Nord Stream

Ensimmäinen Nord Stream -putkilinja kulkee Karjalankannakselta Viipurista Mecklenburg-Etu-Pommeriin Greifswaldiin. Putken rakennutti ja sen omistaa yhteisyritys Nord Stream AG, jonka osakkaat ovat venäläinen Gazprom (51 %), saksalaiset E.ON Ruhrgas ja BASF:in tytäryhtiö Wintershall (kumpikin 15,5 %) sekä hollantilainen N.V. Nederlandse Gasunie ja ranskalainen GdF Suez (kumpikin 9 %). Linjan rakentaminen alkoi vuonna 2010, ja ensimmäinen putki valmistui käyttöön vuonna 2011.^[8] Nord Stream -linjan toinen putki otettiin käyttöön vuoden 2012 lopulla.^[9]

Tekniset ominaisuudet

Putkilinjaan kuuluu kaksi rinnakkaista putkea.^[9] Putket koostuvat yhteensä 199 755:stä 12 metriä pitkästä betonipinnoitetusta putkikappaleesta, joista kukin painaa noin 24 tonnia.^[9] Vedenalainen putkiosuus on 1 224 kilometrin pituinen.^[9] Putkeen liittyy Venäjällä 917 kilometriä pitkä maanpäällinen kaksoisputki Grjazovetsista Viipuriin.^[10] Suomen talousvyöhykkeellä putkilinja kulkee 40–200 metrin syvyydessä noin 30 kilometrin päässä rannikosta.^[11] Kaksi putkea pystyy yhdessä siirtämään 55 miljardia kuutiota maakaasua vuodessa Viipurista Greifswaldiin. Putken käyttöpaine on tällöin 210 Ata.

Kustannukset

Rakennushankkeen kokonaishinnaksi arvioitiin vuoden 2008 lopulla 7,4 miljardia euroa.^[12] Vedenalaisen osuuden kilometrihinta on noin kaksinkertainen maanpäälliseen verrattuna.

Syksyllä 2015 Gazprom ja viisi eurooppalaista energiayhtiötä sopivat Nord Stream 2:n rakentamisesta. Sitä varten perustettiin New European Pipeline AG -projektiyhtiö, josta Gazprom omistaa 51 prosenttia ja muut yhtiöt kukin 9–10 prosenttia. Nord Stream 2 koostuu kahdesta putkesta, joiden kapasiteetti on 55 miljardia kuutiota kaasua vuodessa eli yhtä suuri kuin Nord Stream 1:llä. Putket oli tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019. Hankkeen arvioitiin maksavan noin kymmenen miljardia euroa.^[13]

Syyskuussa 2021 Gazprom ilmoitti Nord Stream 2:n tulleen valmiiksi.^[14] Linja kulkee Venäjältä Leningradin alueen Jaaman piirin Narvanlahdelta^[15] Saksaan Lubminin kuntaan Greifswaldin kaupungin lähelle.^[16]

Kakkoslinja on rakennettu 12,2 m pitkistä teräsputkista, joiden sisähalkaisija on 1,153 m ja ulkohalkaisija enintään 1,4 m^[17]. Teräsputken seinämää on tarpeen mukaan neljää eri paksuutta välillä 26,8–41,0 mm^[17]. Teräsputki on pinnoitettu sisäpuolelta epoksipohjaisella materiaalilla kaasuvirtauksen parantamiseksi^[17]. Ullkopuoli on päällystetty polyeteenipinnoitteella korroosion estämiseksi^[17]. Ulkoisen polyeteenipinnoitteen päällä on putken vakauttamiseksi ja suojaamiseksi betonipinnoite, jonka paksuus vaihtelee 60 ja 110 mm välillä^[17].

