Jerevan
Jerevan (arm. Երևան, jɛɾɛˈvɑn: azer. İrəvan; ven. Ерева́н, Jerevan) on Armenian pääkaupunki ja maan suurin kaupunki. Vuonna 2011 kaupungin asukasluku oli 1 060 138, kymmentä vuotta aiemmin asukkaita oli 1 103 488 (vuonna 2001).[1] Kaupunki sijaitsee Hrazdan-joen varrella.
| Jerevan (Երեւան) | |
|---|---|
 | |
 lippu |  vaakuna |
  Jerevan | |
Koordinaatit: , 44.5042°E | |
| Valtio | Armenia |
| Perustettu | 782 eaa. |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Hayk Marutyan |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 227 km² |
| Korkeus | 900–1 300 m |
| Väkiluku (2011) ([1]) | 1 060 138 |
| Aikavyöhyke | UTC+4[2] |
Jerevan on Kaukasian alueen teollinen, kulttuurinen ja tieteellinen keskus.
Historia
Arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että nykyisen Jerevanin paikalla sijaitsi jo ainakin 700-luvulla eaa. sotilaslinnoitus nimeltään Erebuni. Sen jälkeen paikka on ollut tärkeä karavaanireittien risteyskohta Euroopan ja Intian välillä. Kaupunkia on kutsuttu nimellä Jerevan ainakin 600-luvulla, jolloin se oli Persian vallan alla olleen Armenian pääkaupunki.
Strategisesti tärkeänä, Jerevanista taisteltiin useasti vuosisatojen aikana ja välillä se kuului osaksi Persiaa ja välillä kaupunkia hallitsivat ottomaanit. Vuonna 1826 kaupunki joutui Venäjän haltuun, seuraavana vuonna persialaiset luovuttivat sen virallisesti venäläisille. Venäjän vallankumouksen 1918 jälkeen kaupunki oli kolme vuotta itsenäisen Armenian pääkaupunkina tullakseen Armenian Neuvostotasavallan pääkaupungiksi osana Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Jerevanista tuli itsenäisen Armenian pääkaupunki.
Liikenne
Jerevanin rautatieasema on Armenian rautateiden tärkein henkilöliikenteen rautatieasema. Se sijaitsee 14 kilometriä Masisista pohjoiskoilliseen vievällä rataosuudella. Rataosuuden pääasemat ovat Masis (risteysasema)–Jerevan–Arabkir–Abovjan–Nurnus (risteysasema).[3] Jerevanin kaukojunayhteydet ovat kärsineet merkittävästi maan ja Azerbaidžanin välisestä jännitteestä, jonka johdosta kansainvälinen liikenne on poikki monella rataosuudella.
Armenian päälentoasema, Zvartnotsin kansainvälinen lentoasema, sijaitsee kaupungin keskustasta 12 kilometriä länsilounaaseen.[4][5]
Nähtävyyksiä
Jerevanissa on lukuisia museoita, kuten Kansallisgalleria ja käsikirjoitusmuseo Matenadaran[6]. Oopperatalon aukiolla, jota kutsutaan myös Vapauden aukioksi, on 1933 valmistunut ooppera[6][7]. Oopperatalon lähettyvillä on Cascades-patsaspuisto[6]. Jerevanin kuuluisimpia muistomerkkejä ovat Äiti Armenia sekä Kansanmurhan muistomerkki Tsitsernakaberd.[6]
Eläintarhat ja huvipuistot
Jerevanin eläintarha perustettiin vuonna 1940. Eläintarha on korjattu sen päästyä 1990-luvulla menemään heikompaan kuntoon. Eläintarhassa on norsuja, kotkia, karhuja, kameleita ja 260 muuta eläinlajia.[8]
Waterworld on vesipuisto Jerevanissa. Puistossa on useita altaita, baareja ja ravintoloita. [9]
Jerevanista Sevan järvelle vievän tien varrella sijaitsee Play City -huvipuisto. Huvipuistossa on keilarata, elokuvateatteri, paintball-rata, mikroautorata ja videopelihuone. [10]
Kuvagalleria
Jerevan ja Ararat-vuori
Äiti Armenia-monumentti
Jerevanin keskustaa yöllä
Zvartnotsin kansainvälinen lentoasema
Armenian kansalliskokouksen rakennus
Hrazdan Stadium
Jerevanin rautatieasema
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jerevan Wikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheesta Yerevan Wikivoyagessa (englanniksi)
