Fredrik III (Saksa)

Fredrik III
	Fredrik valokuvattuna vuonna 1878
Saksan keisari; Preussin kuningas
Valtakausi	9. maaliskuuta 1888 –; 15. kesäkuuta 1888
Edeltäjä	Vilhelm I
Seuraaja	Vilhelm II
Syntynyt	18. lokakuuta 1831; Potsdam, Preussi
Kuollut	15. kesäkuuta 1888 (56 vuotta); Potsdam, Preussi, Saksa
Puoliso	Viktoria (vih. 1858)
Lapset	Vilhelm II; Heinrich; Sofia; Margaret
Koko nimi	Friedrich Wilhelm Nikolaus Karl
Suku	Hohenzollern
Isä	Vilhelm I
Äiti	Augusta
Uskonto	luterilaisuus
Nimikirjoitus

Fredrik III (Friedrich Wilhelm Nikolaus Karl, saks. Friedrich III., Deutscher Kaiser und König von Preußen) (18. lokakuuta 1831 Potsdam, Preussi – 15. kesäkuuta 1888 Potsdam, Preussi) oli Saksan keisari ja Preussin kuningas isänsä Vilhelm I:n jälkeen.^[1] Hänen jälkeensä Saksan keisariksi tuli hänen poikansa, autoritäärinen Vilhelm II. Tämän vuoksi vuotta 1888 sanotaan Saksan historiassa kolmen keisarin vuodeksi.^[2]

Tausta ja perhe

Fredrik meni naimisiin Ison-Britannian kuningatar Viktorian tyttären, prinsessa Viktorian kanssa vuonna 1858. Pari sai kahdeksan lasta: kruununprinssi Vilhelmin vuonna 1859, prinssit Henrikin, Sigismundin ja Waldemardin sekä prinsessat Charlotten, Viktorian, Sophien ja Margaretin.

Kruununprinssinä

Hälventääkseen juutalaisiin kohdistuneita ennakkoluuloja Fredrik antoi kruununprinssinä juutalaisia puolustavia lausuntoja ja tuomitsi ankarasti antisemitistiset kirjoitukset. Hän otti puolisoineen osaa synagogan palveluksiin osoittaakseen tukeaan juutalaisille.

Nousu keisariksi

Saksassa käytiin keskustelua Vilhelm II:n mahdollisuudesta periä kruunu suoraan isoisältään.^[2]

Fredrikin tullessa valtaan hänen syöpäsairautensa oli edennyt jo pitkälle. Suurimman osan lyhyestä valtakaudestaan hän oli puhekyvytön ja kommunikoi kirjelapuilla. Sairaudestaan huolimatta hän yritti parhaansa mukaan hoitaa hallitsijan velvollisuuksiaan. Saksan liberaalit piirit asettivat häneen suuria toiveita, mutta ne raukenivat keisarin kuoltua. Hänen lakiesitystään keisarin valtaoikeuksien rajoittamisesta ei toteutettu.

Kuolema ja merkitys

Fredrikin valtakausi kesti vain 99 päivää. Huolimatta liberaaleista arvoistaan Fredrik säilytti perheensä ja keisari-instituution arvovallan.^[3]

Kunnianosoituksia

Saksalaiset

Mustan kotkan ritarikunta (Preussi)
Hohenzollernin perheen ritarikunta (Preussi)
Punaisen kotkan ritarikunta (Preussi)^[4]
Kuninkaallisen kruunun ritarikunta (Preussi)^[5]
Albrekt Karhun ritarikunta (Anhalt)^[6]
Uskollisuuden ritarikunta (Baden)^[7]
Zähringerin leijonan ritarikunta (Baden)^[7]
Kaarle Fredrikin sotilasansioritarikunta (Baden)^[7]
Pyhän Hubertin ritarikunta (Baijeri)^[8]
Pietari Fredrik Ludvigin ritarikunta (Oldenburg)^[9]
Württembergin kruunun ritarikunta (Württemberg)^[10]
Württembergin sotilasansioritarikunta (Württemberg)^[10]
Guelphin kuningashuoneen ritarikunta (Hannover)
Pyhän Yrjön ritarikunta (Hannover)
Wendien kruunun ritarikunta (Mecklenburg)

Lähde:^[11]

Ulkomaalaiset

Vapahtajan ritarikunta (Kreikka)
Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunta (Havaiji)
Pyhän Tapanin ritarikunta (Itävalta-Unkari)^[12]
Maria Teresian sotilasritarikunta (Itävalta-Unkari)^[12]
Etelän Ristin ritarikunta (Brasilia)
Elefanttiritarikunta (Tanska)^[13]
Guadalupen keisarillinen ritarikunta (Meksiko)
Kunniamaininnan ritarikunta (Ottomaanivaltakunta)
Osmanin ritarikunta (Ottomaanivaltakunta)
Imtiaz-mitali (Ottomaanivaltakunta)
Tornin ja miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugali)
Kaksoislohikäärmeen ritarikunta (Kiina)
San Marinon ritarikunta (San Marino)
Krysanteemiritarikunta (Japani)^[14]
Vilhelmin sotilasritarikunta (Alankomaat, 1878)^[15]
Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat)
Romanian tähden ritarikunta (Romania)
Pyhän Andreaksen ritarikunta (Venäjä)
Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunta (Venäjä)
Valkoisen kotkan ritarikunta (Venäjä)
Pyhän Annan ritarikunta (Venäjä)
Pyhän Stanislauksen ritarikunta (Venäjä)
Pyhän Yrjön ritarikunta (Venäjä)
Leopoldin ritarikunta (Belgia, 1853)^[16]
Pyhän Haudan ritarikunta (Vatikaani)
Takovon ristin ritarikunta (Serbia)
Valkoisen kotkan ritarikunta (Serbia)
Valkoisen norsun ritarikunta (Siam)
Vapauttajan ritarikunta (Venezuela)
Kultaisen taljan ritarikunta (Espanja)^[17]
Pyhän Ferdinandin ja ansion ritarikunta (Sisilia)
Sukkanauharitarikunta (Iso-Britannia)^[18]
Bathin ritarikunta (Iso-Britannia)^[19]
Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunta (Sardinia-Piemonte)^[20]
Savoijin sotilasansioritarikunta (Sardinia-Piemonte)
Sotilaallisen urhoollisuuden kultamitali (Sardinia-Piemonte)^[21]
Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunta (Ruotsi-Norja, 1858)^[22]
Serafiimiritarikunta (Ruotsi-Norja, 1861)^[23]
Pyhän Olavin ritarikunta (Ruotsi-Norja, 1873)^[24]

Lähde:^[11]

Lähteet

Königlich Preussische Ordensliste, 1886, Berliini, Gedruckt in der Reichsdruckerei

Viitteet

Edeltäjä:
Vilhelm I

Saksan keisari
1888

Seuraaja:
Vilhelm II