Harkova
Harkova (ukr. Харків, H’arkiv) on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki ja Koillis-Ukrainassa sijaitsevan Harkovan alueen hallintokaupunki.[2] Vuonna 2021 Harkovan kaupungin väkiluku oli 1 433 886 asukasta.[3]
| Harkova Харків | |
|---|---|
 | |
 lippu |  vaakuna |
  Harkova | |
Koordinaatit: , 36.231°E | |
| Valtio |  Ukraina |
| Alue | Harkovan alue |
| Perustettu | 1654 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Ihor Tereh’ov |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 310 km² |
| Väkiluku (2013) ([1]) | 1 451 028 |
| – Väestötiheys | 4 500 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Harkova on yksi Ukrainan tärkeimmistä rautatie- ja tieliikennekeskuksista. Kaupunki on myös merkittävä teollisuuskeskus.[4] Alueella sijaitsee esimerkiksi puolustusvälineteollisuutta, ja siellä valmistetaan muun muassa panssarivaunuja ja lentokoneita. Harkova on myös yksi Ukrainan kulttuurin ja koulutuksen keskuksista.[5]
Historia
Harkovan kaupunki perustettiin vuosien 1654–1655 välisenä aikana, kun ukrainalaiset kasakat rakensivat linnoituksen Lopan- ja H’arkiv-jokien viereiselle tasangolle. Linnake oli venäläisten alaisuudessa, mutta kasakoilla oli laaja itsehallinto-oikeus.[6] Seuraavan vuosisadan aikana viljavalle ja hedelmälliselle paikalle perustettu kaupunki kasvoi nopeasti ja siitä tuli alueen virallinen keskus vuonna 1732.[4] Pienestä puolustuslinnakkeesta kasvoi kaupan keskus ja tärkeä liikenteen solmukohta.[6]
Harkovan yliopisto perustettiin vuonna 1805. Kaupunki kasvoi 1800-luvun lopulla Donetskin hiilikenttien ja Kryvyi Rihin rautamalmin ansiosta raskaan teollisuuden keskukseksi.[5][7] Siitä tuli myös yksi alueen merkittävimmistä koulutus- ja yliopistokaupungeista.[6]
Neuvostoliiton ajan alkuvuodet
Harkova oli itsenäisen Ukrainan pääkaupunki vuosina 1917–1921 ja Neuvostoliiton alkuaikoina Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki vuosina 1921–1934.[7]
1920-luvulta lähtien alueella noudatettiin ukrainisaatiopolitiikkaa, ja keskushallinto edisti ukrainalaisten muuttamista alueelle. Aiemmin monikulttuurisesta kaupungista tuli väestörakenteeltaan vähitellen yhä ukrainalaisempi.[6] Ukrainisaatio päättyi Stalinin vainojen aikaan 1930-luvun alussa. Vuosina 1932–1933 Stalinin ajan politiikkaa seurannut holodomor-nälänhätä ajoi ihmisiä maaseudulta kaupunkiin, mutta monet myös menehtyivät. Harkovaa pyrittiin venäläistämään, ja vuonna 1934 Kiovasta tehtiin Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki Harkovan sijasta.[6][8]
Toinen maailmansota
Toisessa maailmansodassa natsi-Saksa valloitti kaupungin ensimmäisessä Harkovan taistelussa lokakuussa 1941. Kaupunki oli saksalaisten hallussa 22 kuukautta. Toinen Harkovan taistelu oli puna-armeijan yritys valloittaa se takaisin helmikuussa 1943, mutta saksalaiset ottivat sen jälleen itselleen keväällä (kolmas Harkovan taistelu), kunnes puna-armeija valloitti kaupungin lopullisesti neljännessä Harkovan taistelussa 23. elokuuta 1943. On arvioitu, että pelkästään saksalaisten hallintoaikana tapettiin 100 000 kaupungin asukasta ja 60 000 harkovalaista siirrettiin pakkotöihin Saksaan.[6]
Venäjän hyökkäys 2022
- Pääartikkeli: Harkovan taistelu (2022)
Harkovan hallinnasta on käyty tuhoisaa taistelua Venäjän ja Ukrainan asevoimien välillä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.[9][10][11][12]
Väestö ja kaupunkipiirit
Oheinen taulukko kuvaa Harkovan kaupungin asukasluvun kehitystä virallisten väestönlaskentojen tai muiden tilastojen (1840, 2013) perusteella.
