Mansikat

Mansikat ovat monivuotisia, rönsyjä kasvattavia ruohovartisia kasveja. Lehdet kasvavat ruusukkeisesti, ja lehtilapa on kolmisorminen. Kukkien teriö on valkoinen.^[2]

Mansikoiden kukka­pohjus paisuu hedelmöittymisen jälkeen pohjushedelmäksi eli pohjus­marjaksi, jota myös sanotaan mansikaksi. Tavallisessa kielen­käytössä sitä pidetään marjana, mutta kasvitieteessä yleisesti käytetyn määritelmän mukaan se on epähedelmä, koska hedelmällä tarkoitetaan vain sikiäimestä muodostunutta solukkoa.^[3] Tässä mielessä mansikoiden varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet pohjusmarjan ulkopinnalla. Mansikat leviävät siementen lisäksi myös rönsyjen avulla.

Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. 100 grammassa mansikoita on C-vitamiinia 60 milligrammaa, eli kahdessa desissä mansikoita on päivän C-vitamiiniannos. C-vitamiini säilyy pakastettunakin melko hyvin. Kahdessa desilitrassa mansikoita on yhtä paljon kuitua kuin palassa ruisleipää. Mansikan kuitupitoisuus on 2,4 prosenttia tuorepainosta. Mansikka sisältää runsaasti fenoliyhdisteitä, jotka vahvistavat elimistön suojamekanismeja, toimivat antioksidantteina ja estävät haitallisten mikrobien kasvua. Sadassa grammassa eli noin kahdessa desilitrassa mansikoita on 43 kilokaloria.

Mansikan laatua voivat heikentää erilaiset kasvissa esiintyvät bakteerien ja sienten aiheuttamat taudit sekä mansikassa esiintyvät eliöt.

• Kulmiolaikku, (mansikan bakteerilaikku) (Xanthomonas fragariae)
• Mansikanmustalaikku (Colletotrichum acutatum)
• Mansikantyvimätä (Phytophthora cactorum)
• Punamätä (Phytophthora fragariae)
• Mansikanhärmä (Podosphaera aphanis)
• Taimipolte (Rhizoctonia fragariae)
• Lakaste (Verticillium albo-atrum)
• Verticillium dahliae
• Mansikkakirva (Chaetosiphon fragaefolii)
• Mansikkapunkki (Phytonemus pallidus)
• Sipulilahoankeroinen (Ditylenchus dipsaci)
• Suvun Aphelenchoides useat lajit, erityisesti mansikka-ankeroinen (Aphelenchoides fragariae)

Mansikan laatutappiota voivat aiheuttaa myös useat virukset sekä kemppien ja kaskaiden levittämät fytoplasmat (Phytoplasma).^[4]

• Fragaria chiloënsis – chilenmansikka
• Fragaria collina
• Fragaria crinita
• Fragaria daltoniana
• Fragaria gracilis
• Fragaria iturupensis
• Fragaria moschata – ukkomansikka
• Fragaria moupinensis
• Fragaria nilgerrensis
• Fragaria orientalis
• Fragaria vesca – ahomansikka eli metsämansikka
• Fragaria virginiana – virginianmansikka
• Fragaria viridis – karvamansikka
• Fragaria × ananassa – puutarhamansikka (virginianmansikan ja chilenmansikan risteymä)
• Fragaria × rosea – koristemansikka eli koristemansio (puutarhamansikan ja kurjenjalan risteymä)
• Fragaria × vescana – saaranmansikka (puutarhamansikan ja ahomansikan risteymä)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mansikat.

• Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Fragaria
• Suomen Lajitietokeskus: Mansikat (Fragaria)
• Funet: Mansikat (Fragaria)
• Fineli: Mansikan ravintosisältö (Arkistoitu – Internet Archive)
• Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Fragaria spp. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Fragaria (strawberry) (englanniksi)
• Pherobase: Floral volatiles of Genus Fragaria (englanniksi)