Ladino
Ladino (endonyymi: לאדינו, ladino; ’latinalainen’) eli juutalaisespanja (endonyymi: גודיאו־איספאנייול, djudeoespanyol)[a] on Iberian niemimaalta 1400-luvun lopulla diasporaan levittäytyneiden sefardijuutalaisten puhuma romaaninen kieli.[b][3][4] Kieli kehittyi Espanjassa kastilian myöhäiskeskiaikaisista kielimuodoista, joihin on yhdistynyt vaikutteita ennen kaikkea hepreasta ja arameasta sekä ajan saatossa myös arabiasta, turkista, kreikasta, ranskasta, bulgariasta ja italiasta.[3][5][6] Ladinon kielessä on säilynyt monia espanjasta sittemmin kadonneita sanoja sekä kielioppirakenteita, ja myös äännejärjestelmään se on sukulaistaan konservatiivisempi.[3]
| Ladino | |
|---|---|
 Alueita, joissa on perinteisesti ollut ladinonkielisiä yhteisöjä. Ympyröitynä nykyiset kieliyhteisöt | |
| Oma nimi | ladino spaniol judezmo |
| Muu nimi | juutalaisespanja |
| Tiedot | |
| Alue |  Israel Kreikka Turkki Bulgaria Bosnia ja Hertsegovina |
| Puhujia | 160 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen, heprealainen |
| Kielenhuolto | Autoridad Nasionala del Ladino[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | itaaliset kielet – latinofaliskiset kielet – latinalaiset kielet – romaaniset kielet – italolänsiromaaniset kielet – länsiromaaniset kielet – siirroslänsiromaaniset kielet – lounaissiirrosromaaniset kielet – länsi-iberoromaaniset kielet – kastilialaiset kielet – eteläkastilialaiset kielet[2] |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | lad |
| ISO 639-2 | lad |
| ISO 639-3 | lad |
1500–1700-luvuilla ladino levisi puhuttuna kielenä sefardijuutalaisten mukana laajalle alueelle ympäri Välimerta sekä Länsi-Eurooppaan ja Amerikan mantereen siirtokuntiin.[7] Toisesta maailmansodasta lähtien ladinon puhujien määrä on kuitenkin ollut jyrkässä laskussa: holokausti ja sotaa seuranneet juutalaisten muuttoliikkeet Israeliin sekä Yhdysvaltoihin heikensivät kielen asemaa Euroopassa merkittävästi, ja tietyiltä alueilta se hävisi liki täysin. Seka-avioliittojen ja assimilaation myötä monet ladinonkieliset yhteisöt ovat omaksuneet asuinalueidensa paikallisia kieliä.[8] Kielellä on nykyisin noin 160 000 sefardijuutalaistaustaista puhujaa, jotka asuvat lähinnä Israelissa sekä Balkanilla, Pohjois-Afrikassa, Kreikassa ja Turkissa.[9] Unesco luokittelee ladinon vakavasti uhanalaiseksi kieleksi.[10]
Historiallisesti ladinoa kirjoitettiin heprealaisilla kirjainmerkeillä, mutta etenkin 2000-luvulla latinalaisten aakkosten käyttö on yleistynyt.[3]
Kielen nimi
Erityisesti Israelissa kieltä kutsutaan nimellä Ladino (לאדינו) (muunnos sanasta latina) vaikka monet pitävät tätä nimeä "epäkorrektina". Muita nimiä ovat muun muassa juutalaisespanja, judeo-espagnol, judeo-español, sefardi, djudio, dzhudezmo, judezmo, ja spanyol tai español sefardita. Nimellä haquitía, joka tulee arabian sanasta ħaka حكى, "kertoa", viitataan Pohjois-Afrikassa (varsinkin Marokossa) puhuttuun murteeseen. Algerian Oranin maakunnassa puhuttua murretta kutsuttiin nimellä tetuani, Marokossa sijaitsevan Tétouanin kaupungin mukaan, sillä useat Oranin juutalaiset olivat kyseisestä kaupungista kotoisin.
