Odessa

Jo 200- ja 300-luvuilla eaa. seudulla oli antiikin Kreikan asutusta (Odysseus).^[6] Tataarit rakensivat 1300-luvulla alueelle kauppapaikan ja kylän, jonka nimi oli Kadtšbei (ven. Качибей). Tämä mainitaan kirjallisissa lähteissä vuodelta 1415. Myöhemmin alueella oli turkkilainen linnoitus Hadžibei (ven. Хаджибей) lähellä Jeni-Dunjaa (ven. Ени-Дунья). Linnoitus jäi sodan seurauksena venäläisten haltuun vuonna 1789.^[6]

Vuonna 1794 tsaaritar Katariina Suuri määräsi aiemman kreikkalaisasutuksen mukaan nimetyn Odessan kaupungin perustettavaksi 1793 perustetun venäläislinnoituksen yhteyteen.^[6] Uuden sota- ja kauppasataman kautta voitiin varmistaa Venäjän yhteys Mustallemerelle. Kaupunki kuului vuosina 1802–1920 Venäjän keisarikunnan Hersonin kuvernementtiin. Kasvun lisäämiseksi Odessalle annettiin vapaakaupunkioikeudet vuosille 1817–1859.^[6] Odessasta oli 1800-luvun loppuun mennessä kehittynyt hyvin vilkas kauppapaikka. Vuonna 1894 Odessa oli kooltaan ja taloudelliselta vahvuudeltaan Venäjän keisarikunnan neljänneksi merkittävin kaupunki Pietarin, Moskovan ja Varsovan jälkeen. Kaupungin väkiluku oli vuoden 1897 väestönlaskennassa 403 815.^[7] 1900-luvun alkukymmeninä, vuoteen 1931 mennessä Ukrainan SNT:n teollisuuskeskukset Kiova ja Harkova kasvoivat kuitenkin jo Odessaa suuremmiksi.^[8]

Vuosina 1905–1907 kaupunki oli useiden kapinoiden tapahtumapaikkana. Erityisen kuuluisaksi on noussut panssarilaiva Potjomkinin kapina kesäkuussa 1905, josta elokuvaohjaaja Sergei Eisenstein sai aiheen samannimiseen elokuvaansa (1925).^[6]

Toisessa maailmansodassa Odessa torjui vuonna 1941 aluksi 73 päivän ajan Saksan ja Romanian sotajoukot, mutta vaurioitui pahoin tässä Odessan taistelussa. Saksalaiset valtasivat kaupungin 16. lokakuuta 1941. Miehitysaikana partisaanit piileskelivät kaupungin kalkkikivisen kallioperän luolastoissa ja kaupungin katakombeissa.

Kaupunki asetettiin romanialaisjoukkojen hallintaan ja liitettiin Transnistriaan sen pääkaupungiksi. Romanian armeijan päämaja kaupungissa räjähti 22. lokakuuta ja kostoksi 5 000 asukasta hirtettiin.Räjähdystä syynä käyttäen romanialaiset keräsivät 19 000 juutalaista kaupungin sataman torille ja ampuivat heidät. Ruumiit ja eloonjääneet poltettiin. 20 000 juutalaista kerättiin kaupungin vankilaan ja siirrettiin Dalnikin kylään, jossa romanialaiset ampuivat heidät. Marraskuussa viranomaiset määräsivät 35 000 juutalaista kahteen ghettoon kaupungin laitamille, josta heidät tammi–helmikuussa 1942 siirrettiin eri leireihin Berezovkan alueelle Transnistriaan. SS-joukot murhasivat loput juutalaiset ja Berezovkan leirin asukkaat vuoden 1943 aikana.^[9]

Sodan jälkeen tämä paljolti 1800-luvulla klassiseen tyyliin rakennettu kaupunki rekonstruoitiin ja rakennettiin suurelta osin uudelleen. Neuvostoliitto myönsi kaupungille sankarikaupungin arvon vuonna 1965.^[6]. Vuonna 2014 puhjenneessa Ukrainan kriisissä Odessassa oli venäläis- ja ukrainalaisaktivistien välisiä levottomuuksia.^[10]

2. toukokuuta 2014 kaupungissa kuoli 48 väkivaltaisuuksissa ja tuhopoltossa, suuri osa Ukrainan hallitusta vastustavia mielenosoittajia. Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk syytti Venäjää Odessan verilöylystä ja ilmoitti kiihdyttävänsä Itä-Ukrainan operaatiota.^[11] Huhuista ja syytteistä huolimatta kaikki tunnistetut uhrit olivat Odessan asukkaita.^[12]

• 
  Osia vanhasta antiikin kreikkalaisesta asutuksesta kadun lasivitriinin takana.
• 
  Näkemys Odessasta vuonna 1850.
• 
  Odessan keskustaa 1890-luvun postikortissa.
• 
  Näkymä satamasta noin 1895.

