Jyväskylän suurajot 1990

Kilpailuun ilmoittautui 192 autokuntaa.^[1] Tehdaskuljettajien joukosta puuttui hallitseva maailmanmestari Massimo Biasion, joka toipui selkäleikkauksesta.^[2] Autoista ensiesiintymisensä tekivät Ford Sierra Cosworth 4x4 ja Mazda 323 GT-X.^[3]

Reitin pituus oli 1 604,11 km, joista erikoiskoekilometrejä 527,61.^[1] Erikoiskokeita oli yhteensä 42.^[1]

*=ei kokoomataukoa

Ralli alkoi edellisvuodesta poiketen jo torstai-iltana. Lyhyt torstain lenkki oli lisätty, jotta saataisiin muodostettua kuljettajien nopeustason mukainen lähtöjärjestys pidemmälle perjantaipäivälle, sillä vauhtiinsa nähdeen suurella numerolla ajaneille tiet olivat kuluneet aiempen vuosien avauspäivinä liian huonoon kuntoon. Torstain reitti koostui lähinnä hyväpintaisista teistä, joten tien kuluminen ei ollut vielä ongelmana.^[6]

Jäppilä oli uusi erikoiskoe, mutta sen reittiä oli ajettu Suontniemen ja Ruuhilammen erikoiskokeiden reitillä 1970-luvulla. Alajoen erikoiskoe oli nimetty uudelleen Kutemajärveksi, mutta reitti pysyi samana.^[7]

Laajavuoren erikoiskoe ajettiin nyt käänteiseen suuntaan, eli lähtö oli Killerin raviradalla. Lauantain kaupunkierikoiskoe oli siirretty Valkeakoskelta Tampereelle.^[7]

Sunnuntain reitin uusia erikoiskokeita olivat Pitkäjärvi ja Lusi, joskin jälkimmäistä oli ajettu osana Marjoniemen erikoiskoetta 1970-luvulla.^[7]

Carlos Sainz loukkasi jalkansa viimeisenä nuotituspäivänä väistäessään nypyn alle pysäköityjä autoja.^[8]

Didier Auriol osui puuhun heti avauserikoiskoe Harjulla. Hän pääsi jatkamaan, mutta spinnasi perjantaina Myhinpäässä ja keskeytti lauantaina ulosajoon Savon erikoiskokeella.^[3]

Juha Kankkunen johti rallia avauspäivän jälkeen, mutta menetti yli viisi minuuttia perjantaina Kalliokosken erikoiskokeella kaasuvaijerin katkeamiseen. Kankkunen joutui istumaan tuulilasin päällä kaasuttamassa autoa kartanlukija Juha Piirosen ohjatessa auton erikoiskokeen maaliin.^[3] Kankkunen oli maalissa lopulta viides.^[9]

Edellisvuoden voittaja Mikael Ericsson keskeytti ulosajoon Konivuoren erikoiskokeella. Samalle erikoiskokeelle hajosi myös Hannu Mikkolan Mazdan moottori.^[9] Timo Salonen menetti aikaa lauantaina kahteen etutasauspyörästön vaihtoon^[3], joista ensimmäisestä seurasi kolme ja puoli minuuttia aikasakkoa^[10].

Kaikki Fordin tehdasautot keskeyttivät: Pentti Airikkala keskeytti vaihteistovikaan EK4:llä, Malcolm Wilson putosi perjantaina – niin ikään vaihteisto-ongelmien vuoksi – niin kauas kärjestä, ettei startannut enää toiselle lenkille, ja Gianfranco Cunico keskeytti lauantaina ulosajoon.^[3]

		Kuljettaja	Auto	Aika
1.		Carlos Sainz	Toyota Celica ST165	4.40,55
2.		Ari Vatanen	Mitsubishi Galant VR-4	+0.19
3.		Kenneth Eriksson	Mitsubishi Galant VR-4	+4.58
4.		Markku Alén	Subaru Legacy RS	+5.52
5.		Juha Kankkunen	Lancia Delta HF Integrale 16v	+6.15
6.		Timo Salonen	Mazda 323 GT-X	+8.07
7.		Lasse Lampi	Mitsubishi Galant VR-4	+9.19
8.		Sebastian Lindholm	Lancia Delta HF Integrale 16v	+9.56
9.		Esa Saarenpää	Audi 90 quattro	+23.31
10.		Risto Buri	Audi 200 quattro	+24.11
Lähde[9]

N-ryhmän voitti Tommi Mäkinen.^[9]

• Carlos Sainz oli ensimmäinen ei-skandinaavinen kuljettaja, joka voitti Suomen MM-rallin^[8]
• Pisin Suomen MM-rallin reitti^[11]

• Rally-Maps.com, erikoiskokeiden reitit kartalla

Rallin maailmanmestaruussarjan Suomen rallit

1970-luku	1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979
1980-luku	1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989
1990-luku	1990 1991 1992 1993 1994 1996 1997 1998 1999
2000-luku	2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
2010-luku	2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2020-luku	2020 2021 2022 2023 2024