Historia
Kun kristityt valloittivat takaisin koko Iberian niemimaan arabeilta 1400-luvun lopussa, he vaativat kaikkia arabeja ja juutalaisia kääntymään kristinuskoon tai lähtemään Espanjasta. Pois muuttaneet juutalaiset puhuivat 1400-luvun espanjaa, josta ladino kehittyi.[11] Ladino, juutalaiskieli kun on, on saanut runsaasti vaikutteita hepreasta (sekä muun muassa turkista, ranskasta, kreikasta ja italiasta)[12], ja sitä kirjoitetaan käyttäen sekä latinalaista aakkostoa että heprean aakkostoa (jälkimmäistä lähinnä uskonnollisissa teksteissä).
Koska ladinon puhujat elävät juutalaisten diasporassa, ladinon kieli on jakautunut itäiseen ja läntiseen murteeseen sen perusteella, mistä kielistä se on lainannut sanastoa: itäiset ovat lainanneet muun muassa turkista ja kreikasta, läntiset espanjasta.[13]
Nykyään on olemassa ladinonkielisiä sanomalehtiä ja radio-ohjelmia. Uusi testamentti käännettiin ladinoksi vuonna 2010.[14] Ladinoa voi opiskella sekä Yhdysvalloissa (Pennsylvanian yliopistossa ja Tuftsin yliopistossa) että Israelissa (Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa).
Kuuluisia ladinoa äidinkielenään puhuvia henkilöitä ovat pianisti Murray Perahia ja saksaksi elämäntyönsä tehnyt nobelistikirjailija Elias Canetti.
Ethnologuen mukaan nimeä 'judezmo' käyttävät juutalaiset kielitieteilijät sekä Turkin ja Yhdysvaltain juutalaiset; nimeä 'Judaeo-Spanish' eli 'juutalaisespanja' taas käyttävät romaanisen filologian harrastajat; nimeä ladino maallikot, erityisesti Israelissa; nimeä hakita Marokon juutalaiset; nimeä spanyol muut.[4]
Ennen 1400-luvun lopussa tapahtunutta arabien ja juutalaisten karkotusta ladino-sana tarkoitti "kirjaespanjaa", tai romaanisia kieliä yleensä. Karkotuksen jälkeen juutalaiset viittasivat sanalla Raamatun perinteiseen suulliseen käännökseen muinaisespanjan kielelle. Pian kyseistä muinaisespanjan kielellistä tyyliä alettiin kutsua ladinoksi ja tätä nimeä käytetään edelleen, erityisesti Israelissa, jossa kielestä huolehtii kansallinen organisaatio Autoridad Nasionala del Ladino. Termin käyttöä pidetään kuitenkin vääränä, sillä tarkkaan ottaen se tarkoittaa vain käännöstöissä käytettyä tyyliä.
Fonologia
Konsonantit
| Bilabiaali | Labiodentaali | Dentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | |||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||||
| Affrikaatta | t͡ʃ | d͡ʒ | ||||||
| Frikatiivi | β | f | v | ð | s | z | ʃ | ʒ | x | ɣ | |
| Tremulantti | r | ||||||
| Yksitäryinen tremulantti | ɾ | ||||||
| Lateraali | l | ||||||
| Puolivokaali | j | w |
Lähde:[15]
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Avoin | a |
Lähde:[15]
Kielen rakenne
Juutalaisespanjan kieliopillinen järjestelmä sekä pääsanasto (60 % sanoista) juontavat juurensa kastilian kieleen eli espanjaan. Konsonantit ja osa sanastoa muistuttavat kuitenkin joissakin suhteissa enemmän muinaisportugalia tai katalaania kuin nykyespanjaa, sillä kieli on säilyttänyt monia vanhoja iberoromaanisia ominaisuuksia, jotka espanjasta ovat hävinneet.
