Gəncə
Gəncə ([ɟænˈd͡ʒæ], myös Gandža[1][2]; arm. Գանձակ, ven. Гянджа́, Gjandža tai Ганджа́, Gandža[3]; vuosina 1804–1918 Jelizavetpol ja vuosina 1935–1989 Kirovabad[4]) on Azerbaidžanin toiseksi suurin kaupunki.[5] Se sijaitsee Pienen-Kaukasuksen koillispuolella Kuran sivujoen Gəncəçayn varrella[6] 375 kilometriä Bakusta länteen.[7] Kaupunki muodostaa erillisen hallintoalueen, joka rajoittuu Göygölin ja Samuxin piireihin. Asukkaita on 314 600 henkeä (vuonna 2010).[8]
| Gəncə | |
|---|---|
 | |
  Gəncə | |
Koordinaatit: , 46°22′E | |
| Valtio |  Azerbaidžan |
| Kaupungiksi | 1824 |
| Väkiluku (2010) | 314 600 |
Aikaisemmin kaupungissa oli huomattavat armenialais- ja venäläisvähemmistöt (27,1 ja 13,4 % vuonna 1959).[9] Vuoden 1999 väestönlaskennan mukaan 98,5 % asukkaista on azereja.[10]
Historia
Gəncə on perustettu 400-[6] tai 600-luvulla.[4] 900-luvulta 1200-luvun alkuun saakka se oli huomattava kaupan, käsityöammattien ja kulttuurielämän keskus. Vuoden 1138 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen kaupunki siirrettiin uudelle paikalle. Se tunnetaan runoilija Nizamin kotipaikkana.[11] Mongolit hävittivät Gəncən vuonna 1231,[12] minkä jälkeen sen kehitys taantui. Nykyiselle paikalleen kaupunki siirrettiin 1600-luvun alussa.[11]
1700-luvulla kaupungista tuli Gəncən kaanikunnan keskus. Sen ensimmäinen hallitsija oli Persian Nadir-šaahia vastaan taistellut Şahverdi-kaani. Gəncən kaanikunta tasapainoili Persian, Turkin ja Venäjän laajentumispyrkimysten keskellä sekä kävi sotaa Karabahin kaanikuntaa ja Georgiaa vastaan. Cavad-kaani tuki persialaisten hyökkäystä vuonna 1795.[13]
Venäläiset valtasivat Gəncən vuonna 1804 ja nimesivät sen Jelizavetpoliksi (ven. Елизаветпо́ль) Aleksanteri I:n puolison mukaan. Vuonna 1868 siitä tuli Jelizavetpolin läänin keskus.[14] Vuonna 1883 rakennettiin kaupungin läpi kulkeva rautatie.[6] Vuonna 1892 Jelizavetpolissa oli 25 800 asukasta, joista 52,0 % oli azereja ja 40,9 % armenialaisia. Asukkaat harjoittivat etupäässä puutarhanhoitoa, viininviljelyä ja silkin tuotantoa.[14]
Vuonna 1918 Gəncə oli muutaman kuukauden ajan itsenäisen Azerbaidžanin tasavallan pääkaupunki.[12] Puna-armeija valtasi sen toukokuussa 1920. Vuonna 1935 kaupunki nimettiin Sergei Kirovin mukaan Kirovabadiksi (ven. Кироваба́д). Neuvostoaikana siitä kehittyi huomattava teollisuuskeskus.[6] Vuonna 2020 Armenia ampui kaupunkiin ohjuksia, kun oli käynnissä sota.[15][16][17][18]
Liikenne
Kaupungin kautta kulkee Bakun ja Tbilisin välinen rautatie. Se on myös tärkeä maantieliikenteen risteyspaikka.[6] Vuonna 2006 uudistetulta Gəncən lentokentältä on säännölliset lennot Bakuun, Nahitševaniin, Istanbuliin ja Moskovaan.[19]
Nähtävyydet
Nähtävyyksiin kuuluvat vuonna 1606 rakennettu perjantaimoskeija minareetteineen, entinen madrasa, posliinimuseona toimiva Çökək-hamam, 1800-luvun karavaaniseraiji, Tatlarin korttelimoskeija, venäläinen ja armenialainen kirkko sekä erikoinen pulloista rakennettu talo. Kaupungin ulkopuolella sijaitsevat 1600-luvulla uudistettu İmam-zadən mausoleumikokonaisuus[20] ja vuonna 1947 pystytetty Nizamin mausoleumi.[6] Gəncəssä on historiallinen museo, Məhsəti Gəncəville nimetty miniatyyrimuseo ja taidegalleria.[21]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Gəncən kaupungin sivusto (azeriksi)
- Gəncəlle omistettu sivusto (englanniksi) (venäjäksi) (azeriksi)
- Azerb.com: Ganca (Gyandzha, Kirovabad, Elisavetspol) (englanniksi)
| Piirikunnat | Ağcabədi • Ağdam • Ağdaş • Ağstafa • Ağsu • Apšeron • Astara • Babək* • Balakən • Bərdə • Beyləqan • Biləsuvar • Cəbrayıl • Cəlilabad • Culfa* • Daşkəsən • Füzuli • Gədəbəy • Goranboy • Göyçay • Göygöl • Hacıqabul • İmişli • İsmayıllı • Kəlbəcər • Kəngərli* • Kürdəmir • Laçın • Lənkəran • Lerik • Masallı • Neftçala • Oğuz • Ordubad* • Qax • Qazax • Qəbələ • Qobustan • Qubadlı • Quba • Qusar • Saatlı • Sabirabad • Şabran • Şahbuz* • Salyan • Şamaxı • Samux • Sədərək* • Şəki • Şəmkir • Şərur* • Siyəzən • Şuşa • Tərtər • Tovuz • Ucar • Xaçmaz • Xızı • Xocalı • Xocavənd • Yardımlı • Yevlax • Zaqatala • Zəngilan • Zərdab |
|---|---|
| Kaupungit | Baku • Gəncə • Lənkəran • Mingəçevir • Naftalan • Nahitševan* • Şəki • Şirvan • Sumqayıt • Xankəndi • Yevlax |
Tähdellä * merkityt piirikunnat ja kaupungit kuuluvat Nahitševanin autonomiseen tasavaltaan.