Puutarhamansikka
Puutarhamansikka (Fragaria × ananassa) on mansikoiden sukuun kuuluva viljelykasvi. Se on saatu risteyttämällä virginianmansikka (Fragaria virginiana) ja chilenmansikka (Fragaria chiloënsis). Puutarhamansikasta syödään sen pohjushedelmä, joka on sen turvonnut, punainen ja makea kukkapohjus, yleiskielessä marja. Mansikkaa viljellään tuorekulutukseen ja jatkokäsiteltäväksi elintarviketeollisuudessa.
| Puutarhamansikka | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Tribus: | Potentilleae |
| Alatribus: | Fragariinae[1] |
| Suku: | Mansikat Fragaria |
| Laji: | × ananassa |
| Kaksiosainen nimi | |
Fragaria × ananassa | |
| Katso myös | |
| |
Kuvaus
Puutarhamansikka on monivuotinen, rönsyjä kasvattava ruohovartinen kasvi, jonka korkeus on 20–40 cm. Lehdet kasvavat ruusukkeisesti. Lehtilapa on kolmisorminen. Lehdykät ovat 5–10 cm:n mittaisia, päältä kaljuja ja alta tiheäkarvaisia. Kukkien teriö on valkoinen.[2]
Kukkapohjus paisuu hedelmöittymisen jälkeen noin 20–40 mm:n mittaiseksi irtoavaksi pohjushedelmäksi eli pohjusmarjaksi. Yleiskielessä sitä kutsutaan marjaksi, mutta kasvitieteessä yleisesti käytetyn määritelmän mukaan se on epähedelmä, koska hedelmällä tarkoitetaan vain sikiäimestä muodostunutta solukkoa.[3] Kypsät mansikat ovat punaisia ja raakoina ne ovat valkoisia tai vihreitä. Puutarhamansikan varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet, jotka sijaitsevat pohjusmarjan ulkopinnalla pienissä kuopissa.
Puutarhamansikka leviää siementen lisäksi myös rönsyjen avulla. Se on usein levinnyt viljelyjäänteenä tai viljelykarkulaisena pihoihin, puutarhoihin, tienvarsille ja kaatopaikoille.[2]
Käyttö ja ravintoarvot
Mansikoita käytetään usein ruoissa ja jälkiruoissa. Mansikkaa käytetään myös ainesosana ja makua antamassa moniin elintarviketuotteisiin kuten jugurtteihin, rahkoihin jne. Niistä voidaan tehdä myös esimerkiksi hilloa, kiisseliä, mehua, pirtelöä, kakkua tai smoothieta. Mansikoiden maku vaihtelee lajikkeittain melko makeasta karvaaseen.
Mansikoita syödään sellaisenaan varsinkin kesällä ja niitä voi pakastaa. Pakastettuna mansikoista tulee helposti vesittyneitä. Pehmenemistä voidaan välttää mahdollisimman nopealla pakastamisella, jolloin muodostuvat jääkiteet rikkovat mahdollisimman vähän solurakenteita.
Oheisessa taulukossa appelsiinin arvot koskevat kuorittuja appelsiineja[4] ja ruisleivän arvot perinteistä pelkästä rukiista tehtyä leipää.[5] Mansikka[6], herne[7] ja porkkana[8] ovat raakoja ja tuoreita.
| Appelsiini | Ruisleipä | Mansikka | Herne | Porkkana | |
|---|---|---|---|---|---|
| Proteiineja | 0,6 g | 6,7 g | 0,5 g | 5,0 g | 0,6 g |
| Rasvaa | 0,3 g | 1,4 g | 0,2 g | 0,4 g | 0,2 g |
| Hiilihydraatteja | 40,7 g | 43,4 g | 8,4 g | 9,4 g | 5,6 g |
| B1-vitamiinia | 0,09 mg | 0,19 mg | 0,03 mg | 0,25 mg | 0,07 mg |
| B2-vitamiinia | 0,04 mg | 0,15 mg | 0,02 mg | 0,05 mg | 0,07 mg |
| C-vitamiinia | 51 mg | 0 mg | 60 mg | 20 mg | 6,5 mg |
| Rautaa | 0,2 mg | 3,7 mg | 0,5 mg | 2,0 mg | 0,5 mg |
Mansikan viljely Suomessa
Suomessa tuotetaan lähinnä tuoremarjaa sekä pienimuotoisilla perheviljelmillä että kotipuutarhoissa. Niin sadon määrällä kuin viljelypinta-alalla tarkasteltuna mansikanviljely Suomessa on keskittynyt Suonenjoen seudulle.[9] Mansikan myynnin sesonkiaika on juhannuksesta kuukausi eteenpäin.