Ladinossa säilyneitä muinaisia ominaisuuksia ovat mm.:
- Nykyespanjan z (muodossa c ennen e:tä tai i:tä), joka ääntyy [s]:nä tai [θ]-äänteenä (kuten englannin kielen "think") murteesta riippuen, vastaa kahta eri foneemia muinaisespanjassa: ç (muodossa c ennen e:tä tai i:tä), joka ääntyi [ts], ja z, joka ääntyi [dz]. Ladinossa tämä ero on säilynyt ja nämä kaksi foneemia ääntyvät [s] ja [z].
- Nykyespanjan j, joka ääntyy soinnittomana velaarisena frikatiivina [x], vastaa kahta eri foneemia muinaisespanjassa: x, joka ääntyy suhuässänä [ʃ] (kuten sanassa šakki eli shakki), ja j, joka ääntyy suhuässän soinnillisena vastineena ʒ] (kuten englannin kielen leisure). Ladinossa ero on säilynyt.
- Nykyespanjassa b ja v ääntyvät molemmat samana bilabiaalisena foneemina, mutta ladinossa ero niiden välillä on säilynyt, ja v ääntyy yhä labiodentaalisena [v]:nä.
Ladino poikkeaa nykyespanjasta myös siinä, että toisen persoonan muodolliset pronominit "usted" (yksikkö) ja "ustedes" (monikko) puuttuvat kokonaan. Nämä pronominit tulivat espanjaan lyhenteinä sanonnasta "vuestra merced" (suom. Teidän armonne) vuoden 1492 karkotuksen jälkeen eli sefardijuutalaisten paettua jo Espanjasta. Ladinoksi teititellään sanoilla "vos" (yksikkö) ja "vozotros/vozotras" (monikko).
Ladinon kielelle ominaisia sanoja ovat mm.[16]:
- El Dio / El Dyo (Jumala, espanjaksi Dios; maskuliinin määräinen artikkeli "el" lisätty korostamaan juutalaisten uskonnon yksijumalaisuutta)
- Alhát (sunnuntai, esp. Domingo; tarkoittaa arabiaksi "ensimmäistä päivää")
- Ivrit (heprea, esp. Hebreo; laina heprean kielestä)
- kal (synagoga, esp. sinagoga; laina heprean kielestä)
- alefbet (aakkoset, esp. alfabeto; johtuu heprean aakkoston ensimmäisten kahden kirjaimen nimistä)
- aínda, aninda (vielä, esp. todavia; vrt. portugalin kielen "ainda")
- trocar (muuttaa, esp. cambiar; vrt. portugalin kielen "trocar")
- chapeo (hattu, esp. sombrero; vrt. portugalin kielen "chapéu")
- chapines (kengät, esp. zapatos; vrt. katalaanin kielen "chapins")
Ladinossa ovat säilyneet myös espanjan joistain sanoista jo hävinneet [f] ja [g] äänteet, jotka ovat nykyespanjassa korvautuneet mykällä kirjaimella <h>: esim. fijo vs. hijo (poika) tai fablar vs. hablar (puhua).[17]
Morfologia
Ladinossa verbien suffiksit poikkeavat vain vähän nykyespanjasta[18]:
- monikon toisen persoonan indikatiivin preesensin -ásh, -ésh, -ísh -päätteet;
- monikon toisen persoonan indikatiivin imperfektin -ash -pääte;
- ensimmäisen taivutusmallin verbien yksikön ja monikon ensimmäisen persoonan indikatiivin preteritin -í and -imos -päätteet;
- yksikön toisen persoonan indikatiivin preteritin -ates, -ites -päätteet;
- monikon toisen persoonan indikatiivin futuurin -edesh -pääte;
- monikon toisen persoonan -s -pääte muuttui -sh:ksi ([ʃ] eli suhuässä).
Taivutustaulukkoja
Taivutus preesensissä:
| -ar-päätteiset verbit (avlar "puhua") | -er-päätteiset verbit (komer "syödä") ja -ir-päätteiset verbit (bivir "asua") | |
|---|---|---|
| yo (minä) | -o (avlo) | -o (komo) (bivo) |
| tú (sinä) | -as (avlas) | -es (komes) (bives) |
| él, eya (hän) | -a (avla) | -e (kome) (bive) |
| mozotros tai mozós (me) | -amos (avlamos) | -emos (komemos), -imos (bivimos) |
| vozotros tai vozós (te) | -ásh (avlásh) | -ésh (komésh),-ísh (bivísh) |
| eyos, eyas (he / ne) | -an (avlan) | -en (komen) (biven) |
Taivutus imperfektissä:
| -ar-päätteiset verbit (avlar) | -er-päätteiset verbit (komer) ja -ir-päätteiset verbit (bivir) | |
|---|---|---|
| yo | -ava (avlava) | -ía (komía) (bivía) |
| tú | -avas (avlavas) | -ías (komías) (bivías) |
| él, eya | -ava (avlava) | -ía (komía) (bivía) |
| mozotros tai mozós | -avamos (avlavamos) | -íamos (komíamos) (bivíamos) |
| vozotros tai vozós | -avash (avlavash) | -íash (komíash) (bivíash) |
| eyos, eyas | -avan (avlavan) | -ían (komían) (bivían) |
Taivutus preteritissä:
| -ar-päätteiset verbit (avlar) | -er-päätteiset verbit (komer) ja -ir-päätteiset verbit (bivir) | |
|---|---|---|
| yo | -í (avlí) | -í (komí) (biví) |
| tú | -ates (avlates) | -ites (komites) (bivites) |
| él, eya | -ó (avló) | -yó (komyó) (bivyó) |
| mozotros tai mozós | -imos (avlimos) | -imos (komimos) (bivimos) |
| vozotros tai vozós | -atesh (avlatesh) | -itesh (komitesh) (bivitesh) |
| eyos, eyas | -aron (avlaron) | -yeron (komyeron) (bivyeron) |
Kirjoitusjärjestelmä
Nykyladinoa kirjoitetaan sekä latinalaisilla että heprealaisilla aakkosilla, mutta yleensä vain latinalaisilla.
Heprealainen aakkosto
Jo ennen vuoden 1492 karkotusta juutalaiset olivat alkaneet käyttää perinteistä aakkostoaan muinaisespanjan kirjoittamiseen. Itse asiassa juutalaiset ja maurit alkoivat kirjoittaa muinaisespanjaksi jo ennen kristittyjä, eikä vanhimpia säilyneitä espanjankielisiä asiakirjoja olekaan kirjoitettu latinalaisilla aakkosilla, vaan pikemminkin arabialaisilla tai heprealaisilla.[19]
Heprealainen aakkosto koostuu vain konsonanttimerkeistä, joista seuraavia sefardit päättivät käyttää vokaalien merkitsemiseen:
| Kirjain | Kirjaimen nimi | Merkitys hepreassa | Merkitys ladinossa |
|---|---|---|---|
| א | Alef | [ʔ] eli glottaaliklusiili | [ɑ] eli "aa" |
| ה | He | [h] | [ɑ] eli "aa" (sanan lopussa) |
| ו | Vav | [v] | [o] tai [u] |
| י | Jod | [j] | [e] tai [i] |
- Joissakin tapauksissa sekaannusten välttämiseksi [e] voidaan erottaa [i]:stä heprean kirjaimiston ẓere-merkillä (kirjaimen alla olevat kaksi pistettä).
- Joissakin ladinon murteissa painoton [o] ääntyy [u]:na, ja painoton [e] [i]:nä, kuten nykyportugalin kielessä. Ladinon kolmivokaalisen kirjoitusasun ansiosta eri murteiden puhujat pystyvät lukemaan minkä tahansa asiakirjan ladinoksi riippumatta omasta murteestaan.[19]
Heprealaista aakkostoa käytettiin runsaasti noin vuoteen 1925 saakka. Latinalaisiin aakkosiin siirryttiin sen jälkeen, kun kys. aakkosto otettiin käyttöön Turkissa.[20]
Latinalainen aakkosto
1800-luvulta lähtien maallisia (ei-uskonnollisia) ladinonkielisiä kirjoituksia on tehty useimmiten latinalaisilla aakkosilla.
