Edwin van der Sar

Seurajoukkueura

Van der Sar aloitti ammattilaisuransa Amsterdamin Ajaxissa 1990-luvun alussa ja nousi seuran selväksi ykkösmaalivahdiksi kaudella 1993–1994. Hän juhli Ajaxissa pelatessaan muun muassa neljää Hollannin mestaruutta, kolmea KNVB-cupin voittoa, kolmea Alankomaiden supercupin voittoa, yhtä Mestarien liigan voittoa ja yhtä Euroopan supercupin voittoa (UEFA Cupin voittajan ja Mestarien liigan voittajan välinen ottelu). Van der Saria pidettiin Ajax-aikoinaan yleisesti yhtenä maailman parhaista maalivahdeista.

Van der Sar siirtyi suurin odotuksin italialaiseen Juventukseen ennen kauden 1999–2000 alkua. Van der Sarin peli ei kulkenut kuitenkaan odotetulla tavalla ja hän siirtyi kahden Italiassa vietetyn kauden jälkeen Englannin Valioliigassa pelaavaan Fulhamiin. Yksi merkittävä syy van der Sarin epäonnistumiselle Juventuksessa oli joukkueen pelitapa. Kun Ajaxissa van der Saar oli päässyt pelaamaan libero-maalivahdin roolissa, Juventuksessa hänen odotettiin sopeutuvan traditionaalisempaan reagoivan maalivahdin rooliin. Van der Saar pelasi Fulhamin ykkösmaalivahtina neljä kautta ennen siirtoa englantilaiseen suurseuraan Manchester Unitediin 10. kesäkuuta 2005.

Manchester Unitedissa van der Sar otti selvän ykkösmaalivahdin paikan seuran aiempien maalivahtiongelmien jälkeen. Keväällä 2006 van der Sar voitti Manchester Unitedin kanssa Englannin liigacupin. Seuraavana vuonna oli vuorossa Englannin Valioliigan mestaruus, jota seura ei ollut voittanut neljään vuoteen. Van der Sar oli ratkaisijana etenkin kevään tärkeissä otteluissa, ja muut pelaajat valitsivat hänet vuoden joukkueeseen.

Seuraavana syksynä Manchester United pelasi kauden avaustapahtumassa, Community Shield -ottelussa, FA Cupin mestaria Chelseaa vastaan. Ottelu eteni rangaistuspotkukilpailuun, jossa van der Sar torjui Chelsean kaikki kolme rangaistuspotkua, ja kun Manchester Unitedin kolme ensimmäistä laukojaa onnistuivat, voitti seura näin Community Shieldin 16. kerran.

Keväällä 2008 van der Sar oli voittamassa Manchester Unitedin kanssa niin Valioliigamestaruutta kuin Mestarien liigaakin, kyseessä oli hänelle uran toinen Mestarien liigan voitto. Van der Sar ratkaisi Mestarien liigan finaalin torjumalla rangaistuspotkukilpailun seitsemännellä kierroksella Moskovan stadionin sateisella nurmella Chelsean Nicolas Anelkan yrityksen.

United voitti Valioliigan mestaruuden myös vuosina 2009 ja 2011. Vuonna 2009 joukkue voitti myös Englannin liigacupin. UEFA palkitsi van der Sarin tuona vuonna vuoden maalivahdin palkinnolla (UEFA Club Goalkeeper of the Year).^[1][2]

Van der Sar lopetti pelaajauransa vuonna 2011.^[3]

Maajoukkueura

Van der Sar teki ensiesiintymisensä Hollannin maajoukkueessa kesäkuussa 1995 ottelussa Valko-Venäjää vastaan. Hän oli siitä lähtien maajoukkueen pitkäaikainen ykkösvahti ja pelasi yli sadassa maaottelussa. Sadannen pelinsä Hollannin paidassa hän pelasi ottelussa Suomea vastaan kesäkuussa 2005. Hän pelasi kuusissa arvokisoissa: EM-kisoissa 1996, MM-kisoissa 1998, EM-kisoissa 2000 ja 2004, MM-kisoissa 2006 sekä EM-kisoissa 2008. Kolmessa ensiksi mainitussa turnauksessa Hollannin tie katkesi rangaistuspotkukilpailuun.

