Latvian kieli

Latvia
Oma nimi	latviešu
Muu nimi	lätti
Tiedot
Alue	Latvia
Virallinen kieli	Latvia; Euroopan unioni
Puhujia	1,5 miljoonaa
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielenhuolto	Valsts valodas centrs
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä	baltoslaavilaiset kielet; – balttilaiset kielet; – itäbalttilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	lv
ISO 639-2	lav
ISO 639-3	lav
	Ohje
	Infobox OK

Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara. Sen lähisukulainen on liettuan kieli.^[4] Latvia ja liettua erosivat toisistaan verrattain myöhään, vasta noin 1 500 vuotta sitten. Latvia ja liettua ovat ainoat edelleen puhuttavat balttilaiset kielet, mutta ero kielten välillä on jo enimmäkseen ylittänyt keskinäisen ymmärryksen rajan. Latvian eteläisimmät ja liettuan pohjoisimmat murteet voivat kuitenkin olla melko hyvin keskenään ymmärrettävissä; siten latvian ja liettuan välillä on murrejatkumo. Balttilaiset kielet ovat nykyisten indoeurooppalaisten kielten arkaaisin haara, mutta latvia on joutunut suurempien muutosten alaiseksi kuin sisarkieli liettua, jossa esiintyy muun muassa duaali, jota latvian kirjakielessä ei ole. Latviaan ovat vaikuttaneet mm. saksa, venäjä sekä suomalais-ugrilaisista kielistä viro ja etenkin liivi.

Puhuttua latviaa

Balttien ja itämerensuomalaisten kansojen kontaktien vuoksi latviassa on paljon yhteisiä sanoja suomenkin kanssa. Yhteisiä sanoja ovat esimerkiksi laiva (vene) ja maksāt (maksaa).^[5].

Latvian kielen ensimmäinen kirjallinen muistomerkki on saksalaisen pastorin Nicholas Rammin kääntämä virsi vuodelta 1530 (ilmestynyt virsikirjassa 1615). Vanhin latvialainen kirja on vuonna 1585 painettu katolinen katekismus. Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.^[6]

Latvian kieli on Latvian ainoa virallinen kieli.^[7] Lisäksi se on yksi Euroopan unionin virallisista kielistä.^[8]

Äännerakenne

Latvian äännejärjestelmä on seuraavanlainen:^[9]

Konsonantit
	Labiaalit	Dentaalit Alveolaarit	Palataalit	Velaarit
Nasaalit	m	n	ɲ	(ŋ)
Klusiilit	p b	t d	c ɟ	k g
Affrikaatat		t͡s d͡z	t͡ʃ d͡ʒ
Frikatiivit	(f) v	s z	ʃ ʒ	(x)
Keskiset approksimantit			j
Lateraaliset approksimantit		l	ʎ
Tremulantit		r

Äänteistä /f x/ esiintyvät ainoastaan lainasanoissa. [ŋ] on /n/:n muoto ennen velaariklusiileja.

Konsonantit assimiloituvat soinnillisuudessa seuraavan konsonantin kanssa, esimerkiksi apgabals [ˈabɡabals].

Vokaalit
	etu	keski	taka
suppea	i		u
välinen	e		(ɔ)
väljä	æ	a

Kaikki vokaalit esiintyvät sekä lyhyinä että pitkinä. /ɔ ɔː/ ja sen sisältämät diftongit /uɔ/:ta lukuun ottamatta esiintyvät ainoastaan lainasanoissa.

Kirjoitusjärjestelmä

Latvian aakkoset:^[10]

Kirjain	Nimi	Ääntäminen
A a	a	[a]
Ā ā	garais ā	[a:]
B b	bē	[b]
C c	cē	[ts]
Č č	čē	[tʃ]
D d	dē	[d]
E e	e	[e, æ]
Ē ē	garais ē	[e:, æ:]
F f	ef	[f]
G g	gā	[g]
Ģ ģ	ģē	[ɟ]
H h	hā	[x]
I i	i	[i]
Ī ī	garais ī	[i:]
J j	jē	[j]
K k	kā	[k]
Ķ ķ	ķē	[c]
L l	el	[l]
Ļ ļ	eļ	[ʎ]
M m	em	[m]
N n	en	[n]
Ņ ņ	eņ	[ɲ]
O o	o	[uɔ, ɔ, ɔ:]
P p	pē	[p]
R r	er	[r]
S s	es	[s]
Š š	eš	[ʃ]
T t	tē	[t]
U u	u	[u]
Ū ū	garais ū	[u:]
V v	vē	[v]
Z z	zē	[z]
Ž ž	žē	[ʒ]

Latviaa äännetään pitkälti kuten kirjoitetaankin, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kirjoitusasussa silmiinpistäviä ovat muun muassa vokaalia pidentävät viivat (ā), konsonantin liudentumismerkit (ņ) ja suhuäänteet (š).

Ulkomaisten nimien kirjoitusasu

Latvian kielessä muutetaan kaikki vieraskieliset henkilön- ja paikannimet latvian kieliasun, ortografian ja taivutusjärjestelmän mukaisiksi. Konsonanttiin päättyvien miesten nimien perään liitetään maskuliinin nominatiivin pääte -s ja konsonanttiin päättyvien naisten nimien perään feminiinin nominatiivin pääte, yleensä -a. Konsonanttiin päättyvät ulkomaiset paikannimet muutetaan feminiinimuotoon. Muutama esimerkki:

George W. Bush – Džordžs V. Bušs
Jacques Chirac – Žaks Širaks
Tarja Halonen – Tarja Halonena
Sauli Niinistö – Sauli Nīniste

New York – Ņujorka
Chicago – Čikāga
Vaasa – Vāsa
Jyväskylä – Jiveskile

Kielinäyte

»Visi cilvēki piedzimst brīvi un vienlīdzīgi savā cieņā un tiesībās. Viņiem ir saprāts un sirdsapziņa, un viņiem citam pret citu jāizturas brālības garā.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) ^[11]