Azerin kieli
Azerin kieli (azeriksi Azərbaycan dili) on eteläturkkilaisiin kieliin kuuluva kieli, jota puhutaan etupäässä Azerbaidžanin tasavallassa ja Iraniin kuuluvassa Etelä-Azerbaidžanissa asuvien azerien puhuma turkkilainen kieli.[2]
| Azeri | |
|---|---|
 Azerin puhuma-alue | |
| Oma nimi | Azərbaycan dili Азәрбајҹан дили آذربایجان دیلی |
| Tiedot | |
| Alue |  Azerbaidžan Iran Venäjä (Dagestan) Georgia Irak Turkki |
| Virallinen kieli | Azerbaidžan Dagestan (kyrillinen) Iran (eteläazeri) |
| Puhujia | n. 30 miljoonaa |
| Kirjaimisto | latinalainen (Azerbaidžanissa) arabialainen (Iranin Azerbaidžanissa) kyrillinen (Dagestanissa) |
| Kielenhuolto | Azerbaidžanin tiedeakatemia[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet eteläturkkilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | az |
| ISO 639-2 | aze |
| ISO 639-3 | aze |
Se on muodostunut varhaisella keskiajalla kiptšakkien ja oguusien puhumien murteiden pohjalta.[3] Kieli jakautuu neljään murreryhmään.[4] Ethnologue katsoo azerin olevan makrokieli, joka jakautuu kahteen kieleen: etelä- ja pohjoisazeriin.[5] Azerin lähin sukulaiskieli on turkki, ja kielten äidinkieliset puhujat kykenevät usein ymmärtämään toisiaan. Azerin puhujat ymmärtävät tosin hieman paremmin turkkia kuin päinvastoin.[6] Azerissa on huomattavasti enemmän lainasanoja persiasta kuin turkissa.[7]
Puhujamäärät ja status
Azerbaidžanin ja Iranin lisäksi azeria puhutaan Dagestanissa, Yhdysvalloissa, Länsi-Euroopassa ja Turkissa. Pienempiä puhujaryhmiä löytyy myös Irakista ja Georgiasta. Äidinkielenään sitä puhuu arviolta 30 miljoonaa ihmistä.[6][8][9]
Azerilla on virallisen kielen asema Azerbaidžanin tasavallassa. Historian saatossa kielestä on käytetty myös nimitystä turkki. Nimitys azeri vakiintui, kun kielen viralliseksi nimeksi tuli Azerbaidžanin neuvostotasavallassa Stalinin määräyksestä azeri.[10]
Iranissa azerin kieltä ei juurikaan opeteta, mutta azerbaidžanilaiset ja turkkilaiset televisio-ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden kuulla omaa äidinkieltään. Tilanne on siitä omituinen, että azerin puhujat ovat olleet Iranissa oikeinkin vaikutusvaltaisissa tehtävissä: maan nykyinen hengellinen johtaja Ali Khamenei on azeri ja kirjoittanut paljon kirjoja azeriksi.[7][11] Iranin valtiollinen uutistoimisto ilmoitti 2023 avaavansa azerinkieliset verkkosivut.[12]
Oikeinkirjoitus ja fonologia
Azerin vanha kirjakieli syntyi 1400-luvulla. Kirjoitusjärjestelmä perustui vanhastaan arabialaiseen kirjaimistoon ja sitä käytettiin aina 1900-luvulle saakka.[13] Neuvostoliittoon kuuluneessa Azerbaidžanissa siirryttiin vuonna 1929 latinalaiseen ja vuonna 1940 kyrilliseen kirjaimistoon, jota täydennettiin lisämerkeillä ә, ө, ү, ғ, ҝ, һ ja ј.[14]
Vuonna 2001 Azerbaidžanissa otettiin käyttöön turkin kaltainen latinalainen kirjoitusjärjestelmä[15], johon sisältyy lisäksi kirjain ə. Iranissa käytetään edelleen arabialaista ja Dagestanissa kyrillistä kirjaimistoa.lähde?
Nykyään kieltä kirjoitetaan latinalaisin, arabialaisin ja kyrillisin kirjaimin.[16] Raamattu on käännetty kokonaisuudessaan azeriksi ensimmäisen kerran vuonna 1891.[17]
Konsonantit
| Labiaali | Dentaali | Alveolaari | Palatoalveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | |||||
| Klusiili | p | b | t | d | ʧ | ʤ | c | ɟ | k | g | ||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | x | ɣ | h | ||
| Approksimantti | l | j | |||||
| Tremulantti | ɾ |
Lähde:[9]
Vokaalit
| Etinen | Takinen | |
|---|---|---|
| Suppea | i | y | ɯ | u |
| Puoliavoin | e | ø | o |
| Avoin | æ | a |
Lähde:[9]
Kielioppi ja sanasto
Azeri on muiden turkkilaisten kielten tavoin vahvasti agglutinatiivinen kieli, eli sanan kantaan lisätään runsaasti päätteitä, joilla ilmaistaan kieliopillisia rooleja. Kieliopillista sukua ei ole, ja substantiivi taipuu kuudessa sijamuodossa ja kahdessa luvussa (yksikkö ja monikko).[18]
Perussanajärjestys on subjekti–objekti–verbi.[19]
Lukusanat 1–10 azeriksi:[20]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| bir | iki | üç | dörd | beş | altı | yeddi | səkkiz | doqquz | on |
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Azerin kieli Wikimedia Commonsissa