Asukasluvun kehitys
| Vuosi | 1811[13] | 1840[14] | 1863[13] | 1897[15] | 1914[13] | 1931[16] | 1959[17] | 1970[18] | 1979[19] | 1989[20] | 2001[21] (pyöristetty) | 2013[1] (arvio) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 10 400 | 23 612 | 52 000 | 173 989 | 244 700 | 521 501 | 934 136 | 1 222 852 | 1 443 754 | 1 609 959 | 1 470 900 | 1 451 028 |
Kaupunkipiirit
 |
Harkovan kaupunki jakautuu yhdeksään kaupunkipiiriin.[22][23] Vuonna 2016 useamman piirin nimi muutettiin osana Ukrainan pyrkimystä luopua kommunismiin viittaavista paikannimistä. Venäjän hyökkäyssodan aikana, toukokuussa 2022 aiempi Moskovan piiri uudelleennimettiin Saltivkan piiriksi.[24]
Koulutus
Harkova on Kiovan ohella Ukrainan tärkein koulutuskeskus.[6] Tunnettuja Harkovassa sijaitsevia kansallisia yliopistoja ovat muun muassa Harkovan kansallinen yliopisto, Harkovan polytekninen instituutti, Harkovan kansallinen lääketieteellinen yliopisto, Harkovan kansallinen radioelektroniikan yliopisto ja kansallinen yliopisto "Jaroslav Viisaan oikeustieteellinen akatemia" sekä Harkovan kansallinen kasvatustieteellinen yliopisto.[25]
Talous
Harkovasta tuli jo Neuvostoliiton aikana Ukrainan merkittävin teollisuuskeskus. Vuonna 2001 teollisuus työllisti noin 600 000 asukasta. Kaupungissa valmistetaan esimerkiksi traktoreita, ilmastointilaitteita, televisioita, pölynimureita ja kameroita, mutta myös esimerkiksi ydinteollisuudessa ja energiatuotannossa tarvittavia turbiineja. Kaupungissa on myös merkittävää puolustus- ja lentokoneteollisuutta.[6]
Kaupungissa on yli 450 erilaista teollisuusyritystä, joista merkittävimpiä ovat yli 2,5 miljoonaa traktoria valmistanut Harkovan traktoritehdas (toiminta hiipunut 2010-luvulla), Malyševin tehdas, jossa on valmistettu esimerkiksi vetureita ja panssarivaunuja, Harkovan lentokonetehdas ja Turboatomin turbiinitehdas, jossa valmistetaan ydinvoimaloiden osia.[6] Raskaan koneteollisuuden lisäksi Harkovassa on myös elektroniikka-, lääke-, muovi-, kemikaali- ja kosmetiikkateollisuutta sekä rakennus-, painoala- ja elintarviketeollisuutta.[6]
Liikenne
Kaupunki on Itä-Ukrainan liikenteellisiä keskuksia. Junayhteydet Harkovan rautatieasemalta Kiovaan ja muualle Ukrainaan, läntiseen Eurooppaan ja Venäjälle ovat hyvät.[2] Kaupungin kautta kulkee Kiovasta Venäjän Rostovin alueen rajalle jatkuva valtatie M03 (osa eurooppatietä E40). Pohjoisesta Venäjän rajalta saapuu puolestaan valtatie M18 ja tämä eurooppatie E105 jatkaa etelään Dnepropetrovskin kautta Krimin niemimaan Sevastopoliin valtatienä M18. Kaupunkia ja Harkovan aluetta palvelee myös kansainvälinen Harkovan lentoasema.[26] Harkovan metroverkon pituus on 35 kilometriä ja siinä on 28 asemaa. Kaupungin sisäistä liikennettä välittävät myös raitiovaunut.[6]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harkova Wikimedia Commonsissa
- Svitlana Potapenko: What Makes Kharkiv Ukrainian (23.11.2014) (englanniksi) (ukrainianweek.com)
- H’arkiv (Харків) (ISBN 5-88500-020-4) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3: P-Ja, s. 351. 1993. Viitattu 25.1.2023. (ukrainaksi)