Navarra
Navarra (baskiksi Nafarroa) on itsehallintoalue ja maakunta Pohjois-Espanjassa. Sen naapureita ovat Baskimaan, La Riojan ja Aragonian itsehallintoalueet sekä Ranska (Pyrénées-Atlantiques'n departementti). Navarran väkiluku oli 643 234 vuonna 2017.[1] Kolmannes väestöstä asuu pääkaupungissa Pamplonassa (baskiksi Iruña). Navarrassa on 272 kuntaa.
| Comunidad Foral de Navarra Nafarroako Foru Komunitatea | |
|---|---|
 Larraonan kunta, Améscoa Alta | |
 Lippu | .svg) Vaakuna |
 Sijainti Espanjassa | |
| Valtio | Espanja |
| Kuntia | 272 |
| Itsehallinto | 16. elokuuta 1982 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Pamplona |
| – Aluejohtaja | Uxue Barkos (Geroa Bai) |
| Edustus | Espanjan parlamentti |
| – Kongressi | 5 paikkaa |
| – Senaatti | 1 paikkaa |
| Pinta-ala | 10 391 km² (11.) |
| Väkiluku (2017) | 643 234 (15.) |
| – väestötiheys | 61 as./km² |
| Kielet | espanja, joillakin alueilla myös baski |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | NA |
| Gobierno de Navarra | |
Historiallisen Navarran kuningaskunnan Ranskan-puoleinen osa Basse-Navarre (baskiksi Nafarroa Beherea) kuuluu nykyään Pyrénées-Atlantiquesin departementtiin. Molemmat alueet ovat osa Baskimaan kulttuuris-maantieteellistä aluetta.[2]
Suurimmat kunnat
Navarra jakaantuu 272 kuntaan.
| Kunta | Asukasluku (2017)[3] | |
|---|---|---|
| 1. | Pamplona | 197 138 |
| 2. | Tudela | 35 298 |
| 3. | Barañáin | 20 124 |
| 4. | Burlada | 18 591 |
| 5. | Valle de Egüés | 20 417 |
| 6. | Estella | 13 707 |
| 7. | Zizur Mayor | 14 686 |
| 8. | Tafalla | 10 638 |
| 9. | Ansoáin | 10 752 |
| 10. | Villava | 10 217 |
Historia
- Pääartikkeli: Navarran kuningaskunta
Navarra on keskiaikainen kuningaskunta, jonka juuret olivat baskijohtaja Eneko Aritzan valitsemisessa Pamplonan alueen kuninkaaksi (perimätiedon mukaan vuonna 824). Hän johti kapinaa frankkeja vastaan. Kuningas Sancho II hallitsi vuosina 970–994. Nämä ovat maan historian ensimmäiset tarkat vuosiluvut, ja ajalta on säilynyt myös kirjallista aikalaisaineistoa. Pamplonan kuningaskunnan nimeksi vakiintui vähitellen 1100-luvulle mennessä Navarra.
Navarran kuningaskunta yhdistyi 1500–1600-luvuilla Ranskaan ensin personaaliunionina ja sitten kiinteästi. Navarran eteläinen osa, jota tämä artikkeli käsittelee, oli jo aiemmin liitetty Espanjaan. Pyreneiden pohjoispuolella olevaa Navarran osaa kutsutaan (Ranskan) Navarraksi, mutta alue on osa ranskalaista departementtijärjestelmää eikä hallinnollisesti käytä Navarran nimeä. Molemmat alueet kuuluvat niin sanottuihin historiallisiin baskialueisiin eli alueisiin, joilla on historiallisesti puhuttu baskin kieltä. Baski on nykyisin espanjan ohella toinen virallinen kieli Espanjaan kuuluvan Navarran pohjoisosissa. Ranskan puolella sillä ei ole virallista asemaa.
Nykyisen autonomisen aseman Navarra sai vuonna 1982, jolloin säädetty laki autonomisesta asemasta takasi sille laajat itsehallinto-oikeudet, muun muassa täyden veronkanto-oikeuden. Espanjan perustuslaki vuodelta 1978 jättää avoimeksi Navarran ja sen länsipuolisen Baskimaan (Álavan, Gipuzkoan ja Biskajan maakunnat) yhdistämisen. Kansanäänestyksen perusteella Navarra kuitenkin muodosti oman autonomiansa ja Baskimaa omansa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Navarra Wikimedia Commonsissa
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
- Álava
- Albacete
- Alicante
- Almería
- Asturia
- Ávila
- Badajoz
- Baleaarit
- Barcelona
- Biskaja
- Burgos
- Cáceres
- Cádiz
- Castellón
- Ciudad Real
- Córdoba
- A Coruña
- Cuenca
- Gipuzkoa
- Girona
- Granada
- Guadalajara
- Huelva
- Huesca
- Jaén
- Kantabria
- León
- Lleida
- Lugo
- Madrid
- Málaga
- Murcia
- Navarra
- Ourense
- Palencia
- Las Palmas
- Pontevedra
- La Rioja
- Salamanca
- Santa Cruz de Tenerife
- Segovia
- Sevilla
- Soria
- Tarragona
- Teruel
- Toledo
- Valencia
- Valladolid
- Zamora
- Zaragoza