Odysseus (kirja)
Odysseus eli Ulysses (engl. Ulysses) on James Joycen romaani ja pääteos, joka julkaistiin vuonna 1922. Se on Homeroksen Odysseian muunnelma, sillä sen jokaisen jakson teema, tyyli ja henkilöt perustuvat vastaavaan kohtaan Odysseiassa.[1]
| Ulysses | |
|---|---|
 1. painos vuodelta 1922 | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | James Joyce |
| Kieli | englanti |
| Genre | romaani |
| Kustantaja | Sylvia Beach |
| Julkaistu | 2. helmikuuta 1922 |
| Sivumäärä | 644 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta | |
| Odysseus | |
|---|---|
 | |
| Kansitaiteilija | Martti Mykkänen |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Pentti Saarikoski |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 1964 |
| Sivumäärä | 723 |
| Sarja: Keltainen kirjasto, 60 | |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta | |
| Ulysses | |
|---|---|
 | |
| Kansitaiteilija | Jukka Aalto |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Leevi Lehto |
| Kustantaja | Gaudeamus |
| Julkaistu | 2012 |
| Sivumäärä | 857 |
| ISBN | 978-952-495-226-2 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta | |
Odysseus ilmestyi kirjakauppias Sylvia Beachin kustantamana hänen ensimmäisenä kustannustuotteenaan Pariisissa 1922.[2] Käsikirjoitus oli tullut sitä ennen hylätyksi 87 kertaa. Myöhemmät painokset Beach julkaisi Shakespeare & Company -kirjakaupan nimissä. Teoksesta syntyi skandaali ja se oli 1930-luvulle asti kielletty Britanniassa ja Yhdysvalloissa.lähde?
Joycen pääteosta on luonnehdittu 1900-luvun suurimmaksi mestariteokseksi. Se on ollut myös laajan tutkimuksen, arvostelun ja väärinymmärryksen kohteena. Monelle lukijalle Odysseuksen saattaminen loppuun on osoittautunut mahdottomaksi urakaksi. Teoksen rakenne nimittäin ei noudata aina edes omaa sisäistä logiikkaansa vaan harhautuu päähenkilönsä kokemusmaailmasta ja hetken havainnoinnista käsittämättömiin ulottuvuuksiin. Teosta pidetään kuitenkin ainakin akateemisissa piireissä yhtenä modernin proosan kivijaloista.lähde?
Teoksen on ensimmäisen kerran suomentanut Pentti Saarikoski, ja suomennoksen julkaisi Tammi vuonna 1964. Teoksen on suomentanut uudelleen Leevi Lehto, ja suomennoksen julkaisi nimellä Ulysses vuonna 2012 Gaudeamus.
Odysseus on laaja teos, eri käännösten ja painosten sivumäärä vaihtelee 700:n 1 000:n välillä. Alkuteoksen laajuus kokonaisuudessan on 264 834 sanaa, ja siinä on käytetty 30 000:ta sanaa. Suomennoksista Saarikosken suomentama laitos painaa 682 grammaa, Lehdon suomennos 1 549 grammaa.[3]
Teosta juhlitaan Dublinissa vuosittain 16. kesäkuuta Bloomsdayna, jolloin romaaniin ihastuneet kiertävät Dublinia Leopold Bloomin jälkiä seuraten. Juhlapäivää vietetään myös ympäri maailmaa, Suomessakin.[3]
Juoni
Odysseus kertoo juutalaisen mainoshankkijan Leopold Bloomin elämästä ja harhailusta – nykyaikaisen Odysseuksen harharetkistä – ympäri Dublinin baareja, katuja ja bordelleja. Tapahtumat sijoittuvat kesäkuun 16. päivään vuonna 1904. Romaanin toinen päähenkilö on Stephen Dedalus, Joycen alter ego, joka esiintyy jo romaanissa Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta.
Romaani alkaa Dedaluksen ystävän Buck Mulliganin aamutoimista ja päättyy Bloomin vaimon Mollyn tajunnanvirtaiseen monologiin aamuyöllä. Päivän aikana Bloomin odysseiaa kuvataan paitsi päähenkilön tajunnanvirran kautta, myös irtaantumalla tarkastelemaan elämänmenoa hänen ympärillään. Joyce kirjoitti näitä jaksoja ironisoiden jokseenkin kaikkia englanninkielisen kirjallisuuden klassikkoja Beowulfista Brontën sisaruksiin. Eräät jaksot on kirjoitettu sanomalehtikielellä, toiset taas kuulostavat tieteelliseltä tutkimukselta tai poliisin tutkintaraportilta.