Putki täytettiin 300 miljoonalla kuutiometrillä kaasua, mutta sitä ei koskaan otettu käyttöön^[18]. Helmikuussa 2022 Vladimir Putin lähetti sotajoukkoja Itä-Ukrainan separatistialueille.^[19] Tämä tulkittiin aggressioksi Ukrainaa kohtaan.^[20] Saksan liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke keskeytetään vastalauseena Venäjän toimille Ukrainassa.^[21] Scholzin mukaan Eurooppaa uhkasi sota.^[22] Yhdysvallat asetti kaasuputkiyhtiölle pakotteita.^[23] Muutamaa päivää myöhemmin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.^[24] Yhdysvaltojen pakotteiden seurauksena Nord Stream 2 AG ajautui maksukyvyttömyyteen ja yhtiön kaikki runsaat sata työntekijää irtisanottiin.^[25] Energiayhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniper kertoi tekevänsä omasta rahoitusosuudestaan 987 miljoonan euron alaskirjauksen.^[26] Kaasuputkiyhtiö on velkasaneerauksessa vuoden 2023 tammikuuhun saakka^[27].

Ulkomailla

Saksa rakensi Nord Stream -kaasuputket ja syvän energiariippuvuuden Venäjän kanssa, vaikka muun muassa Puola, Ukraina ja Yhdysvallat olivat sitä vastaan. Tästä syystä syksyllä 2022 itäisissä Euroopan unionin jäsenmaissa ja Ukrainassa oli vallalla syvä epäluottamus Saksaa kohtaan.^[28] Kun hanketta valmisteltiin, Kansainvälisen energiajärjestön ekonomisti Fatih Birol piti puolalaisten tapaan maata pitkin kulkevaa maakaasuputkea turvallisempana kuin meren pohjaan laskettavaa putkea.^[29]

Ruotsissa putkesta nousi kiista, kun osoittautui, että maakaasuputkea tukenut Ruotsin entinen pääministeri ja silloinen ulkoasiainministeri Carl Bildt oli saanut venäläisiä energiayhtiön optioita. Ruotsissa virisi myös keskustelu kansallisesta turvallisuudesta. Olihan maakaasuputken määrä kulkea Gotlannin itäpuolelta. Eläköitynyt ruotsalaisdiplomaatti Krister Wahlbäck esitti Helsingissä, että Ruotsin pitäisi tutkia ensiksi alue, jolle putkea ollaan vetämässä, koska esimerkiksi matalikoille Ruotsi voisi rakentaa tuulivoimaa merelle.^[30]

Mikäli maakaasuputki olisi tässä mielessä Ruotsin edun vastainen, voisi maa voinut viedä kiistaksi kehittyneen kysymyksen mahdollisesti Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen.^lähde?

Ukrainan entinen Saksan-suurlähettiläs Pavlo Klimkin arvosteli voimakkaasti, miten Saksa yritti hoitaa suhteitaan Venäjään. Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta sovittiin vain runsas vuosi sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Ukrainalta Krimin niemimaan ja aloittanut sodan Itä-Ukrainassa. Sen vuoksi Klimkin yritti pitää esillä hankkeen turvallisuusnäkökohtia. Hän arveli, että kun Nord Stream 2 on valmis, Putin hyökkää Ukrainaan. Klimkinin arvioita pidettiin liioiteltuina. Saksan Angela Merkel arvosteli Klimkiniä liian kärkevästä suhtautumisesta Nord Stream 2:een. Merkelin mukaan hanke oli puhtaasti taloudellinen, kun Klimkin piti sitä kohtalokkaana energia-ansana Saksalle.^[31]

Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves arvosteli Nord Stream -kaasuputkihanketta syksyllä 2022. Ilveksen arvostelu kohdistui Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasin entisen, nykyisen Nord Stream AG:n toimitusjohtajan Matthias Warnigin salaiseen sitoumukseen Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n kanssa.^[32]

Suomessa

Hankkeen kannattajat

• 
  Matti Vanhasen mukaan Nord Stream 2 ei ollut turvallisuus­poliittinen kysymys.^[33]
• 
  Paavo Lipponen ihmetteli, miksi Itä­merelle rakennettavaa maakaasuputkea pidettiin turvallisuus­kysymyksenä.^[34]
• 
  Pääministeri Sipilän mukaan Nord Stream 2 -putki oli Suomelle vain ympäristö­lupa-asia, ei turvallisuus­kysymys.^[35]
• 
  Erkki Tuomioja 2012: "Tiedän, että jossain halutaan nähdä tämä turvallisuuspoliittisena kysymyksenä, mutta sitähän se ei tietenkään ole."^[36]
• 
  Alexander Stubbin mukaan "kaasuputki ei ole ulko- ja turvallisuus­poliittinen kysymys"^[37] vaan sen sijaan "kaasuputkea tulee katsoa ilmasto-, energia- ja ympäristö­kysymyksenä".^[38]

Vielä 2010-luvun taitteessa ja vuosikymmenen lopullakin monet Suomen johtavat poliitikot pitivät Nord Stream -kaasuputkia ympäristökysymyksenä ja kiistivät, että kyse olisi turvallisuuspolitiikasta. Suomalaispoliitikoista vahvimmat kytkökset hankkeeseen on ollut SDP:n entisellä pääministerillä Paavo Lipposella.^[39] Lipponen ryhtyi Nord Stream AG -yhtiön konsultiksi vain viikko sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Georgiaan vuonna 2008^[40]. Hän totesi syksyllä 2009 Yleisradiolle, että putken turvallisuuskysymysten esiin nostaminen on ollut löysää ja perustelematonta puhetta. Lipponen ja hänen kolme entistä avustajaansa lobbasivat hanketta vuosien ajan. Keväällä 2022 Lipponen oli haluton ottamaan asiaan kantaa eikä räjähdyksenkään jälkeen vastannut Uuden Suomen haastattelupyyntöön.^[39] Vuonna 2022 hankkeen taustalla toimineet henkilöt saivat kovaa arvostelua osakseen. Esimerkiksi Sofi Oksanen vertasi taustahenkilöitä maanpettureiksi.^[32]

Lipposen konsulttiyhtiö Cosmopolis Oy on vuosien ajan tehnyt hyvää tulosta. Cosmopolis Oy oli konsultoimassa molempia Nord Stream -hankkeita. Sittemmin konsultointi päättyi. Vuonna 2021 Lipposen yritys teki ennätystuloksen 369 000 euron liikevaihdolla ja 229 000 euron voitolla. Liikevoittoprosentti oli 76. Ei tiedetä, kuinka iso osa rahoista tuli kaasuputkikonsultoinnista. Venäjän kaasuyhtiö, Nord Stream 2:n suurin omistaja Gazprom on kuitenkin ollut Cosmopolis Oy:n ainoa yhteistyökumppani, jonka asiakkuus jatkui keskeytyksettä ainakin vuoden 2022 kevääseen saakka.^[39] Vuosina 2007–2021 Cosmopolisille kertyi laskutettavaa lähes kolmen ja puolen miljoonan euron arvosta.^[41] Vuosina 2007–2021 Cosmopolisille kertyi laskutettavaa lähes kolmen ja puolen miljoonan euron arvosta.^[42] Yhtiö kerrytti 15 vuoden aikana 1,4 miljoonaa euroa liiketulosta, josta jäi verojen jälkeen voittoa 1,15 miljoonaa euroa. Saman ajanjakson aikana yrityksestä nostettiin osinkoja 49 500 euroa ja palkkaa 932 700 euroa. Cosmopolis Oy:llä oli vuoden 2022 lopussa kassavaroja 153 800 euroa ja osakkeita 559 800 euron edestä.^[43]

SDP:n Kansanedustaja Eero Heinäluoma puolestaan pilkkasi turvallisuusriskistä huolestuneita eduskunnassa sanoen: ”Näyttää siltä, että osa kuvittelee, että todellakin sieltä kaasuputkesta lähtee tulemaan suikkahattuisia, punatähtisiä, harmaapukuisia miehiä pyssyt kainalossa”. Myös presidentti Tarja Halonen sekä kokoomuksen Alexander Stubb ja keskustan Matti Vanhanen, Paula Lehtomäki, Mauri Pekkarinen ja Kimmo Tiilikainen pitivät hanketta vain ympäristökysymyksenä, ei turvallisuuspoliittisena asiana.^[40] Lisäksi Stubb totesi Eduskunnan keskustelussa lokakuussa 2009, että riippuvuuden kasvattaminen Suomen ja Venäjän välillä on hyvä asia ja että hanke on mahdollisuus syventää yhteistyötä Venäjän ja Euroopan unionin välillä. Hänen puoluetoverinsa puolustusministeri Jyri Häkämies oli sitä mieltä, että taloudellinen sidos on hyvä asia. Keskustan Juha Korkeaoja arvioi, että vaikutukset turvallisuuspolitiikkaan ovat pääsääntöisesti myönteisiä.^[44]

Eduskunnan ulkoasianvaliokunta linjasi vuonna 2007, että: ”Suomen osalta Nord Stream on ympäristökysymys”. Valiokunnan puheenjohtajana toimi silloin kansanedustaja kokoomuksen Pertti Salolainen. Myös nykyinen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kannatti hanketta ja piti sitä Euroopan turvallisuutta edistävänä.^[40] Nord Streamin ensimmäisestä putkesta päätettäessä Venäjä oli jo sotinut Georgiassa, ja toimittaja Anna Politkovskaja oli salamurhattu. Heinäluoma totesi lokakuussa 2022, että tuolloin ei nähty, että Venäjällä demokratian tilaa on asteittain kutistettu ja harvainvalta on nostanut päätään.^[44]

Hankkeen arvostelijat

Kun hanketta valmisteltiin, kristillisdemokraattien Kari Kärkkäinen nosti esiin, että energiapolitiikka on myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja siksi siitä on syytä keskustellakin laajemmin. Hän jatkoi, että Euroopan unioni oli jo tuolloin varsin riippuvainen Venäjästä energiantoimitusten suhteen, ja kaasuputkihanke lisäisi entisestään riippuvuutta ja sen poliittista merkitystä. Edustaja Kimmo Kiljunen teki Eduskunnassa Kärkkäisen puheen aikana välihuudon: "Se on hieno asia!". Vihreiden Erkki Pulliainen toivoi silloisilta ministereiltä, että keskustelun sävy olisi poliittisempi viitaten Pekkarisen lausuntoihin. Perussuomalaisten Pentti Oinonen nosti esiin, että Venäjän kehitys oli huolestuttavaa Arctic Sean kaappauksen ja Venäjän armeijan vahvistamisen valossa. Hän pohti voisiko Venäjän laivasto alkaa tarkkailemaan ja jopa pysäyttelemään suomalaisten alusten liikennettä näiden kulkiessa putkiston läheisyydessä.^[44]

Elokuussa 2022 Jyväskylän yliopiston työelämä­professori, pääesikunnan entinen apulais­tiedustelu­päällikkö Martti J. Kari ei uskonut Heinäluoman väitettä siitä, ettei Venäjän sisäisen kehityksen ongelmia nähty. Hänen mielestään suomalaispoliitikot osoittivat älyllistä epärehellisyyttä väittäessään, etteivät he ymmärtäneet, kuinka Venäjä käyttää kaasuputkiaan energia-aseena. Karin mukaan Venäjän sisäisen kehityksen ongelmat kyllä kerrottiin poliitikoille, mutta asiaa ei kuunneltu. Hankkeen arvostelijoista Kari nosti esille kokoomuksen Elina Valtosen ja vihreiden europarlamentaarikon Heidi Hautalan, joka on Karin mukaan puhunut 20 vuoden ajan johdonmukaisesti siitä, mitä Venäjällä tapahtuu ja kuinka maa on ollut muuttumassa diktatuuriksi. Kari lisäsi, että Venäjä käytti kaasua politiikan välineenä Ukrainan suuntaan jo vuoden 2004 Oranssin vallankumouksen jälkeen. Kaasun hintaa nostettiin tai saantia säännösteltiin, ja näin painostettiin Ukrainaa.^[45] Hautala totesi itse vuoden 2022 lokakuussa, että moni suomalainen puolue on ryvettänyt itsensä pahemman kerran Nord Streamin takia ja että Suomi olisi voinut kuunnella Viroa, Tanskaa tai Ruotsia, joissa keskusteltiin Venäjän mahdollisuudesta lähettää sotalaivoja turvaamaan kaasuputkia.^[46]

Vuonna 2016 Ulkopoliittinen instituutti julkaisi raportin, jossa tarkasteltiin Venäjän ulkopolitiikan muutosta ja sen vaikutuksia Suomen lähialueilla muun muassa energiapolitiikassa ja Itämerellä. Karin mukaan moni poliitikko rusikoi Venäjä-raportin tai jätti sen lukematta. Karin mukaan se tuomittiin poliitikkojen keskuudessa vallitsevan Ei häiritä Venäjää -ajattelun vuoksi. Raportti ja instituutti saivat tuolloin kovaa arvostelua osakseen. Karin näkemys on, että raportti oli täysin oikeassa. Hänen mukaansa suomalaisten poliitikkojen haluttomuus uskoa asiantuntijatietoa voi johtua siitä, että osa Nord Streamia ajaneista poliitikoista on saanut siitä poliittista tai taloudellista etua. Kari viittaa mietintöön, jossa Euroopan unionin parlamentin erityisvaliokunta käsitteli ulkomaista sekaantumista Euroopan unionin päätöksentekoon ja toimintaan. Siinä parlamentti nosti entiset pääministerit Lipposen ja keskustan Esko Ahon esimerkeiksi eurooppalaisista poliitikoista, joita Venäjä ja Kiina ovat palkanneet edistämään etujaan. Lipponen konsultoi Nord Stream -hanketta, ja Aho meni vuonna 2016 Venäjän valtion puoliksi omistaman Sberbankin hallitukseen.^[45] Neljä viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Aho puolusti työskentelyään Sberbankissa: ”Ei tätä voi tarkastella sellaisena kysymyksenä, että mitä yksilö tekee”. Hän tienasi Sberbank-työllään vuosien mittaan Talouselämä-lehden mukaan yli puoli miljoonaa euroa.^[41]

Eniten hanketta vastusti turvallisuuspoliittiselta kannalta kokoomuksen kansanedustaja Tuulikki Ukkola, jonka näkemyksiä ei hyväksynyt esimerkiksi SDP:n Erkki Tuomioja.^[40]

Kun hanketta valmisteltiin, joukko suomalaisia liikemiehiä teki kaivosvaltauksen Itämeren pohjaan ja ehdotti, että valtaus vaihdetaan luovutettuun Karjalaan. Ryhmän asiamies Kari Silvennoinen totesi tuolloin, että venäläiset ottivat yhteyttä heihin ja tarjosivat huomattavia rahasummia, jotta he luopuisivat putken reitille osuvasta valtaushakemuksesta ja palautusneuvotteluista. Suomalaiset eivät suostuneet tähän, vaan halusivat neuvotella palautuksesta.^[48]

Nord Stream 2 -kaasuputki­hankkeesta ei käyty ajankohtaiskeskustelua eduskunnassa, mutta kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtonen teki kirjallisen kysymyksen hankkeen turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta vuonna 2016 ja kysyi, aikooko hallitus tehdä turvallisuuspoliittisen analyysin hankkeesta. Silloinen pääministeri keskustan Juha Sipilä vastasi Valtoselle, että Suomi on suhtautunut hankkeeseen pääosin neutraalisti ja kaupallisena hankkeena. Sipilän hallitus antoi suostumuksensa Nord Stream 2 -kaasuputkien rakentamiselle vuonna 2018.^[40]

Kun Paavo Lipponen ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen olivat eduskunnan suuren valiokunnan kuultavina asiantuntijoina 7. marraskuuta 2018, Lipponen nöyryytti Tynkkystä kahvitauolla muiden poliitikkojen edessä. Tynkkynen oli tuolloin paikalla varoittamassa suurta valiokuntaa Nord Stream -hankkeen vaaroista. Tynkkynen kertoi, että Gazprom ei ole puhdas markkinatoimija, vaan sen toimiin vaikuttavat Putinin hallinnon poliittiset ja taloudelliset edut ja tavoitteet. Lokakuussa 2022 Tynkkynen muisteli julkisuudessa tapausta ja totesi, että hankkeelle oli tukea yhtä lailla kokoomuksesta ja keskustasta kuin sosiaalidemokraateistakin. Hän lisäsi, että kukaan ei puolustanut häntä Lipposen sanalliselta nöyryyttämiseltä tauolla.^[49]

Heinäluoma puolusti hanketta myöhemminkin, kun perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja Heinäluoma ottivat yhteen kaasuputkihankkeesta Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n eurovaalipaneelissa vuonna 2019. Heinäluoma hermostui Halla-ahon näkemyksistä.^[40]

Joulukuussa 2019 Yhdysvaltain kongressi asetti pakotteita yrityksille, jotka toimittivat kaasuputkea. Syynä oli, että putki kongressin mukaan se lisäisi Venäjän vaikutusvaltaa Euroopassa.^[50]

Vuonna 2020 kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen vaati Nord Stream 2 -hankkeen pysäyttämistä ja vihreiden Ville Niinistö vaati Suomen valtiojohtoa arvioimaan uudelleen suhtautumista hankkeeseen Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytyksen jälkeen. Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2019 Nord Stream 2 -kaasuputki nousi kuumaksi puheenaiheeksi. Erityisesti Yhdysvallat piti putkea Euroopan turvallisuuteen vaikuttavana hankkeena. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö torjui konferenssissa Yhdysvaltain varoitukset, joiden mukaan Nord Stream 2 olisi Venäjälle poliittisen vaikuttamisen väline Euroopassa. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti Niinistöä Nord Stream 2 -hankkeesta Niinistön Kiovan-vierailulla vuonna 2019.^[40]

Euroopan parlamentti hyväksyi 21. tammikuuta 2021 päätöslauselman, jossa esitettiin Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen pysäyttämistä. Kyseessä oli Euroopan unionin vastaveto Aleksei Navalnyin 17. tammikuuta 2021 tehdylle pidätykselle Moskovassa.^[51] Äänestyksessä europarlamentaarikot SDP:n Miapetra Kumpula-Natri ja Eero Heinäluoma sekä keskustan Mauri Pekkarinen äänestivät tyhjää.^[44]

Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan unioni ja Yhdysvallat pohtivat Venäjän raakaöljylle tuontikieltoa.^[52] Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak uhkasi vastatoimena sulkea Nord Stream 1:n kaasuhanat.^[53] Yhdysvaltain presidentti Joe Biden uhkasi helmikuun 2022 alussa tekevänsä lopun Nord Stream 2 -kaasuputkesta, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.^[54]

Kesäkuussa 2022 Gazprom ilmoitti kaasutoimitusten Nord Stream 1 -kaasuputken kautta vähenevän huoltotöiden vuoksi.^[55] Saksan varakansleri Robert Habeck tulkitsi, että vähennys ei ollut tekninen vaan poliittinen päätös^[56][57] – presidentti Putinin taloudellisin keinoin tekemä hyökkäys.^[58] Kun toimitukset taukosivat kokonaan vuosittaisten huoltotöiden ajaksi, Saksan viranomaiset pelkäsivät, että putki suljettiin pysyvästi.^[59][60] Toimitukset jatkuivat tauon jälkeen^[61], mutta vain 40 prosentin teholla entiseen nähden.^[62] Pian toimituksia laskettiin 20 prosenttiin, mitä saksalaiset pitivät tarkoituksellisena vahingontekona.^[63] Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan vähäiset toimitukset olivat Venäjän etu, koska ne ajoivat Saksan energiayhtiöitä taloudellisesti ahtaammalle ja toivat samalla Venäjälle tuloja, joilla rahoittaa sotaa Ukrainassa.^[64]

