6. heinäkuuta
päiväys
6. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 187. päivä (188. päivä karkausvuonna). Päivä on Suomessa Eino Leinon päivä, joka on nimetty myös runon ja suven päiväksi[1], ja se on yleinen liputuspäivä. Vuodesta on jäljellä 178 päivää.
Nimipäivät
- suomalainen kalenteri: Esa, Esaias
- suomenruotsalainen kalenteri: Halvar, Orvar
- ortodoksinen kalenteri: Sisso
- pohjoissaamenkielinen kalenteri: Esájas
- vanhemmissa kalentereissa: Augustina, Gustaf, Hechtor, Hector, Jesaias
Tapahtumia
- 1253 – Mindaugas tuli Liettuan kuninkaaksi.
- 1415 – Jan Hus poltettiin roviolla.
- 1483 – Rikhard III kruunattiin Englannin kuninkaaksi.
- 1609 – Böömille myönnettiin uskonnonvapaus.
- 1630 – Kolmikymmenvuotinen sota: 4 000 ruotsalaista sotilasta nousi maihin Saksassa Kustaa II Aadolfin johdolla.
- 1785 – Yhdysvaltain dollari valittiin yksimielisesti Yhdysvaltain rahayksiköksi. Ensimmäistä kertaa maailmassa otettiin käyttöön desimaalinen valuuttajärjestelmä.
- 1801 – Algecirasin taistelu: ranskalaisten laivasto voitti brittien laivaston.
- 1854 – Yhdysvaltain republikaanit pitivät ensimmäisen puoluekokouksensa Jacksonissa Michiganissa.
- 1885 – Louis Pasteur testasi onnistuneesti vesikauhu-rokotettaan. Potilas oli Joseph Meister, jota oli purrut raivotautinen koira.[2][3]
- 1892 – Dadabhai Naoroji valittiin ensimmäisenä intialaisena kansanedustajaksi Ison-Britannian parlamenttiin.
- 1908 – Robert Peary suuntasi laivansa Arktikselle tutkimusmatkalle, jonka aikana hän myöhemmin saavutti Pohjoisnavan.
- 1912 – Suomen helluntailiikkeen ensimmäinen lähetystyöntekijä lähti ensimmäiselle lähetysmatkalleen.
- 1917 – T. E. Lawrencen johtamat arabijoukot valtasivat Akaban turkkilaisilta.
- 1919 – Ilmailu: brittien ilmalaiva R-34 laskeutui New Yorkiin ensimmäisenä Atlantin ylittäneenä ilmalaivana.
- 1939 – Holokausti: viimeisetkin Saksan juutalaiset yritykset suljettiin.
- 1940 – Neuvostoliitto hajotti miehittämiensä Baltian maiden parlamentit, koska ne ”eivät edustaneet kansaa”.
- 1942 – Anne Frankin perhe piiloutui natseilta ullakolle Amsterdamissa.
- 1944 – Hartfordin sirkuksen tulipalo, Yhdysvaltain suurimpia tulipaloja, surmasi arviolta 168 ihmistä ja yli 700 sai vammoja Hartfordissa Connecticutissa.
- 1957 – Althea Gibson voitti Wimbledonin tennismestaruuden ensimmäisenä mustana urheilijana.
- 1957 – The Beatles -yhtyeen John Lennon ja Paul McCartney tapasivat ensimmäisen kerran.
- 1964 – Yeah, yeah, tässä me tulemme, ensimmäinen The Beatles -elokuva ensi-illassa.
- 1964 – Malawi itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 1966 – Malawista tuli tasavalta.
- 1967 – Biafran sota alkoi Nigerian joukkojen hyökättyä Biafraan.
- 1975 – Komorit itsenäistyi Ranskasta.
- 1988 – Pohjanmerellä ollut Piper Alpha -öljynporauslautta tuhoutui räjähdyksissä ja tulipaloissa, 167 työntekijää sai surmansa.
- 1988 – Meksikossa pidettiin kiistanalaiset presidentinvaalit.
Syntyneitä
- 1747 – John Paul Jones, Yhdysvaltain vapaussodan merisankari (k. 1792)
- 1781 – Stamford Raffles, englantilainen virkamies (Singaporen perustaja) (k. 1826)
- 1796 – Nikolai I, Venäjän keisari (1825–1855) (k. 1855)
- 1818 – Adolf Anderssen, saksalainen shakinpelaaja (k. 1879)
- 1832 – Maksimilian I, Itävallan arkkiherttua ja Meksikon keisari (k. 1867)
- 1840 – Peter Conover Hains, yhdysvaltalainen kenraali (k. 1921)
- 1859 – Verner von Heidenstam, vuoden 1916 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (Folkungien suku) (k. 1940)
- 1877 – Niceto Alcalá-Zamora, Espanjan tasavallan presidentti (1931–1936) (k. 1949)
- 1878 – Eino Leino, suomalainen runoilija ja prosaisti (Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja) (k. 1926)
- 1885 – Ernst Busch, saksalainen marsalkka (k. 1945)
- 1886 – Marc Bloch, ranskalainen historioitsija (k. 1944)
- 1887 – Walter Flex, saksalainen sotakirjailija (k. 1917)
- 1903 – Axel Hugo Theodor Theorell, vuoden 1955 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen tutkija (k. 1982)
- 1905 – Valli Raita, suomalainen näyttelijä (k. 1977)
- 1906 – Kylli Koski (”Kylli-täti”), suomalainen taiteilija, taidekasvattaja ja kuvaamataidonopettaja (k. 1997)
- 1907 – Frida Kahlo, meksikolainen taidemaalari (k. 1954)
- 1908 – Sam Vanni, suomalainen taidemaalari (k. 1992)
- 1912 – Heinrich Harrer, itävaltalainen vuorikiipeilijä, alppihiihtäjä ja kirjailija (Seitsemän vuotta Tiibetissä) (k. 2006)
- 1917 – Arthur Lydiard, uusiseelantilainen juoksuvalmentaja (k. 2004)
- 1918 – Sebastian Cabot, brittiläinen näyttelijä (k. 1977)
- 1921 – Nancy Reagan, yhdysvaltalainen näyttelijä ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin puoliso (k. 2016)
- 1923 – Wojciech Jaruzelski, puolalainen kenraali, poliitikko ja Puolan presidentti (1989–1990) (k. 2014)
- 1924 – Louie Bellson, yhdysvaltalainen jazz-rumpali (k. 2009)
- 1925 – Merv Griffin, yhdysvaltalainen televisioesiintyjä (k. 2007)
- 1925 – Bill Haley, yhdysvaltalainen rock ’n’ roll-laulaja ("Bill Haley & His Comets") (”Rock Around the Clock”) (k. 1981)
- 1927 – Jeanette Helen Morrison (”Janet Leigh”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Psyko) (k. 2004)
- 1930 – Ian Burgess, brittiläinen moottoriurheilija (k. 2012)
- 1931 – Della Reese, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (Enkelin kosketus) (k. 2017)
- 1935 – Tenzin Gyatso, 14. dalai-lama (Tiibetin pakolaishallituksen johtaja)
- 1937 – Vladimir Ashkenazy, venäläissyntyinen pianisti ja orkesterinjohtaja
- 1937 – Ned Beatty, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021)
- 1937 – Bessie Head, eteläafrikkalainen kirjailija (k. 1986)
- 1937 – Michael Sata, Sambian presidentti (2011–2014) (k. 2014)
- 1940 – Nursultan Nazarbajev, Kazakstanin presidentti (1990–2019)
- 1946 – George W. Bush, Yhdysvaltain 43. presidentti (2001–2009)
- 1946 – Peter Singer, australialainen filosofi
- 1946 – Sylvester Stallone, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 1951 – Geoffrey Rush, australialainen Oscar-palkittu näyttelijä (Loisto)
- 1952 – Hilary Mantel, brittiläinen kirjailija
- 1952 – Adi Shamir, israelilainen kryptografi
- 1957 – Esa Pulkkinen, suomalainen kenraaliluutnantti
- 1958 – Jennifer Saunders, brittiläinen näyttelijä ja koomikko (Todella upeeta)
- 1963 – Jarkko Eve, suomalainen muusikko
- 1975 – 50 Cent, yhdysvaltalainen rap-artisti
- 1977 – Audrey Fleurot, ranskalainen näyttelijä
- 1979 – Kevin Hart, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä
- 1980 – Pau Gasol, espanjalainen koripalloilija
- 1980 – Eva Green, ranskalainen malli ja näyttelijä
- 2000 – Jesperi Kotkaniemi, suomalainen jääkiekkoilija
Kuolleita
- 1189 – Henrik II, Englannin kuningas (s. 1133)
- 1249 – Aleksanteri II, Skotlannin kuningas (s. 1198)
- 1415 – Jan Hus, tšekkiläinen uskonpuhdistaja (s. n. 1370) (poltettiin harhaoppisena, O sancta simplicitas)
- 1476 – Johannes Müller von Königsberg (”Regiomontanus”), saksalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko (s. 1436)
- 1533 – Ludovico Ariosto, italialainen runoilija (Raivoisa Roland) (s. 1474)
- 1535 – Sir Thomas More, englantilainen lakimies, kirjailija, poliitikko ja filosofi (Utopia) (s. 1478) (teloitettiin maanpetoksesta)
- 1553 – Edvard VI, Englannin kuningas (s. 1537)
- 1762 – Pietari III, Venäjän keisari (s. 1728) (murhattiin)
- 1809 – Joachim Zachris Duncker, suomalainen everstiluutnantti (s. 1774) (haavoittui Hörneforsin taistelussa, kuoli haavoihinsa venäläisten leirissä)
- 1813 – Granville Sharp, englantilainen abolitionisti ja kansalaisaktivisti (s. 1735)
- 1854 – Georg Simon Ohm, saksalainen fyysikko (Ohmin laki) (s. 1789)
- 1893 – Henry-René-Albert-Guy de Maupassant (”Guy de Maupassant”), ranskalainen kirjailija (Rasvapallo) (s. 1850)
- 1902 – Maria Goretti, italialainen katolinen lapsipyhimys ja marttyyri (s. 1890)
- 1928 – Anne Constance Jackson, skotlantilainen lintutieteilijä (s. 1889)
- 1933 – Robert Kajanus, suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkiorganisaattori (s. 1856)
- 1959 – George Grosz, saksalainen taidemaalari (s. 1893)
- 1960 – Aneurin Bevan, brittiläinen poliitikko (s. 1897)
- 1962 – William Cuthbert Falkner (”William Faulkner”), vuoden 1949 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (Ääni ja vimma) (s. 1897)
- 1971 – Louis Armstrong (”Satchmo”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1901)
- 1973 – Otto Klemperer, saksalaissyntyinen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1885)
- 1974 – Aladár Paasonen, unkarilaissyntyinen suomalainen eversti (Päämajan tiedustelujaoston päällikkö) (s. 1898)
- 1975 – Otto Skorzeny, saksalainen kommando (pelasti Benito Mussolinin toisessa maailmansodassa) (s. 1908)
- 1989 – János Kádár, Unkarin johtaja (s. 1912)
- 1998 – Leonard Franklin Slye (”Roy Rogers”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (cowboy-rooleja) (s. 1911)
- 1999 – Joaquín Rodrigo, espanjalainen säveltäjä (Concierto de Aranjuez) (s. 1901)
- 2002 – John Frankenheimer, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1930)
- 2004 – Thomas Klestil, Itävallan liittopresidentti (1992–2004) (s. 1932)
- 2005 – Claude Simon, vuoden 1985 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (Flanderin tie) (s. 1913)
- 2009 – Robert McNamara, Yhdysvaltain puolustusministeri (1961–1968) ja Maailmanpankkiryhmän pääjohtaja (1968–1981) (s. 1916)
- 2016 – Eeva Rihu, suomalainen taidemaalari (s. 1953)
- 2019 – Cameron Boyce, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija (s. 1999)
- 2020 – Ennio Morricone, italialainen Oscar-palkittu säveltäjä (The Hateful Eight) (s. 1928)
- 2022 – James Caan, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1940)
Juhlapäiviä
Lähteet
|
| ||
|---|---|---|
Suomessa Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä.
| ||
Katso myös
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 6. heinäkuuta Wikimedia Commonsissa
🔥 Top keywords: