Kaunas
Kaunas (puol. Kowno, saks. Kauen jidd. קאוונע kovne) on Liettuan toiseksi suurin kaupunki ja maan entinen pääkaupunki. Se sijaitsee Liettuan keskiosassa, maan kahden suurimman joen Niemenin ja Nerisin yhtymäkohdassa ja Via Baltican varrella. Kaupungissa asui vuoden 2012 alussa runsas 311 000 asukasta.[1]
| Kaunas | |
|---|---|
 | |
 lippu |  vaakuna |
  Kaunas | |
Koordinaatit: , 23°56′E | |
| Kaupunki | |
| Historiallinen maininta | 1361 |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Visvaldas Matijošaitis |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 157 km² |
| Korkeus | 47 m |
| Väkiluku (2012) ([1]) | 311 148 |
| Suuntanumero(t) | (+370) 37 |
| Motto: | Kaunas yra Kaunas (Kaunas on Kaunas) |
Kaunasia kutsutaan usein "opiskelijoiden kaupungiksi", sillä kaupungin yliopistossa on yli 25 000 opiskelijaa. Kaunas on väestörakenteeltaan erittäin liettualainen verrattuna maan pääkaupunkiin Vilnaan, jossa on myös puolalaista ja valkovenäläistä vaikutusta. Toisaalta Liettuassa korostetaan historiallisesta syystä sitä, että nimenomaan Vilna on Liettuan pääkaupunki siksi, että se oli itsenäisyyden alkuvuosina Puolan miehittämä ja Kaunasin korostettiin aina olevan väliaikainen pääkaupunki. Se, että Vilna oli Puolan miehittämä, aiheutti jännittyneisyyttä Liettuan ja Puolan tasavaltojen suhteisiin, koska Liettuassa Vilnan takaisin saaminen oli suuri periaatteellinen poliittinen kysymys. Siksi Puolan ja Liettuan vastakkainasettelu 1930-luvulla haittasi muun muassa reunavaltiopolitiikkaa.lähde?
Se, että Vilna on Liettuan pääkaupunki mutta Kaunas hyvin liettualainen kaupunki, ilmaistaan sanonnalla: "Vilna on Liettuan pääkaupunki, kun taas Kaunas on liettualaisten pääkaupunki." Kaupunkien liettualaisittain suurehko koko luo niiden välille kilpailuasetelman.lähde?
Historia
Perimätiedon mukaan Kaunas on perustettu 1030, mutta ensimmäinen maininta kaupungista on vasta vuodelta 1361. Kaunas liittyi 1441 Hansaliittoon, ja jo 1500-luvulla kaupunki oli yksi Liettuan suuriruhtinaskunnan tärkeimmistä; vuodesta 1569 suuriruhtinaskunta oli osa Puola-Liettuaa. Vuonna 1665 Venäjän armeija hyökkäsi kaupunkiin useita kertoja. Kaupunki kärsi kulkutaudeista 1657 ja 1708, ja kaiken lisäksi Ruotsi miehitti kaupunkia 1701. Lopullisen Puolan jaon jälkeen 1795 kaupunki siirtyi Venäjän hallintaan. Se kuului aluksi Vilnan kuvernementtiin, mutta oli myöhemmin vuodesta 1843 Kaunasin kuvernementin eli Kovnon kuvernementin keskuskaupunki. Kun Venäjän ja Saksan välinen rautatieyhteys vuonna 1862 valmistui, Kaunasista tuli tärkeä risteysasema. Vuosisadan lopussa Kaunasin väestöstä oli noin 36 prosenttia juutalaisia.lähde?
