Khoisankielet

afrikkalaisten kielten ryhmä

Khoisankielet on yli kahdenkymmenen etupäässä Afrikan eteläosissa puhuttavan kielen epäyhtenäinen ryhmä. Khoisankieliä puhuvat Etelä-Afrikan, Botswanan ja Namibian alueilla asuvat khoit ja sanit. Myös Tansaniassa on alue, jolla asuu khoisankielten puhujia.[1] Suurimmat khoisankielet ovat naman kieli (233 000 puhujaa) ja sandawe (40 000 puhujaa Tansaniassa).[2] Khoisankieliä on jäljellä alle 50[3].

Khoisankielten levinneisyys kartassa keltaisella

Khoisankielten puhujien katsotaan saapuneen Afrikan eteläosiin noin 60 000 vuotta sitten, mikä tekee khoisankielistä maailman vanhimpiin kuuluvia kieliä.[4]

Khoisankielten erityispiirre on niiden monenlaiset naksausäänteet.[1]

Termiä khoisankielet on myös alettu kritisoimaan, koska sellaisiksi luokiteltavissa kielissä on verrattain suuria keskenäisiä eroja suhteessa toisiinsa. On esitetty, että termiä pitäisi käyttää kuvaamaan samantapaisia kieliä, mutta ei suoranaisesti toisilleen sukua olevia kieliä.[5][6] Pohjois-, keski- ja eteläkhoisankielet ovat vain vähäisissä määrin ymmärrettävissä keskenään.[7]

Luokittelu

  • pohjoiskhoisankielet
    • !kung
    • ’akhwe
    • maligo
    • ym.
  • keskikhoisankielet
    • nama
    • buka-khwe
    • san (eli hain//un)
    • hietšware
    • hiotšuwau
    • xun
    • ym.
  • eteläkhoisankielet
    • /hua-owani
    • ng/amani
    • ym.

Sandawe ja hadza luokitellaan joskus khoisankieleksi, mutta ne voivat olla myös isolaattikieliä.

Lähde:[3]

Lähteet

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
🔥 Top keywords: