Karvaslaipikka

Karvaslaipikka (Phyllanthus acidus) on kasvilaji, joka kuuluu laipikoiden sukuun. Se on pieni puu tai pensas, jota kasvatetaan syötävien hedelmien vuoksi. Happamista hedelmistä valmistetaan monenlaisia säilykkeitä ja mehuja.

Karvaslaipikka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:Aitotumaiset Eucarya
Kunta:Kasvit Plantae
Alakunta:Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Ylälahko:Rosanae
Lahko:Malpighiales
Heimo:Phyllanthaceae
Suku:Laipikat Phyllanthus
Laji:acidus
Kaksiosainen nimi

Phyllanthus acidus
(L.) Skeels

Katso myös

  Karvaslaipikka Wikispeciesissä
  Karvaslaipikka Commonsissa

Tuntomerkit

Hedelmiä.

Karvaslaipikka on pieni puu tai pensas, joka kasvaa 2–9 metriä korkeaksi. Sen matala ja leveän pensasmainen latvus on monihaarainen. Se muistuttaa paljon toista trooppista hedelmäpuuta, bilimbiä, joka ei kuitenkaan ole sille sukua. Lehdet ovat vuorottaisia, lyhytruotisia, usein puikeita ja 2–7,5 cm pitkiä. Pienet vaaleanpunaiset kukat ovat tertuissa, jotka kasvavat suoraan paksujen oksien lehdettömistä varsista. Kellertävät ja 1–2,5 cm pitkät hedelmät ovat luumarjoja. Niiden sisältämässä kivessä on 4–6 siementä. Syötävät hedelmät ovat mehukkaita mutta happamia.[1]

Levinneisyys

Karvaslaipikan uskotaan olevan alun perin kotoisin Madagaskarilta. Se on tuotu sieltä Aasian etelä- ja kaakkoisosiin jo esihistoriallisina aikoina. Historiallisina aikoina sitä on alettu kasvattaa myös Amerikan mantereiden trooppisissa osissa. Nykyään puuta kasvaa kaikkialla tropiikissa.[1]

Käyttö

Karvaslaipikkaa kasvatetaan hedelmäpuuna. Sen kypsät hedelmät voidaan syödä sellaisenaan, mutta ne ovat niin happamia, että yleisemmin niistä valmistetaan sokeriliemessä keittämällä mehua, siirappia tai säilykkeitä. Kasvin lehtiä käytetään lisäksi vihanneksena osissa trooppista Aasiaa.[1]

Lähteet

Aiheesta muualla

🔥 Top keywords: