Stefan Löfven
Kjell Stefan Löfven (oik. Löfvén, s. 21. heinäkuuta 1957 Tukholma) on Ruotsin entinen pääministeri, entinen sosiaalidemokraattien puheenjohtaja ja entinen ammattiyhdistysjohtaja.[1] Löfven toimi pääministerinä vuosina 2014–2021.
| Stefan Löfven | |
|---|---|
_(cropped).jpg) Löfven kesäkuussa 2021 | |
| Ruotsin 43. pääministeri | |
3. lokakuuta 2014 – 30. marraskuuta 2021 | |
| Monarkki | Kaarle XVI Kustaa |
| Varapääministeri | Åsa Romson Isabella Lövin |
| Edeltäjä | Fredrik Reinfeldt |
| Seuraaja | Magdalena Andersson |
| Ruotsin sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen puheenjohtaja | |
27.1.2012–4.11.2021 | |
| Edeltäjä | Håkan Juholt |
| Seuraaja | Magdalena Andersson |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. heinäkuuta 1957 Tukholma |
| Puoliso | Ulla Löfven ( 2003) |
| Tiedot | |
| Puolue | Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue |
 Nimikirjoitus | |
Perhe, yksityiselämä ja koulutus
Stefan Löfven syntyi Tukholmassa, mutta tuli alle yksivuotiaana kasvattilapseksi Melanderin perheeseen Sollefteån kuntaan,[1] kun hänen äitinsä ei pystynyt pitämään molempia lapsiaan.[2] Löfven tapasi biologisen äitinsä Margaretan ja veljensä Ulfin ensimmäisen kerran 22-vuotiaana.[3]
Sukunimensä Löfven kirjoittaa ilman aksenttimerkkiä, vaikka virallisesti sukunimessä on é. Hän on yrittänyt muuttaa virallista kirjoitusasua, mutta Ruotsin väestörekisteri on hylännyt muutoshakemuksen.[4]
Löfven meni naimisiin nykyisen puolisonsa Ullan kanssa marraskuussa 2003. Pari oli tavannut toisensa töiden kautta, ja tuolloin Ulla oli vielä naimisissa. Löfvenillä ei ole omia lapsia, mutta hänen puolisollaan on kaksi lasta aiemmasta liitosta.[3][5]
Sosiaalidemokraattien puheenjohtajana
Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi Löfven valittiin 27. tammikuuta 2012 Håkan Juholtin seuraajaksi. Ennen valintaansa Löfven oli toiminut Ruotsin metalliliiton IF Metallin puheenjohtajana vuodesta 2006 ja toiminut sitä ennen metalliliitossa pitkään.[1]
Löfvenin valinta perustui siihen, että hänen arvioitiin pystyvän yhdistämään oikeisto- ja vasemmistodemareihin jakautuneen puolueen. Hänellä ei ollut tuolloin aiempaa taustaa politiikassa, mutta hän on pystynyt uudistamaan IF Metallin. Häntä pidetään rauhallisena ja tasapainoisena hahmona.[1] Ydinvoimaa, jopa lisärakentamista, voimakkaasti kannattanut Löfven on vaimentanut mielipiteitään siirryttyään puolueen puheenjohtajaksi.[4]
Pääministerinä
Ensimmäinen hallitus 2014–2019
Vuoden 2014 valtiopäivävaalien jälkeen Löfven valittiin Ruotsin uudeksi pääministeriksi. Hänen johtamansa sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodostama vähemmistöhallitus astui virkaansa 3. lokakuuta 2014.
Löfvenin johtama hallitus hävisi budjettiäänestyksessä joulukuun 2014 alussa ruotsidemokraattien äänestettyä opposition porvaripuolueiden budjettiesityksen puolesta. Samana päivänä Löfven ilmoitti uusista vaaleista, jotka oli tarkoitus järjestää 22. maaliskuuta 2015. Muodollinen päätös uusista vaaleista oli tarkoitus tehdä 30. joulukuuta.[8]
Uusintavaalien peruuntumisesta ilmoitettiin 27. joulukuuta Löfvenin punavihreän hallituksen ja opposition porvaripuolueiden päästyä sopuun budjetista. Sopimuksen mukaan hallituksen oli noudatettava opposition budjettia seuraavana vuonna, mutta siihen voitaisiin tehdä muutoksia keväällä. Porvariblokki lupasi olla vastustamatta hallituksen antamia esityksiä myöhemmin keväällä. Puolueiden tekemän ns. ”joulukuun sopimuksen” oli tarkoitus olla voimassa vuoteen 2022 saakka.[9] Mielipidemittausten mukaan uudet vaalit eivät olisi muuttaneet poliittista tilannetta.[10]
Vuoden 2018 valtiopäivävaalien jälkeen Löfvenin ensimmäinen hallitus jatkoi toimitusministeristönä (övergångsregering) pitkittyneiden hallitusneuvotteluiden vuoksi tammikuun 2019 loppupuolelle asti.[11][12]
Toinen hallitus 2019–2021
Löfven valittiin jatkokaudelle pääministeriksi vasta tammikuussa 2019 ennätyspitkien, yli neljän kuukauden pituisten hallitusneuvottelujen jälkeen.[13] Pitkittyneet hallitusneuvottelut olivat seurausta syyskuun valtiopäivävaalien tuloksesta, jossa perinteiset punavihreä blokki tai oikeistoallianssi eivät kumpikaan voineet muodostaa yksin ehdotonta enemmistöä. Lopulta Löfven muodosti hallituksensa edelleen ympäristöpuolueen kanssa mutta vasemmistopuolueen lisäksi myös oikeistoallianssiin kuuluneiden keskustan ja liberaalien tuella.[14]
Löfvenin toinen hallitus kaatui opposition välikysymykseen 21. kesäkuuta 2021. Epäluottamusäänestyksen taustalla oli kiista Ruotsin tiukasti säänneltyjen vuokramarkkinoiden avaamista markkinaehtoiselle hinnoittelulle, mikä oli kynnyskysymys vasemmistopuolueen tuelle.[15] Löfven ilmoitti erostaan 28. kesäkuuta 2021.[16] Hän jatkoi toimitusministeristön pääministerinä siihen asti, kunnes uusi hallitus aloitti 9. heinäkuuta.[17]
Kolmas hallitus 2021
Löfvenin II hallituksen kaaduttua puhemies Andreas Norlén nimitti Löfvenin uudelleen hallitustunnustelijaksi, ja 7. heinäkuuta 2021 valtiopäivät valitsi hänet uudeksi pääministeriksi.[18] Sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodotsama Löfvenin III hallitus aloitti toimintansa 9. heinäkuuta ilman muutoksia ministerinimissä.[19]
Löfvenin seuraajaksi valittiin marraskuussa 2021 Magdalena Andersson.[20]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stefan Löfven Wikimedia Commonsissa
- Ruotsin valtiopäivät: Stefan Löfvenin sivusto (ruotsiksi)
 | Edeltäjä: Fredrik Reinfeldt | Ruotsin pääministeri 2014−2021 | Seuraaja: Magdalena Andersson |