Höyrystymislämpö

Höyrystymislämpö (tunnus Qh) on fysikaalinen suure. Se määritellään lämpömääräksi, joka tarvitaan höyrystämään haluttu määrä jotakin tiettyä ainetta. Aineen höyrystyessä molekyylien väliset sidokset katkeavat ja aine muuttuu nesteestä kaasuksi. Höyrystymislämmön yksikkö on joule (J).

Koska höyrystyminen on tiivistymisen vastaprosessi, käytetään myös termiä tiivistymislämpö. Tiivistymislämpö määritellään lämpömääräksi, joka vapautuu kun vastaava määrä ainetta tiivistyy kiehumispisteessään normaalipaineessa. Kaasun lämpötilan tai paineen laskiessa kaasun energia pienenee, ja lopulta molekyylien liike käy niin heikoksi, että molekyylien väliset voimat jaksavat vetää ne lähelle toisiaan. Tietyllä rajalla kaasu muuttuu nesteeksi ja höyrystymislämpöä vastaava energia vapautuu.

Mitä korkeampi paine ja lämpötila aineella on, sitä pienempi on sen höyrystymislämpö. Kriittisessä pisteessä (vesi: 374.15 °C, p=221.2 bar) nesteen höyrystymislämpö on nolla. Tässä lämpötilassa nesteen ja höyryn välinen jyrkkä ero katoaa. Aine ei höyrysty lämmittämällä eikä nesteydy nostamalla painetta. Lämpötilan ylittäessä kriittisen pisteen puhutaan paineen mukaan joko ylikriittisestä fluidista tai ylikriittisestä höyrystä.

Höyrystymislämpö lasketaan kaavalla Qh=rm, missä r on aineen ominaishöyrystymislämpö ja m aineen massa. Aineen sulattamiseen tarvittavaa energiaa kutsutaan puolestaan sulamislämmöksi.

Höyrystymislämpö aineyksikköä kohti

Ominaishöyrystymislämpö (tunnus r) on tietylle aineelle ominainen vakio. Se määritellään lämpömääränä, joka vaaditaan höyrystämään yksi kilogramma ainetta höyrystymislämpötilassaan normaalipaineessa, 101 325 Pa:ssa. Ominaishöyrystymislämmön yksikkö on J/kg.

Esimerkiksi veden ominaishöyrystymislämpö normaalipaineessa on noin 2 260 kJ/kg, joka vastaa 40,8 kJ/mol. Tämä on melko paljon eli noin viisi kertaa energiamäärä, joka tarvitaan veden lämmittämiseksi 0 °C lämpötilasta 100 °C lämpötilaan.

Moolinen höyrystymislämpö puolestaan määritellään lämpömääränä, joka vaaditaan höyrystämään yksi mooli ainetta höyrystymislämpötilassaan normaalipaineessa. Moolisen höyrystymislämmön yksikkö on J/mol. Moolinen höyrystyslämpö saadaan ominaishöyrystymislämmöstä kertomalla se aineen moolimassalla.

Alkuaineiden moolisia höyrystymislämpöjä

AlkuaineHöyrystymislämpö (kJ/mol)
Aktinium400
Alumiini293,4
Antimoni77,14
Argon6,447
Arseeni34,76
Astatiini114
Barium142
Beryllium292,40
Boori489,7
Bromi15,438
Cerium414
Cesium67,74
Elohopea59,229
Fluori3,2698
Fosfori12,129
Gallium258,7
Germanium330,9
Hafnium575
Happi3,4099
Helium0,0845
Hiili355,8
Hopea250,58
Indium231,5
Iridium604
Jodi20,752
Kadmium100
AlkuaineHöyrystymislämpö (kJ/mol)
Kalium79,87
Kalsium153,6
Kloori10,2
Koboltti376,5
Kromi344,3
Krypton9,029
Ksenon12,636
Kupari300,3
Kulta334,4
Lantaani414
Litium145,92
Lyijy177,7
Magnesium127,4
Mangaani226
Molybdeeni598
Natrium96,96
Neon1,7326
Neptunium-
Nikkeli370,4
Niobium696,6
Osmium627,6
Palladium357
Pii384,22
Platina510
Polonium60,1
Radium37
AlkuaineHöyrystymislämpö (kJ/mol)
Radon16,4
Rauta349,6
Renium715
Rikki1,7175
Rodium493
Rubidium72,216
Rutenium595
Seleeni26,3
Sinkki115,3
Skandium314,2
Strontium144
Tallium164,1
Tantaali743
Teknetium660
Telluuri52,55
Tina295,8
Titaani421
Torium514,4
Typpi2,7928
Vanadiini452
Vety0,44936
Vismutti104,8
Volframi824
Yttrium363
Zirkonium58,2

Aineiden ominaishöyrystymislämpöjä normaalipaineessa

AineOminaishöyrystymislämpö r (kJ/kg)
Asetoni539
Etanoli841
Etyylieetteri353
Bentseeni394
Metanoli1104
Metyylikloridi406
m-Ksyleeni339
AineOminaishöyrystymislämpö r (kJ/kg)
Rikkihiili356
Tärpätti293
Tolueeni364
Vesi2257
Jäähdytysneste R-12 (t=–30 °C, p=1,00 bar)165
Jäähdytysneste R-502 (t=–30 °C, p=1,99 bar)167

Katso myös

🔥 Top keywords: