Avestan kieli

Avestan kieli (aikaisemmin myös zend) on zarathustralaisuuden pyhässä kirjassa Avestassa käytetyn kuolleen iranilaisen kielen nimitys. Intian parsit kutsuvat sitä pehleviksi.^[2]

Avesta
Kappale avestan kieltä
Oma nimi	𐬎𐬞𐬀𐬯𐬙𐬀𐬎𐬎𐬀𐬐𐬀𐬉𐬥𐬀
Muu nimi	zend
Tiedot
Alue	Persia
Puhujia	0
Kirjaimisto	avestalainen kirjaimisto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä	indoiranilaiset kielet – iranilaiset kielet[1]
ISO 639-3	ave
Ohje
Infobox OK

Avestan kieli on vanhin tunnettu iranilainen kirjakieli. Se sisältää sekä länsi- että itäiranilaisia aineksia. Tekstien katsotaan yleensä syntyneen Keski-Aasiassa tai Khorasanin maakunnassa. Avesta jakautuu kahteen historialliseen kielimuotoon: gathaan, jolla on kirjoitettu Zarathustran laatimina pidetyt hymnit, sekä nuorempaan avestan kieleen. Ne perustuvat ilmeisesti eri murteisiin.^[2]

Avesta on kodifioitu varsin myöhään, sassanidien hallituskaudella 300-luvun lopussa tai 500-luvun puolivälissä. Tuolloin sen jo kuollutta kieltä käytettiin vain zarathustralaisten jumalanpalveluksessa. Kodifikaation yhteydessä Avestaa varten laadittiin erityinen keskipersiaan perustuva kirjaimisto, joka sisältää noin 50 merkkiä. Vanhimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1200–1300-luvuilta.^[3]

Avestalainen kirjaimisto poistui käytöstä 600-luvulla Persian käännyttyä islaminuskoon.^[4] Myöhemmin avestaa on kirjoitettu arabialaisilla tai gudžaratilaisilla kirjaimilla.^[5]