Elokuun lopussa maakaasun virta taukosi määräajaksi huoltotöiden vuoksi.^[65] Euroopassa varauduttiin siihen mahdollisuuteen, etteivät kaasutoimitukset palaudu ennalleen tauon jälkeen.^[65] Määräpäivän jälkeen Gazprom ilmoittikin 2. syyskuuta 2022 pitävänsä putken suljettuna turbiinin öljyvuodon vuoksi.^[66] Turbiinin valmistajan Siemens Energyn mukaan öljyvuodot eivät voi olla syynä putken toiminnan pysäyttämiseen.^[67] Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ilmoitti, että länsimaiden asettamat pakotteet estävät Nord Streamin osien huoltamisen, joten kaasuputki ei aukea, ennen kuin länsimaat hellittävät pakotteitaan.^[68] Euroopan komission edustajan mukaan Venäjä voisi halutessaan kiertää tekniset ongelmansa siirtämällä kaasua muita putkia pitkin, mutta niin se ei tee, mikä kertoo, että Venäjä käyttää kaasua aseena.^[69]

Goldman Sachsin analyytikot uskovat, että vähäisillä ja katkeilevilla toimituksillaan Gazprom pystyy heiluttamaan markkinahintoja ja ylläpitämään poliittista painetta Euroopassa.^[65]

Kesäkuun 2022 puolivälistä lähtien Venäjä on polttanut Nord Stream -kaasuputkeen kytköksissä olevalla Portovajan kompressoriasemalla maakaasua savuna ilmaan arviolta kymmenen miljoonan euron edestä joka päivä.^[70] Energiatekniikan professori Esa Vakkilaisen mukaan asemalla poltetaan ylijäämäkaasua, jota ei enää voida toimittaa Saksaan^[70]. Vakkilaisen mukaan kaasukenttä voitaisiin kyllä tarvittaessa sulkea tai ylimääräinen kaasu voitaisiin varastoida, mutta sen sijaan Venäjä polttaa kaasua muusta kuin teknisestä tai taloudellisesta syystä^[71]. Toimittaja Pekka Hakalan mukaan Portovajassa palaa saksalaislle tarkoitettu "viestituli", joka kertoo tulevan talven kylmyydestä^[71].

Syyskuussa 2022 sekä Nord Stream- että Nord Stream 2 -putkissa havaittiin vuotoja^[72]. Vuotokohtia havaittiin neljä.^[73] Ne kaikki sijaitsevat Tanskan Bornholmin saaren lähellä.^[74] Vuodoista kaksi sijaitsi Ruotsin talousvyöhykkeellä ja toiset kaksi Tanskan talousvyöhykkeellä^[75].

Nord Stream 1 -linjan vuoto loppui 2. lokakuuta^[5]. Nord Stream 2 -linjan vuodon kerrottiin jo loppuneen^[4], mutta se jatkui vielä 3. lokakuuta^[6].

Räjähdyksen syy

Vuotojen tulkittiin olevan sabotaasin seurausta.^[72] Sabotaasiin uskoivat muun muassa Nato^[76], Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg^[77], Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen^[78], Tanskan pääministeri Mette Frederiksen^[78], Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson^[79], Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki^[80], Suomen pääministeri Sanna Marin^[81] ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto^[82].

Ruotsalaiset, tanskalaiset ja suomalaiset mittausasemat rekisteröivät alueella kaksi voimakasta vedenalaista ​​räjähdystä, ensimmäisen maanantaina 26. syyskuuta yöllä kello 2.03 ja toisen maanantai-iltana kello 19.04.^[83][84] Uppsalan yliopiston seismologian lehtorin Björn Lundin mukaan kyseessä ei ollut maanjäristys vaan räjähdys, mutta on mahdotonta sanoa, ovatko räjähdykset vuodon syy vai seuraus.^[85] Esitutkinnan jälkeen Ruotsin poliisi totesi, että paikalla oli tapahtunut räjähdyksiä ja piti sabotaasin suuntaan viittaavia epäilyjä vahvoina^[86][87]. Myös Tanskan poliisin mukaan putkissa havaitut vauriot olivat räjähdysten aiheuttamia^[88]. Säpon ja syyttäjäviranomaisen tutkimukset osoittivat, että putket räjäytettiin sabotaasitarkoituksessa^[89]. Paikalta löydettiin räjähdysaineiden jäämiä^[90].

