Sloveeni
Sloveeni (omakielinen nimi: slovenski jezik tai slovenščina) on eteläslaavilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli.[2] Sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat serbokroaatti ja molisenkroatia.[3]. Sitä puhuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä Sloveniassa sekä naapurimaissa Italiassa, Unkarissa ja Itävallassa.[4]
| Sloveeni | |
|---|---|
 Sloveenin kielen puhuma-alue | |
| Oma nimi | slovenščina, slovenski jezik |
| Tiedot | |
| Alue |  Slovenia Italia Unkari  Itävalta |
| Virallinen kieli | Slovenia Euroopan unioni Itävalta (vähemmistökieli) Italia (vähemmistökieli) |
| Puhujia | 2,5 miljoonaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Slovenian taide- ja tiedeakatemia[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | slaavilaiset kielet eteläslaavilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | sl |
| ISO 639-2 | slv |
| ISO 639-3 | slv |
Kielellä on virallisen kielen asema Sloveniassa ja Euroopan unionissa.[5][6] Lisäksi kielellä on virallisen vähemmistökielen asema Italiassa ja Itävällassa.[7][8]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[9] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan sloveeniksi vuonna 1584.[10]
Historiaa
Sloveeni jakaantuu kymmeniin murteisiin, jotka eroavat toisistaan niin paljon, että ymmärtäminen saattaa olla vaikeaa. Esimerkiksi itäisimmällä prekmurščinan tai prekmursko narečje -murteella, jota puhutaan Prekmurjessa ja Unkarissa, on noin 80 000 puhujaa. Sillä oli myös 200 vuoden ajan 1900-luvun alkuun asti oma kirjallinen traditionsa ja sanomalehdistö.[11] Toinen standardi-sloveniasta merkittävästi eroava murre oli rozajanski langač (sloveeniksi rezijanščina), jota puhuttiin Resian laaksossa Italian Udinessa.
Standardi-slovenia eli niin sanottu uusi slovenia luotiin 1800-luvun puolivälissä. Se perustuu alun perin 1500-luvulla Ljubljanassa puhuttuun kieleen, jolla Primož Trubar julkaisi ensimmäisen kirjan vuonna 1550 ja jolle Jurij Dalmatin käänsi Raamatun vuonna 1584. Kieltä vakiinnutti Jernej Kopitar vuoden 1809 kieliopillaan, mutta sen jälkeen monien sanojen oikeinkirjoitusta muutettiin vielä muinaiskirkkoslaavia vastaavaksi ja kieleen otettiin muiden slaavilaisten kielten ja kirkkoslaavin mukaiset monikkomuodot.[12]
Äänneoppi
Konsonantit
| Labiaali | Dentaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | |
|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | |||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||
| Affrikaatta | ts | ʧ | ʤ | |||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | x | |
| Approksimantti | j | ||||
| Tremulantti | r |
Lähde:[13]
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ə | ɔ |
| Avoin | a |
Lähde:[13]
Kielioppi
Sloveenissa on kuusi sijamuotoa ja kolme kieliopillista sukua. Muista slaavilaisista kielistä sloveeni eroaa siten, että siinä on yksikön ja monikon lisäksi edelleen duaali, tasan kahta asiaa tarkoittava kieliopillinen luku, joka on muista kielistä hävinnyt.[14]
Kielinäyte
»Vsi ljudje se rodijo svobodni ter imajo enako dostojanstvo in pravice. Dana sta jim razum in vest, in bi morali drug z drugim ravnati v duhu bratstva.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [15]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sloveeni Wikimedia Commonsissa
