25. heinäkuuta

• suomalainen kalenteri: Jaakko, Jaakob, Jimi, Jaakoppi
• suomenruotsalainen kalenteri: Jakob, Jim, Jimmy
• ortodoksinen kalenteri: Anna, Anni, Piia, Ruusa
• pohjoissaamenkielinen kalenteri: Jágát, Jáhkot, Jágo, Jáhko, Járre
• vanhemmissa kalentereissa: Jacobina, Jacobus

• 306 – Konstantinus I:n joukot julistivat hänet Rooman keisariksi.
• 1139 – Ouriquen taistelu: sittemmin Portugalin kuninkaan (rex) arvonimen ottaneen Alfonson tunnetuin voitto muslimeista.
• 1261 – Mikael VIII Palaiologoksen johtamat nikealaiset joukot valtasivat Konstantinopolin, mikä teki mahdolliseksi Bysantin valtakunnan uudelleenluomisen.
• 1536 – Sebastián de Belalcázar perusti Calin kaupungin etsiessään Eldoradoa.
• 1547 – Henrik II kruunattiin Ranskan kuninkaaksi.
• 1567 – Don Diego de Losada perusti Santiago de Leon de Caracasin, nykyisen Venezuelan pääkaupungin Caracasin.
• 1593 – Ranskan kuningas Henrik IV kääntyi julkisesti protestantista katoliseksi.
• 1603 – Skotlannin kuningas Jaakko VI kruunattiin ensimmäiseksi Ison-Britannian kuninkaaksi nimellä Jaakko I.
• 1755 – Kanadan Halifaxissa päätettiin karkottaa acadialaiset. Tuhansia acadialaisia lähetettiin brittien siirtokuntiin Amerikassa, Ranskassa ja Englannissa. Osa muutti myöhemmin Louisianaan ja New Brunswickin.
• 1797 – Horatio Nelson menetti yli 300 miestä ja oikean kätensä Espanjalle kuuluvan Teneriffan saaren epäonnistuneessa valtausyrityksessä.
• 1799 – Napoleonin joukot voittivat Abukirissä Egyptissä 10 000 Mustafa Pashan johtamaa ottomaania.
• 1861 – Yhdysvaltojen sisällissota: Yhdysvaltain kongressin hyväksymän Crittenden–Johnsonin päätöksen mukaan sotaa käytiin Unionin (liittovaltion) säilyttämiseksi eikä orjuuden lopettamiseksi.
• 1866 – Yhdysvaltain kongressin hyväksymän lain perusteella perustettiin uusi sotilasarvo (”General of the Army”, joka on armeijan ylin sotilasarvo; nykyään sitä kutsutaan ”viiden tähden kenraaliksi”). Tämä korkein sotilasarvo myönnettiin ensimmäisenä kenraaliluutnantti Ulysses S. Grantille.
• 1868 – Wyomingista tuli Yhdysvaltain territorio.
• 1897 – Kirjailija Jack London lähti purjehdusmatkalle ottaakseen osaa Klondiken kultaryntäykseen, mistä hän kirjoitti ensimmäiset menestyneet kertomuksensa.
• 1898 – Espanjan ja Yhdysvaltojen sota: Yhdysvaltojen Puerto Ricon valloitus alkoi yhdysvaltalaisjoukkojen maihinnousulla Guánicanlahdessa.
• 1909 – Ilmailu: Louis Blériot lensi ensimmäisenä ihmisenä Englannin kanaalin poikki ilmaa raskaammalla lentokoneella (Calais'ta Doveriin 37 minuutissa).
• 1916 – Schmardenin taistelu, johon Saksan armeijassa palvelleista suomalaisista jääkäreistä (Jääkäripataljoona 27) osallistui pioneerikomppania.
• 1919 – Suomessa järjestettiin ensimmäinen presidentinvaali. Eduskunnan toimittamassa vaalissa Edistyspuolueen K. J. Ståhlberg valittiin 143 äänellä. Kenraali Mannerheim sai 50 ääntä.
• 1920 – Telekommunikaatio: ensimmäinen Atlantin ylittänyt kaksisuuntainen radiolähetys.