Vuoden 2004 EM-kisojen puolivälieräottelussa Ruotsia vastaan van der Sar onnistui torjumaan Olof Mellbergin rangaistuspotkun, mikä antoi Arjen Robbenille tilaisuuden ratkaista ottelu Hollannin eduksi. Robben onnistui maalinteossa, mikä merkitsi Hollannin maajoukkueen kautta aikain ensimmäistä voittoa rangaistuspotkukilpailussa. Hollannin tie katkesi kuitenkin lopulta isäntämaa Portugalia vastaan pelatussa välieräottelussa. Portugali katkaisi Hollannin kisataipaleen myös vuoden 2006 MM-kisoissa voittamalla neljännesvälieräottelun 1–0. Ottelu oli samalla van der Sarin 113. maaottelu, mikä nosti hänet maaottelujen määrässä Hollannin maajoukkueen ennätyksen haltijaksi ohi Frank de Boerin.

Van der Sar ilmoitti syksyllä 2007, että lopettaisi maajoukkueuransa kesän 2008 EM-kisojen jälkeen.^[4] Lokakuussa 2008 hän teki kuitenkin vielä lyhyen paluun maajoukkueeseen kahden MM-karsintaottelun ajaksi. Hän pelasi kummassakin ottelussa nollapelin.^[5]

Van der Sar edusti Hollantia yhteensä 130 A-maaottelussa.^[5]

Edwin van der Sar valittiin Ajaxin markkinointijohtajaksi vuonna 2012.^[6] Hän on ollut Ajaxin toimitusjohtaja vuodesta 2016.^[7][8]

Van der Sar on ollut vuodesta 2006 naimisissa Annemarie van Kesterenin kanssa. Parilla on kaksi lasta, poika ja tytär.^[1]

Ajax

• Eredivisie: 1994, 1995, 1996, 1998
• Alankomaiden cup: 1993, 1998, 1999
• Alankomaiden supercup: 1993, 1994, 1995
• Mestarien liiga: 1995
• UEFA Cup: 1992
• UEFA Super Cup: 1995
• Intercontinental Cup: 1995

Juventus

• UEFA Intertoto Cup: 1999

Fulham

• UEFA Intertoto Cup: 2002

Manchester United

• Englannin Valioliiga: 2007, 2008, 2009, 2011
• Englannin liigacup: 2006, 2009
• FA Community Shield: 2007, 2008, 2010
• Mestarien liiga: 2008

^[1]

• IS:n Kirsikka Kiviniemen henkilökuva Edwin van der Sarista^{[vanhentunut linkki]}

UEFA Club Football Awards

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

Vuoden pelaaja:

Ronaldo

Beckham

Redondo

Effenberg

Zidane

Buffon

Deco

Gerrard

Ronaldinho

Kaká

C. Ronaldo

Messi

Milito

Vuoden maalivahti:

Schmeichel

Kahn

Kahn

Kahn

Kahn

Buffon

Baía

Čech

Lehmann

Čech

Čech

Van Der Sar

Júlio César

Vuoden puolustaja:

Hierro

Stam

Stam

Ayala

Carlos

Carlos

Carvalho

Terry

Puyol

Maldini

Terry

Terry

Maicon

Vuoden keskikenttäpelaaja:

Zidane

Beckham

Mendieta

Mendieta

Ballack

Nedvěd

Deco

Kaká

Deco

Seedorf

Lampard

Xavi

Sneijder

Vuoden hyökkääjä:

Ronaldo

Ševtšenko

Raúl

Raúl

Raúl

Van Nistelrooy

Morientes

Ronaldinho

Eto’o

Kaká

C. Ronaldo

Messi

Milito

Vuoden valmentaja:

Lippi

Ferguson

Cúper

Hitzfeld

Del Bosque

Ancelotti Mourinho

Mourinho Benítez

Benítez Gazzajev

Ramos Rijkaard