Alankomaiden Karibia

Nämä kolme saarta saivat nykyisen asemansa sen jälkeen, kun Alankomaiden Antillit lakkautettiin 10. lokakuuta 2010.^[6] Samalla Curaçaon ja Sint Maartenin saaret tulivat osaksi Alankomaiden kuningaskuntaa autonomisina maina (holl.l anden).^[7] Aruban saari on myös osana Alankomaiden kuningaskuntaa. Termi "Alankomaiden Karibia" voi viitata kolmeen erityisiin kuntiin , mutta siihen voi myös laskea kaikki Karibian saaret jotka ovat osa Alankomaiden kuningaskuntia. Karibian Alankomaiden väestö on 25 019. Niiden kokonaispinta-ala on 328 km²

Alankomaiden Karibian saarten asukkaat äänestivät ensimmäistä kertaa Alankomaiden parlamenttivaaleissa vuonna 2012.^[8]

Erityiset kunnat (holl. bijzondere gemeente) toimivat kuten muut Alankomaiden kunnat ja niiden tehtävät ovat samat. Täytäntöönpanovalta kuuluu hallintoneuvostolle, jota johtaa kuvernööri. Tärkein demokraattinen elin on saarivaltuusto. Näiden kolmen saaren asukkailla on Alankomaiden kansalaisuus ja on oikeus äänestää Alankomaiden parlamenttivaaleissa ja (kuten kaikilla Alankomaiden kansalaisilla) Euroopan parlamentinvaaleissa.

Virallisesti saaret luokitellaan Alankomaiden lainsäädännössä julkisiksi elimiksi eikä kunniksi. Toisin kuin tavanomaisissa kunnissa, ne eivät kuulu mihinkään Alankomaiden maakuntiin^[9] ja kuntien maakuntaneuvostojen valtuudet jakautuvat saarivaltioiden ja keskushallinnon välillä Karibian alueen Alankomaiden kansallisen viraston välillä. Tästä syystä niitä kutsutaan "erityisiksi" kunniksi.

Monissa Alankomaiden laeissa on erityinen versio, joka koskee Karibian alueita.^[10] Esimerkiksi sosiaaliturva ei ole samalla tasolla kuin Manner-Alankomaissa.^[11]

Alankomaiden erityiset kunnat

Kunta	Pääkaupunki (ja suurin kaupunki)	Pinta-ala (km²)[12]	Väkiluku[13]	Asukastiheys (per km²)	Koordinaatit
Bonaire	Kralendijk	288	18 905	66	, 68°14′W
Sint Eustatius	Oranjestad	21	3 877	185	, 62°59′W
Saba	The Bottom	13	1 811	139	, 63°15′W
Yhteensä		322	24 593	76

Kansallinen toimisto

Alankomaiden Karibian kansallinen toimisto (holl. Rijksdienst Caribisch Nederland) vastaa saarten verotuksesta, poliisitoiminnasta, maahanmuutosta, liikenneinfrastruktuurista, terveydenhuollosta, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta ja tarjoaa näitä palveluja Alankomaiden keskushallituksen puolesta..^[14] Tämä virasto perustettiin alueelliseksi palvelukeskukseksi vuonna 2008 ja siitä tuli Alankomaiden Karibian kansallinen toimisto 1. syyskuuta 2010 alkaen.^[15]Nykyinen johtaja on Jan Helmond.^[16] Bonairen, Sint Eustatiusin ja Saban julkisten elinten edustaja edustaa Alankomaiden keskushallitusta saarilla ja suorittaa myös tehtäviä, jotka ovat samanlaisia kuin kuninkaan komisaarin jäsen. Nykyinen edustaja on Gilbert Isabella.

Suhde Euroopan unioniin

Saaret eivät kuulu Euroopan unioniin, vaan ne ovat unionin merentakaisia alueita, joissa sovelletaan erityissäännöksiä.^[17] Lissabonin sopimuksessa otettiin käyttöön menettely, jossa Eurooppa-neuvosto voi muuttaa Tanskan, Ranskan tai Alankomaiden merentakaisen alueiden asemia koskien EU:n perussopimuksen pohjalta soveltamisessa kyseiseen alueeseen.^[18]

Kesäkuussa 2008 Alankomaiden hallitus julkaisi selvityksen oikeudellisista ja taloudellisista vaikutuksista siirtymällä merentakaisesta alueen asemasta ulkoalueen asemaan .^[19][20] Saarten asema tarkistettiin viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen, joka alkoi Alankomaiden Antillien purkamisesta lokakuussa 2010 alkaen.^[21]

Uudelleentarkastelu toteutettiin osana suunnitellun Alankomaiden lain uudistamista koskien Bonairea, Sint Eustatiusta ja Sabaa jossa saarille on myönnetty mahdollisuus tulla osaksi ulkoalueen asemaa ja siten suoraan Euroopan unionin osaksi.^[22]

Lokakuussa 2015 tarkastelussa todettiin, että nykyiset hallinto- ja integraatiolainsäädännöt Manner-Alankomaiden kanssa eivät toimineet mutta suosituksia siitä, olisiko siirtyminen merentakaisesta alueen asemasta ulkoalueen asemaan parantaisi saarten asemia.^{[23][24][25][26]}

Alankomaiden Karibian alueet ovat osa Pieniä Antilleja.

• Bonaire on osa ABC-saaria Leewardantillien saariketjussa Venezuelan rannikon tuntumassa. Leewardantilleissa on sekä tuliperäisiä että korallista muodostuneita saaria.
• Saba ja Sint Eustatius ovat osa SSS-saaria. Ne sijaitsevat Puerto Ricon ja Neitsytsaarten itäpuolella. Vaikka niitä pidetään yleensä osana Leewardsaaria, mutta joissain yhteyksissä myös osana Windwardsaaria. Windwardsaaret ovat kaikki tuliperäisiä ja mäkisiä, joten ne eivät ole kovinkaan sopivia maatalouteen. Korkein kohta on 887 metriin kohoava Scenery-vuori Saballa (myös korkein kohta koko Alankomaiden kuningaskunnassa).

• 
  Kartta, jossa on Bonaire, Sint Eustatius ja Saba.
• 
  Suhteellinen etäisyys Manner-Alankomaiden ja Alankomaiden Karibian välillä.
• 
  Alankomaihin kuuluvien alueiden luokittelu.

Ilmasto

Alankomaiden Karibian saaret kuuluvat trooppiseen ilmastoon, jossa on lämmin sää ympäri vuoden. Leewardsaaret ovat lämpimämpiä ja kuivempia kuin Windwardsaaret. Kesällä Windwardsaaret ovat alttiita hurrikaaneille.

Kolme saarta käytti 1. tammikuuta 2011 asti Alankomaiden Antillien guldenia; sen jälkeen kaikki kolme siirtyivät käyttämään Yhdysvaltain dollaria eikä euroa (jota käytetään Manner-Alankomaissa) tai Karibian guldenia (jota kaksi muuta entistä Alankomaiden Antillien saarta Curaçao ja Sint Maarten käyttävät).^[27]

Puhelinnumero on 599, sama kuin entisellä Alankomaiden Antilleilla, ja se on yhteinen myös Curaçaon kanssa. Kansainvälinen standardointijärjestö on määrittänyt näille saarille ISO 3166-1-alpha-2-maakoodin ISO 3166-2: BQ.^[28] IANA ei ole perustanut .bq Internet ccTLD: n koodia eikä sitä tiedetä milloin se otetaan käyttöön joten käytössä on Alankomaiden verkkotunnus .nl ^[29][30]