Hiri-motu
Hiri-motu[1] on yksi Papua-Uuden-Guinean virallisista kielistä yhdessä englannin ja tok-pisinin rinnalla.[2] Vain harva puhuu hiri-motua äidinkielenään, mutta toisena kielenään sitä puhuu noin 120 000 ihmistä (1992). Kielellä on kaksi murretta, austronesialainen ja papualainen, joista jälkimmäinen on vakiintuneempi ja laajemmassa käytössä. Suurin osa puhujista kuuluu vanhempaan väestöön ja puhuu hiri motua toisena kielenä.[3][4]
| Hiri-motu | |
|---|---|
| Oma nimi | hiri motu |
| Muu nimi | Police Motu |
| Tiedot | |
| Alue |  Papua-Uusi-Guinea |
| Virallinen kieli | Papua-Uusi-Guinea |
| Puhujia | 120 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen aakkosto |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | kreolikieli |
| Kieliryhmä | motun kreolit |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ho |
| ISO 639-2 | hmo |
| ISO 639-3 | hmo |
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[5] Raamattu on käännetty hiri-motuksi 1964.[6]
Historia
Hiri-motu on myös tunnettu nimellä "poliisi-motu". Nimityksen taustalla on se, että 1800-luvun päättyessä Port Moresbyn poliisikokelaat käyttivät kieltä keskenään. Poliiseja rekrytoitiin Papua-Uuden-Guinean lisäksi myös mm. Salomonsaarilta.[7][8]
Kielen luokittelusta ei ole yksimielisyyttä. Yhtäältä sitä pidetään pidgin- ja/tai kreolikielenä, toisaalta vain motun kielen helpotettuna muotona, jonka perusteella hiri-motu kuuluisi austronesialaisiin kieliin. Kielen katsotaan olevan motun kieleen pohjautuva pidgin, joskin kielten fonologia ja kielioppi poikkeavat toisistaan siinä määrin, että ne eivät ole keskenään ymmärrettäviä.[3][9] Lisäksi kielessä on vaikutteita englannista, tok-pisinistä ja polynesialaisista kielistä.
Aikoinaan hiri-motu oli tärkeä osa papualaisten omaa identiteettiä ja aatetta jonka mukaan Papua kuuluu papualaisille. Tok-pisin sen sijaan yhdistettiin perinteisesti pohjoisessa, aiemmin Saksan Uudessa-Guineassa, puhuviin henkilöihin. Tok-pisinin puhujia muutti yhä enenevissä määrin Port Moresbyyn Papua-Uuden-Guinean itsenäistymisen jälkeen, mikä vähitellen syrjäytti kielen hiri-motun.[10][11]
Fonologia
Konsonantit
Hiri-motussa on 14 konsonanttia. Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit on erotettu |-viivalla.
| Labiaali | Alveolaari | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | |
| Frikatiivi | v | s | h | |
| Nasaali | m | n | ||
| Tremulantti | l | |||
| Lateraali | r | |||
| Puolikonsonantti | w |
Lähde:[12]
Vokaalit
Vokaaleja on 5. Vokaalit [ɔ] ja [ɛ] merkitään ⟨o⟩ ja ⟨e⟩.
| Etu | Taka | |
|---|---|---|
| Suppea | i | u |
| Puoliväljä | ɛ | ɔ |
| Väljä | a | |
Lähde:[12]
Kielioppi ja sanasto
Kieliopiltaan hiri motu muistuttaa hyvin paljon tok-pisinia, mutta erojakin löytyy: hiri motun sanajärjestys on vapaampi kuin tok-pisinin. Lisäksi hiri motussa käytetään enemmän postpositioita.[8]
Numeraalit 1–10 hiri-motuksi:[13]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ta | rua | toi | hani | ima | tauratoi | hitu | taurahani | taurahani-ta | gwauta |
Lähteet
- Agalegan kreoli
- Albanyn hollanti†
- Antiilien kreoli
- Berbicen hollanti†
- Ceylonin hollanti
- Chagossialainen kreoli
- Chavacano
- Fa D’ambu
- Guadeloupen kreoli
- Haitin kreoli
- Hiri-motu
- Karipúna
- Kituba
- Kreyol
- Krio
- Kriol
- Louisianan kreoli
- Mohawk hollanti†
- morisyen
- Neekerihollanti†
- Norfuk
- Palenquero
- Papiamentu
- Petjo
- Pijin
- Pitcairnin kieli
- Ranskan Guayanan kreoli
- Réunioninkreoli
- Seychellien kreoli
- Skepi†
- Sranantongo
- Tayo
- Tok-pisin
- Unserdeutsch
- nihongo
- betawi
- patuá
- norfuk