Sebastian Kurz

ÖVP:n johtoon Kurz valittiin virallisesti heinäkuussa 2017. Ulkoministerinä hän oli vetänyt erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana tiukkaa maahanmuuttolinjaa, mikä oli kasvattanut hänen suosiotaan. ÖVP:n johtajana Kurz ajoi läpi muutokset, joilla hän sai puoluejohtajana enemmän valtaa muun muassa virkanimityksiin ja poliittisiin linjavetoihin. Kurzin johdolla ÖVP linja muuttui oikeistolaisemmaksi ja puolue otti itselleen aiemmin Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) esillä pitämiä teemoja esimerkiksi maahanmuuttoon liittyen. Kurz myös nimesi ÖVP:n ”uudeksi kansanpuolueeksi” (saks. Die neue Volkspartei) ja vaihtoi puolueen tunnusvärin mustasta turkoosiksi.^[5]

Kurz johdatti ÖVP:n vaalivoittoon vuoden 2017 parlamenttivaaleissa.^[6] ÖVP ja FPÖ muodostivat joulukuussa 2017 koalitiohallituksen, jonka johtoon Kurz nousi. Hän tuli Itävallan liittokansleriksi 31-vuotiaana eli oli virkaan noustessaan EU:n nuorin pääministeri.^[7]

Kurzin I hallitus erosi 28. toukokuuta 2019 saatuaan parlamentilta epäluottamuslauseen, joka johtui skandaalista, jossa FPÖ:n johtaja, varaliittokansleri Heinz-Christian Strache jäi kiinni korruptiosta.^[8] Syyskuussa samana vuonna pidetyissä ennenaikaisissa vaaleissa Kurz vei puolueensa entistä suurempaan vaalivoittoon.^[9]

Vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa kansanpuolue pääsi lopulta tammikuussa 2020 sopuun toisen vaalivoittajan, vihreiden kanssa hallituksen muodostamisesta. Vihreät nousivat näin ensimmäistä kertaa Itävallan hallitukseen. Kurz katsoi kansanpuolueen ja vihreiden onnistuneen ”yhdistämään parhaat puolet molemmista maailmoista”.^[10] Kun Kurz aloitti toisen hallituksensa johdossa 7. tammikuuta 2020, hänestä tuli maailman nuorin istuva pääministeri: hän on kuukausi ennen Kurzin toisen kanslerikauden alkua Suomen pääministerinä aloittanutta Sanna Marinia vuoden nuorempi.^[11]

Kurz ilmoitti eroavansa liittokanslerin paikalta lokakuun 9. päivänä 2021. Seuraajakseen hän esitti ulkoministeri Alexander Schallenbergiä. Kurzin eron syynä oli korruptioskandaali, jossa syyttäjä epäilee Kurzin ja hänen lähipiirinsä maksaneen suurelle mediayhtiölle myönteisestä uutisoinnista ja galluptutkimusten manipuloinnista.^[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sebastian Kurz Wikimedia Commonsissa

• Virallinen sivusto (saksaksi)

Itävallan toisen tasavallan liittokanslerit (1945–)

Karl Renner (1945) | Leopold Figl (1945–1953) | Julius Raab (1953–1961) | Alfons Gorbach (1961–1964) | Josef Klaus (1964–1970) | Bruno Kreisky (1970–1983) | Fred Sinowatz (1983–1986) | Franz Vranitzky (1986–1997) | Viktor Klima (1997–2000) | Wolfgang Schüssel (2000–2007) | Alfred Gusenbauer (2007–2008) | Werner Faymann (2008–2016) | Christian Kern (2016–2017) | Sebastian Kurz (2017–2019) | Brigitte Bierlein (2019–2020) | Sebastian Kurz (2020–2021) | Alexander Schallenberg (2021) | Karl Nehammer (2021–)