Nykyajan oikeinkirjoitus perustuu foneettisiin periaatteisiin eikä ole täysin standardoitu. Se poikkeaa nykyespanjan ortografiasta esimerkiksi siinä, että [k]-ääntä merkitään vain yhdellä kirjaimella eli k:lla, kun taas espanjan kielessä samaa ääntä edustaa kolme eri kirjainta: c, k ja q. Muita esimerkkejä ovat mm. [s]:n merkitseminen kirjaimella s (espanjassa taas sitä merkitsee sekä s että c) sekä palataalisen nasaalin [ɲ]:n merkitseminen kirjainyhdistelmällä ny (espanjassa ñ).
Ladinon aakkoset ovat siis[21]:
| A a | B b | D d | E e | F f | G g | H h | I i | J j | K k | L l | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| [a] | [b] | [d] tai [ð] | [e] | [f] | [g] | [h] tai [x] | [i] tai [j] | [ʒ] | [k] | [l] | |
| M m | N n | O o | P p | R r | S s | T t | U u | V v | X x | Y y | Z z |
| [m] | [n] | [o] | [p] | [r] | [s] tai [z] | [t] | [u] tai [w] | [v] tai [β] | [gz] | [j] | [z] tai [ʒ] |
- u ääntyy [w] (kuten englannin wet) diftongeissa ue, ua, jne. Esim. bueno [bweno] hyvä, kuando [kwando] kun
- [x] (merkitään h:lla) ääntyy samalla tavalla kuin saksan kielen <ch>
- Sanan lopussa s ääntyy soinnillisena (eli [z]) kun seuraava sana alkaa vokaalilla tai soinnillisella konsonantilla. Esim. los ojos [loz oʒos] silmät, las noches [laz notʃes] yöt
- [m]:n edessä z ääntyy [ʒ]. Esim. el mizmo [el miʒmo] itsensä (mies)
Myös näitä kirjainyhdistelmiä käytetään:
- Ch, ch ääntyy [tʃ] (kuten englannin chest)
- Dj, dj ääntyy [dʒ] (kuten englannin jet)
- Ny, ny ääntyy [ɲ] (hieman kuin suomen [nj])
- Sh, sh ääntyy [ʃ] (kuten mm. sanassa šakki)
Kielinäyte
»Todos los umanos nasen libres i iguales en dinyidad i diritos i, komo estan ekipados de razon i konsensia, deven komportarsen kon ermandad los unos kon los otros.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [22]
Huomiot
Lähteet
Kirjallisuutta
- Varol, Marie-Christine. 'Manual of Judeo-Spanish: Language and Culture (Studies and Texts in Jewish History and Culture)'. 1.7.2008. ISBN 978-1934309193.
Aiheesta muualla
- Ladinokomunita - Ladinoyhteisön sivusto (englanniksi)
- Keskeneräinen sanakirja (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (espanjaksi) (turkiksi)
- Orbilatin sivusto; sisältää tietoa kieliopista sekä sanaluettelon (englanniksi)
- Ladinokomunitan chat-ryhmä (Arkistoitu – Internet Archive) (edellyttää jäsenyyttä; saa kirjoittaa vain ladinoksi)
- Kol International Israelin ladinonkielinen radiolähetys (keskimmäisessä rivissä ensimmäinen oikealta)
- Markova, Alla. 'Beginner's Ladino'. Hippocrene Books, 2008. ISBN 978-0-7818-1225-2. [1]
- Socolovsky, Jerome. "Lost Language of Ladino Revived in Spain", Morning Edition, National Public Radio, 19.11.2007. [2]