Vuoden 2001 väestönlaskennassa Odessan asukasluku oli 1 029 049. Tuolloin väestöstä etnisesti ukrainalaiseksi itsensä ilmoitti 61,6 prosenttia ja venäläisiksi 29 prosenttia. Muita etnisiä väestöryhmiä olivat bulgarialaiset (1,7 %), juutalaiset (1,2 %), moldovalaiset (0,7 %), valkovenäläiset (0,6 %) ja armenialaiset (0,4 %).^[2] Väestöarvioiden mukaan väkiluku pysyi likimain ennallaan noin miljoonassa 2020-luvulle tultaessa.^[13][1]

Asukasluvun kehitys

Kaupunkipiirit

Odessan paikallinen piirijako (kaupunkipiirit) on muuttunut useasti vuosien saatossa. Piirien lukumäärä on vähentynyt 2000-luvulla ja piirien nimiä on muutettu Ukrainan pyrkiessä luopumaan Neuvostoliittoon liittyvästä nimistöstä. Vuodesta 2003 lähten piirejä on ollut enää neljä.^[20]

• Kiovan piiri (kaupungin eteläosa): pinta-ala 47,7 km², 256 580 asukasta (2001)
• Peresypin piiri (pohjoisosa): 25,3 km², 263 000 as. (2001). Piirin nimi vaihdettiin nykymuotoon toukokuussa 2023.^[21]
• Prymorskyin piiri (keskusta ja hieman etelään): 24,2 km², 259 000 as. (2001)
• H’adžybein piiri (länsiosa): 89,7 km², 242 900 as. (2001). Piirin nimi vaihdettiin nykymuotoon toukokuussa 2023.^[21]

Odessa on Ukrainan tärkeimpiä teollisuuskaupunkeja. Sen satamien kautta kulkee muun muassa viljaa, sokeria, koneita, hiiltä, öljyvalmisteita ja metalleja. Kaupungissa on muun muassa koneen- ja laivanrakennusta, öljynjalostusta, selluloosan ja paperinvalmistusta, kemian-, metalli-, pien-, huonekalu- ja tekstiiliteollisuutta.^[6]

• 
  Odessan rautatieasema
• 
  Funikulaari, taustalla matkustajaliikenteen satama ja sen Odessa-hotelli.
• 
  Lentokenttää

Liikenne

Kaupunki on huomattava satamakaupunki sekä rahti- että matkustajaliikenteessä. Odessan satama on Mustanmeren suurimpia satamia. Odessa on tärkeä risteyspaikka Mustaltamereltä Romaniaan, Moldovaan, muualle Ukrainaan ja Venäjälle johtavassa maantie- ja rautatieliikenteessä.^[6] Kaupunkiin johtavista valtateistä suurimpia ovat M05 (osa eurooppatietä E95 Pietarista Kiovan kautta, meriyhteyden jälkeen jatkuu Turkkiin), M14 (itään Nikolajeviin, osa eurooppatietä E 58), M15 (lounaaseen Moldovaan, osa eurooppatietä E 87) ja M17 (luoteeseen Tiraspoliin, osa eurooppateitä E 58 ja E 581).^[22] Odessan rautatieasema on yksi Ukrainan rautateiden tärkeimpiä.^[23] Kaupunkiin on suunniteltu suurnopeusjunayhteyttä. Kaupunkia palveleva Odessan kansainvälinen lentoasema sijaitsee 7,5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta^[2].