Rakenne
Joyce laati romaanista vuonna 1921 ystävälleen Stuart Gilbertille skeeman, niin sanotun Gilbert-skeeman, joka auttaa ymmärtämään paremmin teoksen rakennetta. Siitä käy ilmi, miten kirjan jaksot vastaavat Odysseian jaksoja ja liittyvät tiettyyn väriin ja sisäelimeen. Gilbert julkaisi skeeman myöhemmin teoksessaan James Joyce's "Ulysses" (1930).lähde?
Osien vastaavuudet Odysseiaan Gilbert-skeeman mukaan. Suluissa tapahtumapaikka:lähde?
- Osa I, Telemakdiaani
- Episodi 1, Telemakhos (torni)
- Episodi 2, Nestor (koulu)
- Episodi 3, Proteus (ranta)
- Osa II, Odysseia
- Episodi 4, Kalypso (talo)
- Episodi 5, Lootuksensyöjät (kylpylä)
- Episodi 6, Hades (hautausmaa)
- Episodi 7, Aiolos (sanomalehtitalo)
- Episodi 8, Laistrygonit (lounas)
- Episodi 9, Skylla ja Kharybdis (kirjasto)
- Episodi 10, Loukkurit (kadut)
- Episodi 11, Seireenit (konserttisali)
- Episodi 12, Kyklooppi (kapakka)
- Episodi 13, Nausikaa (kalliot)
- Episodi 14, Helioksen karja (sairaala)
- Episodi 15, Kirke (bordelli)
- Osa III, Nostos
Käännökset
Teoksen haasteet
Odysseus on käännetty kymmenille kielille, vaikka irlantilaiset itsekään eivät ymmärrä kaikkia Joycen käyttämiä sanoja. Käännökset ovat herättäneet keskustelua siitä, onko Odysseusta olemassa millään muulla kielellä kuin tekijän omaperäisellä englannilla ja ovatko käännöstyöt ainoastaan enemmän tai vähemmän onnistuneita tulkintayrityksiä.lähde? Teos käännettiin ranskaksi ensi kerran 1929, ja uusi käännös ilmestyi 2004.[4]
Suomennokset
Myös suomeksi on ilmestynyt kaksi käännöstä. Pentti Saarikosken suomennos ilmestyi vuonna 1964 Tammen Keltainen kirjasto -sarjassa.[5]
Runoilija Leevi Lehdon suomennos ilmestyi 2012 (Gaudeamus), ja se perustuu alkutekstin useista versioista vuonna 1984 julkaistuun ja vuonna 1993 tarkistettuun Gabler-editioon.[3][6] Lehdon suomennos sai vuonna 2013 Mahdollisen kirjallisuuden seura (MKS) palkinnon. Palkitsemisperusteissa sitä kiitetään "viitoitetun tarkaksi, oivaltavan etäännyttäväksi ja parhaimmillaan virtuoosimaiseksi".[7] Pauli Tapio katsoo arviossaan, että Lehdon runsain alaviittein varustettu filologisesti pikkutarkka suomennos vaikeuttaa lukemista ja syö toisin paikoin tekstiltä energiaa. Se poikkeaa Saarikosken suomennoksesta vieraannuttavana ja tulkitsemattomana. Siitä ovat kadonneet puhekielen sävyt ja tunnelataukset mutta jäljellä on syvällinen, luova ote tekstiin. Kummassakin suomennoksessa on kääntäjänsä persoona näkyvissä. Tapio nostaa esille Lehdon käyttämän 'hen'-pronominin: "Se tuntuu luonnottomalta, hyppää silmille - - ja unohtuu kääntäjältä" ainakin kerran, mutta "sopii erinomaisesti Ulysseksen henkeen - -. Niinpä on aivan tärkeää, että teos sisältää jotain tällaista, mistä joku suuttuu." Pohdittuaan viiteapparaatin tarpeellisuutta Tapio harkitsee vielä kolmannen käännöksen tarpeellisuutta.[8]
Lähteet
Kirjallisuutta
- Birmingham, Kevin: The Most Dangerous Book: The Battle for James Joyce’s Ulysses. London: Head of Zeus, 2014. ISBN 978-1-7840-8072-3.
- Niskanen, Lauri A.: A Hubbub of Phenomenon: The Finnish and Swedish Polyphonic Translations of James Joyce’s Ulysses. University of Helsinki, 2021. ISBN 978-951-51-7248-8. Teoksen verkkoversio.
- Riikonen, H. K.: James Joycen Odysseus: Kielen ja kerronnan sokkelo. Helsinki: Gaudeamus, 1985. ISBN 51-662-383-2.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Odysseus (kirja) Wikimedia Commonsissa
Lisää luettavaa aiheesta Odysseus (kirja) on Wikiaineistossa- Odysseys englanniksi ilmaisena kokotekstinä Project Gutenbergissa.
- A very brief satirical summary of Ulysses with illustrations. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- A large website discussing Ulysses. (englanniksi)
- Runoilija Leevi Lehdon Odysseuksen uudelleensuomentamishanke. (Arkistoitu versio.)