Suomessa mansikoiden viljelyala on noin 3000 hehtaaria. Viljeltävien mansikoitten jakautuminen lajikkeittain (vuonna 2011): 'Polka' 70 %, 'Honeoye'[10] 15 % ja loput 15 % koostuu kymmenestä eri lajikkeesta. Lajike 'Polka' on suosittu monikäyttöisyyden vuoksi. Sen maku on hyvä sellaisenaan syötynä ja sitä voi säilöä. Lajikkeen kasvin talvenkesto on hyvä ja hedelmien kaupassa säilyvyys on myös hyvä. Marketeissa myydään yleensä 'Polka'-lajiketta. Aiemmin yleisen lajikkeen 'Senga Senganaa' käytettiin paljon säilöntään, mutta nykyisin siitä on luovuttu lajikkeen homeenarkuuden vuoksi.
Noin 4 % eli 125 ha pinta-alaltaan viljeltävästä mansikoista noin sadalla mansikkatilalla ovat luomumansikoita. Kysyntää luomumansikoille on enemmän kuin tarjontaa. Luomumansikat myydään enimmäkseen suoraan mansikkatiloilta.[11]
Suomessa mansikkalajikkeista 'Honeoye', 'Hella' ja 'Zefyr' kypsyvät ensimmäisenä. Sitten kypsyy 'Polka', ja 'Bounty' kypsyy vasta loppukesällä.
Kasvupaikka
Puutarhamansikka viihtyy parhaiten kosteutta pidättävässä multavassa, hiekkapitoisessa maassa. Se viihtyy lievästi happamassa maassa, jonka pH on 6–6,5. Mansikalle valitaan avoin, aurinkoinen kasvupaikka. Satoa saadaan aikaisemmin etelään viettävältä rinteeltä. Paikan tulee olla suojaisa, ei kuitenkaan tiheäkasvuinen, sillä jos kasvusto pysyy liian pitkään kosteana, mansikan taudit leviävät.[12].
Lajikkeita
- Pääartikkeli: Mansikkalajikkeet
Yleisimpiä mansikkalajikkeita ovat: 'Bogota', 'Bounty', 'Cavendish', 'Dania', 'Darselect', 'Elin', 'Elsanta', 'Elviira', 'Florence', 'Glima', 'Gyda', 'Hiku', 'Honeoye', 'Jonsok', 'Kent', 'Korona', 'Marmolada', 'Nora', 'Ostara', 'Polka', 'Selva', 'Senga Sengana', 'Solprins' ja 'Zefyr'.
Mansikan tuholaisia ja tauteja
- Harmaahome (Botrytis cinerea)
- Hillanälvikäs (Galerucella sagittariae)
- Hämärikkökääriäinen (Cnephasia interjectana)
- Mansikka-ankeroinen (Aphelenchoides fragariae)
- Mansikkajauhiainen (Aleyrodes lonicerae)
- Mansikkakääriäinen (Acleris comariana)
- Mansikkanälvikäs (Galerucella tenella)
- Mansikkapunkki (Phytonemus pallidus)
- Marjalude (Dolycoris baccarum)
- Peltolude (Lygus rugulipennis)
- Pikkukorvakärsäkäs (Otiorhynchus ovatus)
- Sylkikaskas (Philaenus spumarius)
- Uurrekorvakärsäkäs (Otiorhynchus sulcatus)
- Varsiyökkönen (Hydraecia micacea)
- Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi)
- Vihannespunkki (Tetranychus urticae)
Katso myös
- ahomansikka (Fragaria vesca)
- karvamansikka (Fragaria viridis)
- ukkomansikka (Fragaria moschata)
Lähteet
Aiheesta muualla
- Suomen Lajitietokeskus: Puutarhamansikka – Fragaria ananassa
- Asiantuntijat: Mansikan satokausi voi jäädä normaalia lyhyemmäksi – tässä syy (25.6.2016) (vantaansanomat.fi)
- Puutarhamansikka on keskikesän herkku (8.3.2015) (puutarha.net)
- Mansikan viljelystä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus: Mansikan tuholaisia