Kun Liettua itsenäistyi vuonna 1918, Vilnan kaupunki siirtyi Puolan hallintaan ja Kaunasista tuli maan pääkaupunki vuoteen 1939 asti. Kun Neuvostoliitto miehitti maan, Vilnasta tuli jälleen pääkaupunki. Toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana kaupunki kärsi huomattavia vaurioita ja noin 30 000 kaupungin juutalaista surmattiin. Näihin tapahtumiin voi tutustua nykyään museona toimivassa Yhdeksännessä linnakkeessa.[2]
Ilmasto
Seuraavassa oeva taulukko kuvaa Kaunasin ilmastollisia arvoja. Tiedot ovat ilmastolliselta vertailujaksolta 1961–1990 ellei toisin mainita.[3]
| Kaunasin ilmasto | Tam | Hel | Maa | Huh | Tou | Kes | Hei | Elo | Syy | Lok | Mar | Jou | Vuosi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ylin lämpötila vuosina 1892–1990 (°C) | 9,3 | 14,8 | 20,2 | 27,9 | 31,4 | 32,8 | 34,9 | 34,7 | 29,7 | 23,9 | 16,7 | 11,1 | 34,9 |
| Vrk:n ylin lämpötila keskimäärin (°C) | −2,6 | −1,4 | 3,5 | 10,7 | 17,9 | 21,0 | 22,2 | 21,9 | 16,7 | 10,8 | 4,0 | −0,0 | 10,2 |
| Keskilämpötila (°C) | −5,2 | −4,3 | −0,4 | 5,8 | 12,4 | 15,8 | 16,9 | 16,4 | 11,9 | 7,1 | 1,8 | −2,3 | 6,3 |
| Vrk:n alin lämpötila keskimäärin (°C) | −8,5 | −7,6 | −3,6 | 1,8 | 7,3 | 10,9 | 12,4 | 11,8 | 8,1 | 4,0 | −0,5 | −4,9 | 2,2 |
| Alin lämpötila vuosina 1892–1990 (°C) | −35,8 | −36,3 | −26,3 | −12,0 | −4,9 | −0,2 | 4,4 | 0,3 | −3,2 | −13,7 | −22,5 | −28,5 | −36,3 |
| Sademäärä (mm) | 39 | 31 | 35 | 42 | 55 | 69 | 80 | 78 | 56 | 45 | 53 | 47 | 630 |
| Sadepäivät (kpl, sadetta ≥ 1,0 mm) | 10 | 7 | 9 | 9 | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 | 9 | 12 | 12 | 118 |
| Auringonpaiste (h) | 40 | 68 | 128 | 175 | 251 | 265 | 256 | 238 | 160 | 99 | 41 | 30 | 1751 |
| Lähde: NOAA. Tiedot normaalikaudelta 1961–1990 sääasemalta 26629 Kaunas.[3] | |||||||||||||
Väestö
Väestön kehitys
| Vuosi | 1723 | 1796 | 1813 | 1825 | 1840[4] | 1860 | 1897[5] | 1959[6] | 1966 | 1970[7] | 1979[8] | 1989[9] | 2001[10] | 2011[11] | 2012 [1] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 28 000 | 8 500 | 3 000 | 5 000 | 7 527 | 23 300 | 70 920 | 214 348 | 275 000 | 305 116 | 370 419 | 422 931 | 378 943 | 315 993 | 311 148 |
Taulukon jotkut lukuarvot ovat peräisin artikkelin aiemmasta versiosta.lähde?
Etninen jakauma
Väestönlaskennan (2011) tilastojen valossa kaupunki on väestöltään selvästi keskimääräistä liettualaiskaupunkia liettualaisempi. Kaupungin väestön etninen jakauma oli tällöin:[11]
| Etninen ryhmä | Osuus asukkaista 2011 (%) | Osuus asukkaista 2011 (henkeä) |
|---|---|---|
| Liettualaiset | 93,6 | 295 871 |
| Venäläiset | 3,8 | 11 913 |
| Ukrainalaiset | 0,4 | 1 231 |
| Puolalaiset | 0,4 | 1 136 |
| Valkovenäläiset | 0,3 | 831 |
| Muut kansallisuudet | 0,5 | 1 690 |
| Ei ilmoittanut etnistä taustaansa | 1,1 | 3 321 |
| Yhteensä | 100,0 | 315 993 |
Liikenne
Kaunasissa on 16 johdinauto- ja 34 bussilinjaa. Kaupunki on yksi Baltian suurimmista jokisatamista, ja kaupungin sijainti Liettuan keskiosassa tekee siitä tärkeän logistisen keskuksen. Vuonna 1953 uudelleen rakennettu Kaunasin rautatieasema tarjoaa junayhteyden Vilnaan, samoin kuin esimerkiksi Kaliningradiin, Minskiin ja Varsovaan. Kaunasin lentoasema sijaitsee 14 kilometriä keskustasta koilliseen.[12][13][14]
Urheilu
Kaunas on liettualaisen koripallon pääkaupunki. Kaupungin kahdesta pääsarjatasolla pelaavasta seurasta tunnetumpi on BC Žalgiris, lähes jokavuotinen Liettuan ja Baltian koripalloliigan voittaja.Kaupungissa toimii Liettuan pääsarjassa pelaava jalkapallojoukkue FBK Kaunas.
