Ulan-Ude
Ulan-Ude (ven. Ула́н-Удэ́, burjaatiksi Улаан-Үдэ, Ulaan-Üde) on Burjatian tasavallan pääkaupunki Itä-Siperiassa Venäjällä, noin 75 km Baikaljärvestä kaakkoon Selengan ja sen lisäjoen Udan yhtymäkohdassa.
| Ulan-Ude (Улан-Удэ) Улаан-Үдэ, Ulaan-Üde | |
|---|---|
 Kaupungin keskustaa | |
.png) lippu |  vaakuna |
  Ulan-Ude | |
Koordinaatit: , 107°37′00″E | |
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Burjatia |
| Perustettu (linnake) | 1666[1] |
| Kaupungiksi | 1775[1] |
| Nimenä | v:een 1783 asti Udinsk[1] v:een 1934 asti Verhneudinsk |
| Väkiluku (2010) ([2]) | 404 426 |
| Aikavyöhyke | UTC+8 (MSK+5) |
| Postinumero | 6700хх |
| Suuntanumero(t) | +7 3012 |
Burjatian pääkaupunki Rekisterikilven numerot: 03 | |
Historia
Ulan-Uden perustivat venäläiset kasakat vuonna 1666, jolloin paikalle rakennettiin Udinsk-niminen linnake. Venäjän ja Kiinan välisellä kauppareitillä sijainneesta linnakkeesta kasvoi nopeasti ja kaupungiksi paikkakunta muutettiin vuonna 1775.[1] Vuonna 1783[1] nimeksi vaihtui Verhneudinsk (ven. Верхнеудинск) ja siitä tuli paikallishallinnon keskus. 1800-luvun aikana kaupunkiin perustettiin naisten koulu, kaupunginvaltuusto, kirjasto, kaksi nahkatehdasta ja vodkan tislaamo. Vuonna 1899 kaupunkiin tuli katuvalaistus ja samana vuonna ensimmäinen juna saapui kaupunkiin Siperian rataa pitkin. Vuonna 1916 kaupungissa asui jo 16 000 asukasta. [3]
Bolševikit ottivat Verkhneudinskin haltuunsa Venäjän sisällissodassa 23. tammikuuta 1918, mutta japanilaiset miehitysjoukot tulivat kaupunkiin jo saman vuoden elokuussa. Puna-armeija tuli takaisin maaliskuussa 1920. Kaupunki toimi jonkin aikaa Kaukoidän tasavallan pääkaupunkina, kunnes pääkaupunki siirrettiin Tšitaan. Vuoden 1923 toukokuussa kaupungista tuli Burjaatti-Mongolien autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki.[3]
Kaupunki sai nykyisen nimensä Ulan-Ude vuonna 1934 ja vuoteen 1939 mennessä kaupungin asukasluku oli kasvanut 125 000 henkeen. Kaupunkiin oli perustettu useita suuria tehtaita ja näiden työläiset tulivat pääosin Euroopan puoleiselta Venäjältä. Heidän myötään kaupunkiin muodostui kokonaan venäläisiä kaupunginosia. Työläisiä tuli vielä lisää kun kaupunkiin rakennettiin lentokonetehdas toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1959 kaupungissa oli 175 000 asukasta ja väkiluku kasvoi lisää Ulan-Uden kehittyessä merkittäväksi teollisuuskeskukseksi.[3]
Asukasluvun kehitys
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1926 | 28 000[4] |
| 1933 | 55 800 |
| 1939 | 125 000[4] |
| 1956 | 158 000 |
| 1959 | 175 000[4] |
| 1962 | 196 000 |
| 1970 | 253 600[4] |
| 1976 | 302 000[4] |
| 2002 | 359 400 |
| 2010 | 404 426[2] |
Talous
Kaupungin tärkeimmät teollisuudenalat ovat kone- (vetureita ja junanvaunuja), tekstiili-, puu-, elintarvike- ja sähkötekninenteollisuus.
Liikenne
.jpg)
Ulan-Ude sijaitsee Siperian radan varrella. Sieltä on rautatieyhteydet Irkutskiin, Mongolian Ulan-Batoriin ja Tšitaan, joiden kautta liikennöidään edelleen suoraan Moskovaan, Kiinaan ja Vladivostokiin. Kaupungissa on jokisatama ja lentokenttä.
Kulttuuri
Kaupungissa on kansallismuseo. Lisäksi lähellä joen rantaa olevassa vanhassa kaupungissa on säilynyt monia kauniita rakennuksia.
Koulutus
Ulan-Udessa on teknologia-, maatalous-, kasvatustieteiden- ja kulttuuri-instituutti sekä muita korkeakouluja ja ammattikouluja.
Lähteet
Pääkaupunki: Ulan-Ude (Ulaan-Ude)
Babuškin | Gusinoozjorsk | Kjahta | Severobaikalsk | Zakamensk
Barguzin • Bauntin Evenkia • Bitšura • Džida • Hori • Ivolga • Jeravna • Kabansk • Kižinga • Kjahta • Kurumkan • Muhoršibir • Muja • Oka • Pohjois-Baikal • Selenga • Severobaikalsk • Tarbagatai • Tunka • Ulan-Ude • Zaigrajevo • Zakamensk