Bologna
Bologna on Bolognan metropolikaupungin pääkaupunki Pohjois-Italiassa Emilia-Romagnan alueella. Kaupungissa on vajaat 400 000 asukasta.[2]
Bologna | |
---|---|
lippu | |
Bologna | |
Koordinaatit: , 11°21′5″E | |
Valtio | Italia |
Alue | Emilia-Romagna |
Metropolikaupunki | Bologna |
Perustettu | 543 eaa. |
Hallinto | |
– Pormestari | Matteo Lepore (PD) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 140,7 km² |
Korkeus | 54 m |
Väkiluku (2011) | 375 935[1] |
– Väestötiheys | 2 678 as./km² |
Postinumero | 40100 |
Historia
Bolognan perustivat etruskit nimellä Felsina n. 543 eaa. Boijit valtasivat Felsinan 300-luvulla eaa. ja nimesivät sen Bononiaksi. Seuraavaksi se oli roomalaisten colonia, josta kehittyi keskiajalla yliopistokaupunki. Dante, Kopernikus ja Erasmus Rotterdamilainen opiskelivat siellä, ja Umberto Eco on opettanut siellä. Bolognan yliopisto on maailman vanhin ja se on perustettu 1088.[3] Toisen maailmansodan aikana Bologna joutui liittoutuneiden pommituksien alle. Jopa 43% kaupungin rakennuksista tuhoutui sekä kärsi vakavista vahingoista.[4] Kaupungin rautatieasemalla räjähti 2. elokuuta 1980 uusfasistien pommi, joka surmasi 85 henkilöä.[5][6]
Nähtävyydet
Bolognan kaupunkikuvaa hallitsevat katetut jalkakäytävät, i portici, joita on noin 40 kilometrin verran.[7] Ne kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon[8][9].
Rakennukset historiallisessa keskustassa ovat väriltään tiilenpunaisesta keltaiseen.[10]
Bolognassa sijaisee kaksi kuuluisaa tornia, Asinellin torni ja Garisendan torni. 48-metrinen Garisendan torni on pystytetty vuonna 1119. Dante Alighieri mainitsee sen Jumalaisessa näytelmässä. Molemmat tornit ovat kaltevia, mutta Garisendan torni on kallistunut jo neljä astetta, minkä vuoksi se on suljettu ja eristetty romahtamisen varalta.[11]
Liikenne
Lähin lentoasema on Bolognan lentoasema noin kuuden kilometrin päässä keskustasta. Lentoasema on yhteydessä päärautatieasemalle people moverin avulla, joka avattiin yleisölle 18. marraskuuta 2020.[12] Bolognan päärautatieasema (Bologna Centrale) on matkustajamääriltään viidenneksi suurin Italiassa.[13] Bolognasta on mahdollista päästä tärkeimpiin kaupunkeihin, kuten Roomaan, Milanoon ja Venetsiaan.
Koulutus
Bolognan yliopisto on vuonna 1088 perustettu[3] ja maansa toiseksi suurin[14].
Kulttuuri ja urheilu
Tunnetuin bolognalainen ruoka lienee jauhelihakastike il ragù, josta on monia variaatioita, myös nimeltään sellaisia kuten ”bolognese”. Bolognalaiset itse eivät koskaan sekoita jauhelihakastiketta spagettiin vaan tagliatelleen. Oikeaan Bolognan kastikkeeseen ei myöskään käytetä paljoa tomaattia. Keittoaika on pitkä.
Koripallon pääsarjassa Serie A:ssa pelaava Virtus Bologna lukeutuu maan huippuseuroihin. Kaupungissa pelaa myös Fortitudo Bologna, joka putosi vuonna 2009 talousvaikeuksien vuoksi kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle. Myös jalkapallo on suosittua Bolognassa. Bologna FC pelaa maan pääsarjassa.
- Piazza Maggiore ja Palazzo d'Accursio
- Basilica di Santo Stefano
- Santuario della Madonna di San Luca
Lähteet
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bologna Wikimedia Commonsissa
Alto Reno Terme | Anzola dell’Emilia | Argelato | Baricella | Bentivoglio | Bologna | Borgo Tossignano | Budrio | Calderara di Reno | Camugnano | Casalecchio di Reno | Casalfiumanese | Castel Guelfo di Bologna | Castel Maggiore | Castel San Pietro Terme | Castel d’Aiano | Castel del Rio | Castel di Casio | Castello d’Argile | Castenaso | Castiglione dei Pepoli | Crevalcore | Dozza | Fontanelice | Gaggio Montano | Galliera | Granarolo dell’Emilia | Grizzana Morandi | Imola | Lizzano in Belvedere | Loiano | Malalbergo | Marzabotto | Medicina | Minerbio | Molinella | Monghidoro | Monte San Pietro | Monterenzio | Monzuno | Mordano | Ozzano dell’Emilia | Pianoro | Pieve di Cento | Sala Bolognese | San Benedetto Val di Sambro | San Giorgio di Piano | San Giovanni in Persiceto | San Lazzaro di Savena | San Pietro in Casale | Sant’Agata Bolognese | Sasso Marconi | Valsamoggia | Vergato | Zola Predosa
1980-luku |
|
---|---|
1990-luku |
|
2000-luku | |
2010-luku | |
2020-luku |