Nähtävyyksiä
Silta Kaunasissa.
Syksyistä kävelykatua (Laisvės gatvė, 2008).
Pyhän arkkienkeli Mikaelin kirkko.
Kaunasin kaupunkipäivän vilinää.
Kirkko ja kierrätyspulloista tehty joulukuusi.
Vanha raatihuone.
Kaunasin musiikkiteatteri.
Vytautas Suuren sotamuseo.
Mega-ostoskeskuksen akvaario.
Kaunasin katedraalin keskilaiva
Kaunasin funikulaari
Kaunasin vanhakaupunki
Kaunasin vanhakaupunki sijaitsee Niemeninjoen ja Neris-joen yhtymiskohdassa. Kaupungin perustana on Kaunasin vanha linnoitus, Kaunasin linna. Kaunasin vanha kaupungintalo sijaitsee raatihuoneentorilla.lähde?
Kirkot
Kaunasin linnan vieressä on fransiskaanien Pyhän Yrjön kirkko, joka Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan aikana toimi varastona. Jeesuksen ylösnousemuksen kirkon katolla on näköalatasanne kaupunkiin.lähde?
Museot
Kaupungin museoihin kuuluvat muun muassa Vytautas Suuren sotamuseo joka on myös 20 litin setelin kuva-aihe, Kaunasin keramiikkamuseo, Kaunasin viestintämuseo, Japanin suurlähettiläänä toimineen Chiune Sugiharan kotimuseo, Paholaismuseo ja Liettuan koulutusta 1400-luvulta eli Liettuan vanhimpien yliopistojen perustamisesta nykyaikaan esittelevä Koulutusmuseo.lähde?
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaunas Wikimedia Commonsissa
- Vytautas Suuren yliopisto (englanniksi)
- Historiallisia kuvia kaupungista (englanniksi)
- Kaunas taskussasi (inyourpocket.com matkaopas, myös pdf-muodossa) (englanniksi)
Vilna | Kaunas | Klaipėda | Šiauliai | Panevėžys | Alytus | Marijampolė | Mažeikiai | Jonava | Utena | Kėdainiai | Telšiai | Visaginas | Tauragė | Ukmergė | Kretinga | Šilutė | Radviliškis | Palanga | Druskininkai | Gargždai | Rokiškis | Biržai | Elektrėnai | Kuršėnai | Garliava | Jurbarkas | Vilkaviškis | Raseiniai | Anykščiai | Lentvaris | Naujoji Akmenė | Grigiškės | Prienai | Joniškis | Kelmė | Varėna | Kaišiadorys | Pasvalys | Kupiškis | Zarasai | Skuodas | Kazlų Rūda | Širvintos | Molėtai | Šalčininkai | Šakiai | Švenčionėliai | Ignalina | Pabradė | Kybartai | Šilalė | Nemenčinė | Pakruojis | Švenčionys | Trakai | Vievis | Kalvarija | Lazdijai | Rietavas | Žiežmariai | Eišiškės | Ariogala | Neringa | Šeduva | Birštonas | Venta | Akmenė | Tytuvėnai | Rūdiškės | Vilkija | Pagėgiai | Viekšniai | Žagarė | Ežerėlis |Skaudvilė | Gelgaudiškis | Kudirkos Naumiestis | Simnas | Salantai | Linkuva | Veisiejai | Ramygala | Priekulė | Joniškėlis | Jieznas | Daugai | Obeliai | Varniai | Virbalis | Vabalninkas | Seda | Subačius | Baltoji Vokė | Dūkštas | Pandėlys | Dusetos | Užventis | Kavarskas | Smalininkai | Troškūnai | Panemunė
| 1980-luku |
|
|---|---|
| 1990-luku |
|
| 2000-luku | |
| 2010-luku | |
| 2020-luku |