• 1925 – Uutistoimisto TASS perustettiin.
• 1934 – Natsit murhasivat Itävallan kanslerin Engelbert Dollfussin epäonnistuneessa vallankaappausyrityksessä.
• 1940 – Sveitsin armeijan ylipäällikkö kenraali Henri Guisan määräsi armeijan vastustamaan mahdollista Saksan invaasiota ja määräsi antautumisen laittomaksi.
• 1943 – Toinen maailmansota: Italian tappion uhkaamana fasistien suurneuvosto siirsi armeijan ylipäällikkyyden kuningas Viktor Emanuel III:lle. Kuningas erotti Benito Mussolinin pääministerin virasta ja nimitti Pietro Badoglion uudeksi pääministeriksi.
• 1946 – Operaatio Crossroads: atomipommi (koodinimeltään Baker) räjäytettiin veden alla Bikinin atollilla.
• 1956 – italialainen linjalaiva SS Andrea Doria törmäsi paksussa sumussa SS Stockholmiin Nantucketin saaresta 45 mailia etelään ja upposi seuraavana päivänä, 51 ihmistä sai surmansa.
• 1969 – Vietnamin sota: Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin julistaman ”Nixonin opin” mukaan Yhdysvallat odotti tästä lähtien aasialaisten liittolaistensa hoitavan itse oman puolustuksensa. Tämä oli sodan ”vietnamisoimisen” alku.
• 1973 – Avaruustutkimus: Neuvostoliitto laukaisi Mars 5 -avaruusluotaimen.
• 1976 – Philip Glassin oopperan Einstein on the Beach ensiesitys.
• 1978 – Louise Brown, ensimmäinen ”koeputkilapsi”, syntyi.
• 1980 – Australialainen AC/DC-yhtye julkaisi albumin Back in Black. Albumi lienee maailman toiseksi myydyin albumi Michael Jacksonin Thriller-levyn jälkeen.
• 1984 – Saljut 7:n kosmonautti Svetlana Savitskaja suoritti avaruuskävelyn ensimmäisenä naisena maailmassa.
• 1994 – Israel ja Jordania allekirjoittivat Washingtonissa julistuksen, joka päätti valtioiden välillä vuodesta 1948 vallinneen sotatilan.
• 1995 – Saint-Michelin asemalla Pariisissa räjähti metrojunan alla pommi.
• 1997 – K. R. Narayanan vannoi virkavalan Intian 10:ntenä presidenttinä ja ensimmäisenä kastittomana presidenttinä.
• 2000 – Ilmailu: Air Francen lento 4590:n Concorde F-BTSC putosi suihkumoottorissa syttyneen tulipalon takia noin minuutin päästä noususta Charles de Gaullen kansainväliseltä lentoasemalta Pariisissa. Turmassa kuoli 113 henkilöä.
• 2004 – Lance Armstrong voitti Tour de France -pyöräilykilpailun kuudennen kerran peräkkäin.
• 2006 – Israelin ilmahyökkäys tuhosi YK:n tarkkailuaseman El Khiamin kylässä Libanonissa. Asemalla työskennelleet neljä sotilastarkkailijaa saivat surmansa, joukossa suomalainen kapteeniluutnantti Jarno Mäkinen.
• 2007 – Pratibha Patilin virkakausi Intian ensimmäisenä naispresidenttinä alkoi.
• 2010 – WikiLeaks julkaisi turvaluokiteltuja asiakirjoja Afganistanin sodasta. Yksi suurimmista tietovuodoista Yhdysvaltain armeijan historiassa.

• 1109 – Alfonso I, Portugalin 1. kuningas (1109–1185) (k. 1185)
• 1401 – Jacuba, Baijeri-Straubingenin herttuatar (k. 1436)
• 1432 – Innocentius VIII, paavi (k. 1492)
• 1654 – Agostino Steffani, italialais-saksalainen säveltäjä, piispa ja diplomaatti (k. 1728)
• 1750 – Henry Knox, yhdysvaltalainen sotaministeri ja kenraali (k. 1806)
• 1842 – Henrik Jakob Matikainen (”Sulka”), suomalainen kirjailija (k. 1914)
• 1842 – Daniel Paul Schreber, saksalainen juristi ja kirjailija (k. 1911)
• 1844 – Thomas Eakins, yhdysvaltalainen taidemaalari (k. 1916)
• 1848 – Arthur Balfour, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1902–1905) (Balfourin julistus) (k. 1930)
• 1853 – David Belasco, yhdysvaltalainen teatterituottaja ja näytelmäkirjailija (k. 1931)
• 1870 – Maxfield Parrish, yhdysvaltalainen kuvittaja ja taidemaalari (k. 1966)
• 1883 – Alfredo Casella, italialainen säveltäjä (k. 1947)
• 1893 – Kurt Martti Wallenius (”K. M. Wallenius”), suomalainen jääkärikenraalimajuri ja kirjailija (k. 1984)
• 1894 – Walter Brennan, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Rio Bravo) (k. 1974)
• 1894 – Gavrilo Princip, bosnianserbialainen anarkisti (ampui Sarajevon laukaukset) (k. 1918)
• 1902 – Eric Hoffer, yhdysvaltalainen filosofi (k. 1983)
• 1905 – Elias Canetti, vuoden 1981 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut bulgarialaissyntyinen brittiläinen kirjailija (Marrakešin ääniä) (k. 1994)
• 1907 – Johnny Hodges, yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti (k. 1970)
• 1908 – Martta Kinnunen-Piippo, suomalainen näyttelijä (k. 1986)
• 1908 – Harold Peary, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1985)
• 1913 – John Cairncross, brittiläinen virkamies ja vakooja (k. 1995)
• 1915 – Joseph Patrick Kennedy, Jr. (”Joseph P. Kennedy, Jr.”), yhdysvaltalainen lentäjä, Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn veli (k. 1944)
• 1920 – Rosalind Franklin, englantilainen kemisti, teki uraauurtavaa tutkimustyötä DNA:n rakenteen selvittämiseksi (k. 1958)
• 1921 – Sakari Puurunen, suomalainen teatteriohjaaja ja professori (k. 2000)
• 1922 – John Bannister Goodenough (”John B. Goodenough”), vuoden 2019 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko ja materiaalitieteilijä (k. 2023)
• 1923 – Maria Gripe, ruotsalainen lastenkirjailija (k. 2007)
• 1923 – Estelle Scher (”Estelle Getty”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Tyttökullat) (k. 2008)
• 1925 – Jutta Zilliacus, suomalaisvirolainen poliitikko, kirjailija ja toimittaja
• 1928 – Martti Jaatinen, suomalainen arkkitehti (k. 2008)
• 1928 – Domenico Palmara (”Mimmo Palmara”), italialainen näyttelijä (k. 2016)
• 1930 – Juri Mihailov, neuvostoliittolainen pikaluistelun olympiavoittaja (k. 2008)
• 1931 – Harry Kivijärvi, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2010)
• 1932 – George Sluizer, hollantilainen elokuvaohjaaja (k. 2014)
• 1933 – Jukka Virtanen, suomalainen kirjailija, runoilija, suomentaja, toimittaja, sanoittaja, näyttelijä, lausuja ja laulaja (k. 2019)
• 1935 – Adnan Khashoggi, saudiarabialais-turkkilainen asekauppias (k. 2017)
• 1936 – Erkki Kairamo, suomalainen arkkitehti (k. 1994)
• 1936 – Glenn Murcutt, australialainen arkkitehti
• 1940 – Matti Reunamäki, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2023)
