Kassiopeia (tähdistö)

Gamma (γ) Cassiopeiae on epäsäännöllinen muuttuja, kirkas säteiden lähde ja spektroskooppinen kaksoistähti, joka 1930-luvulla oli yhtä kirkas kuin Joutsenen Deneb (+2,2^m), nykyisin tähti loistaa taivaalla +2,74^m kirkkaudella. Se on tunnettu kuoritähti ja se pyöriikin nopeasti muodostaen kiekon omasta materiaalista ympärilleen. On arveltu että pienempi kumppani voisi olla neutronitähti. Tähti on prototyyppi GCAS-muuttujille. Tähteä käytettiin navigointitähtenä Yhdysvaltain avaruuslennoilla.^[1][2]

Eta (η) Cassiopeiae eli Archird on puolestaan tunnettu kaksoistähti. Päätähti on auringonkaltainen G-spektriluokan tähti ja kumppani K-spektriluokan oranssinvärinen kääpiötähti.^[3]

Rho (ρ) Cassiopeiae, on jättiläistähti ja muuttuva tähti, jonka kirkkauden ja värin muutoksia voi seurata paljain silminkin. Se on nykyarvioiden mukaan jopa 10 000 valovuoden päässä, joten se on ehkä kaukaisin paljain silmin havaittava tähti ja yksi halkaisijaltaan suurimpia (738 kertaa Auringon halkaisija) ja absoluuttisesti kirkkaimpia (-9,6 magnitudia) tunnettuja tähtiä. Tämän levottoman tähden lasketaan olevan kosmisesti lyhytikäinen ja sen arvellaan suhteellisen pian räjähtävän supernovana.^[4]

V509 Cas on keltainen F-spektriluokan puolisäännöllinen muuttuva hyperjättiläinen ja se onkin yksi kirkkaimmista tunnetuista tähdistä absoluuttisella kirkkaudellaan -6,7^m. Tähden näennäinen kirkkaus on noin +5,2 ja se vaihtelee välillä +4,75^m - +5,5^m.^[5][6]

Vuonna 1572 Kassiopeiassa räjähti Tyko Brahen havaitsema supernova, jolle nykyisin käytetään merkintää SN 1572. Lisäksi tähdistössä on supernovajäänne Cassiopeia A, joka on Auringon ohella taivaan suurin radioaaltojen lähde. Sen lasketaan räjähtäneen noin vuonna 1667, mutta tapauksesta ei ole ainakaan säilynyt mitään havaintoja.

Kassiopeiassa on kaksi Messierin kohdetta: avonaiset tähtijoukot M52 ja M103. M103 (NGC 581) on ranskalaisen tähtitieteilijän Pierre Méchainin vuonna 1781 löytämä 8000 valovuoden päässä sijaitseva avoin tähtijoukko, jonka kirkkaus on 7,4^m ja koko taivaalla kuutisen kaariminuuttia. Joukon lähistöllä on vielä muutama himmeämpi avonainen tähtijoukko ja joukossa itsessään on joitakin muuttuvia tähtiä joiden kirkkauden vaihtelua harrastaja voi seurata.

M52 (NGC 7654) on Charles Messierin vuonna 1774 löytämä avoin tähtijoukko. Joukon kirkkaus on 5,0^m ja se on noin 5000 valovuoden päässä Maasta. Halkaisijaltaan se on 13 kaariminuuttia. 20 kaariminuuttia joukosta kaakkoon sijaitsee pieni, 15 tähden muodostama avoin tähtijoukko Cz43.

Kassiopeiaan kuuluvaa tähteä HR 8832 kiertää 1,6 kertaa Maata suurempi HD 219134b -kiviplaneetta, joka löydettiin osana Spitzer-avaruusteleskoopin tutkimusta 2015.^[7]

Kreikkalaisessa tarussa kuningatar Kassiopeia oli Kefeus-kuninkaan vaimo ja Andromedan äiti. Hän kerskaili olevansa kauniimpi kuin nereidit ja Poseidon vaati tästä hyvitykseksi Andromedan uhrattavaksi Ketos-merihiviölle, mutta Perseus ehätti aikomusten edelle ja tappoi Cetuksen ja sai Andromedan vaimokseen. Kostoksi ylimielisyydestään Kassiopeia sijoitettiin taivaalle tuoliinsa kahlittuna niin, että hän roikkuu osan päivästä ylösalaisin.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kassiopeia (tähdistö).

• Cassiopeia Constellation Constellation Guide. Viitattu 29.10.2018 (englanniksi).
• Cassiopeia - Constellation Guide freestarcharts.com. Viitattu 29.10.2018 (englanniksi).
• Ford, Dominic: The Constellation Cassiopeia In-The-Sky.org. Viitattu 29.10.2018 (englanniksi).
• Byrd, Deborah: Look for constellation Cassiopeia the Queen Astronomy Essentials - EarthSky. 25.10.2018. Viitattu 29.10.2018 (englanniksi).
• Helmenstine, Anne Marie: How to Spot the Cassiopeia Constellation in the Night Sky ThoughtCo. 14.5.2018. Viitattu 29.10.2018 (englanniksi).
• Christoforou, Peter: Interesting Facts about the Constellation Cassiopeia Astronomy Trek. 1.5.2015. Viitattu 29.10.2018 (englanniksi).