan tultua kentälle Edmílsonin tilalle Barcelonan keskikenttäpeli alkoi toimia paremmin, syötöt osuivat kohdalleen ja pelin hallinta siirtyi täysin Barcelonalle. Iniesta toimi myös toisena syöttäjänä Barcelonan tasoitusmaalissa, kun hänen jakamansa pallon jatkoi maalintekijä Samuel Eto'olle ruotsalainen Henrik Larsson.

Iniestan uran yksi merkittävimmistä maaleista tuli Chelseaa vastaan Mestarien Liigan välierän toisessa osassa. Barcelona oli 1-0 häviöllä Stamford Bridgellä välieräkamppailun ensimmäisen ottelun päätyttyä 0-0 Camp Noulla. Pelissä pelattiin jo lisäaikaa, kun Dani Alvesin keskitys saavutti John Terryn pään kautta Samuel Eto'on. Eto'n kosketus vieri Lionel Messille asti Michael Essienin epäonnistuttua purkupallossaan. Messi syötti rangaistusalueen rajan ulkopuolelle Iniestalle, joka ensikosketuksellaan laukoi pallon ulkosyrjällä Chelsean maalin oikeaan yläkulmaan, laittaen näin Barcelonan etulyöntiasemaan vierasmaalisäännöllä. Päätösvihellys kuuluikin jo pian, ja Barcelona eteni finaaliin.

Mestarien Liigan loppuottelussa 2009 Iniesta oli myös ratkaisevassa roolissa, vaikka pelasikin loukkaantuneena. Pelin puoliajalla Barcelonan valmentajat kielsivät Iniestaa laukomasta, jottei hän loukkaisi jalkaansa enempää. Barcelona voitti Manchester Unitedia vastaan pelatun finaaliottelun 2-0.

Maajoukkueura

Iniesta on pelannut Espanjan paidassa lukuisia juniorimaaotteluita, ja on voittanut sekä alle 16- että 19-vuotiaiden Euroopan-mestaruudet. 27. toukokuuta 2006 hän debytoi aikuisten maajoukkueessa ystävyysottelussa Venäjää vastaan. Iniesta edusti maataan myös vuoden 2006 MM-kilpailuissa ja vuoden 2008 EM-kilpailuissa, joista jälkimmäisessä Espanja voitti mestaruuden. Vuoden 2010 MM-kisoissa hänen voittomaalinsa ratkaisi maailmanmestaruuden Espanjalle.Iniesta valittiin myös Euro 2012 turnauksen parhaaksi pelaajaksi hänen oltuaan avainroolissa Espanjan voittaessa historiallisen mestaruuden.

Seurajoukkue

• Espanjan pääsarjamestaruus : 2004–2005, 2005–2006, 2008–2009, 2009–2010, 2010–2011, 2012–2013, 2014-2015, 2015–2016, 2017–2018
  • toinen sija 2003–2004, 2006–2007, 2011–2012, 2013–2014
• Espanjan cup: 2008–2009, 2011–2012, 2014-2015, 2015–2016, 2016–2017, 2017–2018
  • toinen sija 2010–2011, 2013–2014
• Espanjan supercup: 2005, 2006, 2009, 2010, 2011, 2013, 2013, 2016
  • toinen sija 2012
• Mestarien liiga: 2005–2006, 2008–2009, 2010–2011, 2014-2015
• UEFA Super Cup: 2009, 2011, 2015
  • toinen sija 2006
• Seurajoukkueiden maailmanmestaruus: 2009, 2011, 2015

• FIFAn kultaisen pallon toinen 2010
• FIFAn kultaisen pallon kolmas 2012
• FIFAn tähdistökentässä 2009, 2010, 2011, 2012, 2013 ja 2014

Maajoukkue

• Maailmanmestaruus: 2010
• Euroopan-mestaruus: 2008, 2012
• Maanosaliittojen cup: toinen sija 2013

Iniesta meni naimisiin Anna Ortizin kanssa vuonna 2012, jonka kanssa hän oli seurustellut vuodesta 2008 asti. Heillä on yhteinen tytär, Valerie (s. 2011).

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Andrés Iniesta.

• Andrés Iniesta FC Barcelonan sivustolla^{[vanhentunut linkki]} (englanniksi)
• Andrés Iniesta Football Database -sivustolla (englanniksi)
• Andrés Iniestan profiili Mestarienliiga.fi -sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)