• 1941 – Manuel Charlton (”Manny Charlton”), espanjalais-skotlantilainen kitaristi (”Nazareth”) (k. 2022)
• 1942 – Torsti Lehtinen, suomalainen kirjailija, kääntäjä ja filosofi
• 1948 – Steve Goodman, yhdysvaltalainen folk- ja country-muusikko (”City of New Orleans”) (k. 1984)
• 1953 – Robert Zoellick, yhdysvaltalainen poliitikko, pankkiiri ja Maailmanpankin johtaja (2007–2012)
• 1956 – Frances Arnold, vuoden 2018 Nobelin kemianpalkinnon saanut suunnatun evoluution ja entsyymien tutkija
• 1958 – Thurston Moore, yhdysvaltalainen muusikko (”Sonic Youth”)
• 1962 – Aki Sirkesalo, suomalainen muusikko (k. 2004)
• 1965 – Juha Nabb (”Nappi”), suomalainen punk-muusikko (k. 2011)
• 1967 – Magdalena Forsberg, ruotsalainen ampumahiihtäjä
• 1967 – Matthew Steven LeBlanc (”Matt LeBlanc”), yhdysvaltalainen näyttelijä (”Frendit”) ja televisiojuontaja
• 1967 – Jaakko Saariluoma, suomalainen stand up -koomikko, juontaja, näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja
• 1967 – Janne Virtanen, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja
• 1973 – Daniel Lloyd Davey (”Dani Filth”), englantilainen laulaja (”Cradle of Filth”)
• 1974 – Janne Kinnunen, suomalainen näyttelijä
• 1978 – Louise Brown, englantilainen maailman ensimmäinen koeputkilapsi
• 1980 – Toni Vilander, suomalainen moottoriurheilija
• 1981 – Jani Rita, suomalainen jääkiekkoilija
• 1982 – Brad Renfro, yhdysvaltalainen näyttelijä (Päämies) (k. 2008)
• 1986 – Maria Pietilä-Holmner, ruotsalainen alppihiihtäjä
• 1988 – Sarah Geronimo, filippiiniläinen laulaja ja näyttelijä
• 1996 – Erik Lönngren, suomalais-ruotsalainen näyttelijä

• 306 – Constantius I Chlorus, Rooman keisari (s. 250)
• 1471 – Tuomas Kempiläinen, alankomaalainen munkki, mystikko ja skolastikko (Kristuksen seuraamisesta) (s. 1380)
• 1492 – Innocentius VIII, paavi (s. 1432)
• 1616 – Andreas Libavius, saksalainen kemisti ja lääkäri (s. 1560)
• 1794 – André Chénier, ranskalainen runoilija (s. 1762)
• 1826 – Venäjällä teloitetut dekabristikapinalliset:
  • Mihail Bestužev-Rjumin, venäläinen upseeri (s. 1801)
  • Pjotr Kahovski, venäläinen upseeri (s. 1797)
  • Sergei Muravjov-Apostol, venäläinen tasavaltalaismielinen upseeri (s. 1796)
  • Pavel Pestel, saksalaissyntyinen dekabristikapinan johtohahmo (s. 1793)
  • Kondrati Rylejev, venäläinen upseeri ja runoilija (s. 1795)
• 1834 – Samuel Taylor Coleridge, brittiläinen kriitikko ja runoilija (Vanhan merimiehen tarina) (s. 1772)
• 1843 – Charles Macintosh, skotlantilainen kemisti ja keksijä (s. 1766)
• 1894 – Sadi Carnot, Ranskan presidentti (1887–1894) (s. 1837) (puukotettiin 24. heinäkuuta)
• 1934 – Engelbert Dollfuss, Itävallan liittokansleri (1932–1934) (s. 1892) (murhattiin)
• 1934 – Nestor Mahno, ukrainalainen anarkokommunisti (s. 1889)
• 1941 – Harald Herlin, suomalainen insinööri ja teollisuusmies (s. 1874)
• 1955 – Ilmari Hannikainen, suomalainen säveltäjä, pianisti ja professori (s. 1892)
• 1955 – Tapio Ilomäki, suomalainen elokuvamusiikin säveltäjä (s. 1904)
• 1963 – Ugo Cerletti, italialainen neurologi, joka keksi psykiatriassa käytettävän sähköhoidon (s. 1877)
• 1969 – Otto Dix, saksalainen taidemaalari ja graafikko (s. 1891)
• 1969 – Witold Gombrowicz, puolalainen kirjailija (s. 1904)
• 1969 – Jarno Pennanen, suomalainen kirjailija (s. 1906)