Matkailu

Odessa on perinteikäs matkailukaupunki kulttuuritarjontansa, leudon ilmastonsa ja hiekkarantojensa ansiosta. Kaupungin lähistöllä on kylpylöitä ja lomakeskuksia.^[6]

Odessalla on laaja kulttuuritarjonta. Kaupungissa on useita palatseja. Museoita ovat esimerkiksi arkeologinen museo, historiallinen museo, taidemuseo, länsimaisen ja itäisen taiteen museo. Kaupungissa on toiminut ainakin seitsemän merkittävää teatteria; siellä on kaupunginorkesterin rakennus (filharmonia), kuuluisa ooppera ja baletti sekä sirkus.^[6] Odessan filharmoninen orkesteri on noussut kansainvälisesti tunnustetuksi kokoonpanoksi.^[24] Vuodesta 2010 lähtien kaupungissa on järjestetty Odessan kansainväliset elokuvajuhlat.^[25]

Odessassa toimii noin 15 kansallista yliopistoa.^[6][2] Näitä ovat esimerkiksi Etelä-Ukrainan kansallinen pedagoginen yliopisto (1817), Odessan kansallinen yliopisto (Odessan kansallinen Ilja Metšnikovin yliopisto) (1865), Odessan sotilasakatemia (1899), Odessan kansallinen lääketieteen yliopisto (1900), Odessan kansallinen elintarviketeknologian akatemia (1902), Odessan kansallinen musiikkiakatemia (1913), Odessan kansallinen polytekninen yliopisto (1918), Odessan maatalouden valtionyliopisto (1918), Odessan kansallinen kauppatieteellinen yliopisto (1921), Odessan kansallinen (Aleksandr Popovin) tietoliikenneakatemia (1923) ja Odessan kansallinen merialan yliopisto (1930).^[2]

• 
  Elokuvasta Panssarilaiva Potemkin kuuluisat 142 metriä pitkät portaat.
• 
  Uimarantaa Mustanmeren äärellä.
• 
  Toinen uimaranta.
• 
  Filharmonian talo.
• 
  Odessan yliopiston (1865) päärakennusta.
• 
  Odessan kansallinen akateeminen ooppera- ja balettiteatteri.
• 
  Odessan raatihuone.
• 
  Odessan elokuvajuhlien kinokonsertin osallistujia (2012).
• 
  Odessan perustajaksi sanotun Venäjän keisarinnan Katariina II:n muistomerkki, jonka ukrainalaiset poistivat 2022.^[26].

Historiallinen keskusta

Odessan historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintölistan kohde. Venäjän laittoman hyökkäyssodan ja kansainvälisesti tunnustettujen sodan oikeussääntöjen vastaisten siviilikohteiden tuhoamisen vuoksi historiallisen keskustan yhtenäisyyden säilyminen on uhattuna.^[27][28]

Odessan portaat

Odessan portaat ovat tulleet maailmankuuluiksi neuvostoliittolaisen elokuvaohjaajan Sergei Eisensteinin elokuvasta Panssarilaiva Potemkin. Se kertoo vuonna 1905 kapinaan nousseen panssarilaiva Potjomkinin miehistöstä. Portailla kuvattiin joukkokohtaus, jossa kapinaa kukistamaan lähetetyt sotilaat ampuvat siviiliväestöä. Portaat ovat alapäästään kaksi kertaa leveämmät kuin yläpäästään.^[29]

Odessa-aiheisia lauluja

Odessasta on sävelletty monta laulua, muun muassa In Odessa ja Ech Odessa. Tunnettu suomenkielinen kappale on Teijo Joutselan levyttämä Odessa, johon sanat ovat kirjoittaneet Leena ja Martti Jäppilä.^[30] Myös suomalainen rockyhtye Wiidakko on tehnyt kappaleen nimeltä Odessa.^[31]

Ystävyyskaupungit

Odessan ystävyyskaupunkeja ovat:^[32]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Odessa Wikimedia Commonsissa

• Odesa (Toronton yliopiston Ukraina-tietosanakirjan artikkeli (päivitetty 2012)) encyclopediaofukraine.com (englanniksi)
• Port of Odessa (Arkistoitu – Internet Archive) port.odessa.ua (englanniksi, ukrainaksi, venäjäksi)
• Odessa international film festival (Arkistoitu – Internet Archive) oiff.com.ua (englanniksi, ukrainaksi, venäjäksi)
• Odessan esittelyfilmi (Arkistoitu – Internet Archive) odessa.ua (englanniksi)