• 1977 – Petri Bryk, suomalainen toimitusjohtaja, keksijä, metallurgi ja diplomi-insinööri (s. 1913)
• 1980 – Vladimir Vysotski, neuvostoliittolainen trubaduuri, runoilija ja näyttelijä (s. 1938)
• 1982 – Harold Rudolf Foster (”Hal Foster”), kanadalais-yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Prinssi Rohkea) (s. 1892)
• 1984 – Bryan Hextall, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1913)
• 1986 – Lester Anthony Minnelli (”Vincente Minnelli”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Gigi) (s. 1903)
• 1988 – Judith Barsi, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä (s. 1978)
• 1989 – Kaija Paasi, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja (s. 1910)
• 1994 – Onni Gideon, suomalainen muusikko, säveltäjä ja viihdetaiteilija (Sirkus Papukaijan ”Onni-klovni”) (s. 1921)
• 1994 – Erkki Kairamo, suomalainen arkkitehti (s. 1936)
• 1997 – Ben Hogan, yhdysvaltalainen golfaaja (s. 1912)
• 2003 – Ludwig Bölkow, saksalainen lentokoneinsinööri (s. 1912)
• 2003 – John Schlesinger, englantilainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Keskiyön cowboy) (s. 1926)
• 2006 – Jarno Mäkinen, suomalainen kapteeniluutnantti ja sotilastarkkailija (s. 1976)
• 2006 – Kalervo Toivonen, suomalainen keihäänheittäjä (s. 1913)
• 2015 – Carlo Bergonzi, italialainen oopperalaulaja (s. 1924)
• 2015 – Bel Kaufman, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1911)
• 2016 – Tim LaHaye, yhdysvaltalainen pappi ja kirjailija (s. 1926)
• 2017 – Geoffrey Gurrumul Yunupingu, australialainen folk-muusikko (s. 1971)
• 2018 – Solmu Mäkelä, suomalainen taikuri (s. 1922)
• 2019 – Beji Caid Essebsi, Tunisian presidentti (2014–2019) (s. 1926)
• 2019 – Jorma Kinnunen, suomalainen keihäänheittäjä ja olympiamitalisti (s. 1941)
• 2020 – Peter Green, englantilainen laulaja-lauluntekijä ja kitaristi (s. 1946)
• 2020 – Carmine Orrico (”John Saxon”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1936)
• 2021 – Otelo Saraiva de Carvalho, portugalilainen upseeri ja poliitikko (s. 1936)
• 2022 – David Trimble, vuoden 1998 Nobelin rauhanpalkinnon saanut pohjoisirlantilainen poliitikko (s. 1944)

• Costa Rica: Guanacasten provinssin liittämisen vuosipäivä.
• Katolinen ja anglikaaninen kirkko: Jaakob vanhemman muistopäivä. Espanjassa pyhäpäivä, Santiago, Espanjan suojeluspyhimyksen päivä. Ennen vuotta 1774 Suomessakin pyhäpäivä.
• Inkavaltio: Ilyap'an juhla (”ukkonen ja salama”, sään jumala).
• Kuuba: Vallankumouksen aaton päivä (”Eve of Revolution Day”).
• Neitsytsaaret: Hurrikaanien rukouspäivä (”Hurricane Supplication Day”), jolloin rukoillaan hurrikaanikauden onnettomuuksien välttämiseksi.
• Puerto Rico: Perustuslain päivä (1952).
• Tunisia: Tasavallan päivä (1957).

	Lyhyt tiivistelmä päivästä 25. heinäkuuta:
	Maria Gripe 306 – Konstantinus Suuri julistettiin Rooman keisariksi. 1797 – Horatio Nelson menetti yli 300 miestä ja oikean kätensä Espanjalle kuuluvan Teneriffan saaren epäonnistuneessa valtausyrityksessä. 1921 – Suomalainen teatteri- ja oopperaohjaaja Sakari Puurunen syntyi. 1923 – Ruotsalainen lasten- ja nuortenkirjailija Maria Gripe syntyi. 1933 – Suomalainen kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja sanoittaja Jukka Virtanen syntyi. 1984 – Svetlana Savitskaja käveli ensimmäisenä naisena avaruudessa. muokkaa

Katso myös: kalenteri ~ 24. heinäkuuta, 26. heinäkuuta