Räjähdykset olivat voimakkaita ja ne aiheuttivat laajoja vaurioita molempiin putkiin^[88]. Björn Lundin mukaan räjähdyksen aiheuttamiseen tarvittiin räjähdettä sellainen määrä, joka vastaisi 100–200 kiloa dynamiittia.^[91] Räjähteet on viety paikalle todennäköisimmin sukellusrobotilla.^[92][93]

Tutkinta

Ruotsi järjesti tutkinnan räjähdyksistä. Ruotsin viranomaiset kertoivat saaneensa tutkinnassa hyvän ymmärryksen tapahtumista, mutta heidän mukaan Ruotsi tai ruotsalaisia ei ollut mukana tapahtuneessa, joten sikäläinen tutkinta lopetettiin helmikuuta 2024. Syyttäjä Mats Ljungqvist ilmoitti jo ennen tutkinnan päättämistä, että tekijöitä ei ehkä saada selville, eikä hän voinut salassapitosyistä avata tutkinnan yksityiskohtia tai ketä teosta on epäilty.^[94]

Myös Kööpenhaminan poliisi ja Tanskan suojelupoliisi lopettivat omat tutkintansa. Tutkinnan perusteella kaasuputkia sabotoitiin tahallisesti, mutta riittäviä perusteita rikosjutun nostamiselle Tanskassa ei löytynyt.^[95]

Saksan tutkinnat jatkuvat edelleen.^[96]

Räjähdyksen seuraukset

Nord Stream 1 -linjaa tuhoutui kahden räjäytyspaikan välillä 248 metrin matkalta^[97]. Nord Stream 1 -putkiparin toisesta putkesta on revennyt irti 48 metrin mittainen, 96 tonnia painava pätkä, joka on siirtynyt 150 metrin päähän linjastaan ja taittunut keskeltä mutkalle^[98]. Putkilinjasta puuttuvan palan kohdalla merenpohjassa on kaksi räjähdyksistä syntynyttä, viisi metriä syvää kuoppaa^[98].

Hitsaustekniikan asiantuntijan mukaan putket on mahdollista korjata^[99]. Itämeren hapettomat olosuhteet suojaavat putkia ruostumiselta^[99]. Raudan hitsaus veden alla on tavanomainen toimenpide^[99]. Korjaus ei kuitenkaan saa viipyä vuotta pidempään^[99]. Jollei vuotoja korjata nopeasti, suolavesi syövyttää putket käyttökelvottomiksi.^[100] Gasgrid Finlandin mukaan vuotavien putkien korjaus on mahdollista vasta sitten, kun putki on vuotanut tyhjiin.^[101] Korjauksen on arvioitu maksavan vähintään 500 miljoonaa dollaria^[102].

Nord Stream 1 -putkessa olevan kaasun määräksi on laskettu 210 miljoonaa kuutiometriä eli 148 000 tonnia ja sen vuotaminen vastaisi 3,7 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä.^[101] Nord Stream 2 sisältää 300 miljoonaa m³ kaasua.^[103] Stavangerin yliopiston apulaisprofessori Mahmoud Khalifehin mukaan näin suuri määrä kaasua ei voi liueta mereen, vaan yli 90 % kaasusta päätyy ilmakehään^[104]. Ilmatieteen laitoksen apulaisprofessori Annalea Lohilan mukaan putkellinen^selvennä metaania vastaa suuruudeltaan Suomen vuotuisia ihmisperäisiä metaanipäästöjä.^[105] Pahimmassa tapauksessa vuotavan kaasun määrä on 778 miljoonaa kuutiometriä^[106] eli puoli miljoonaa tonnia^[107], mikä vastaa 14,6 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä^[106]. Joidenkin tutkijoiden mukaan putkista vuoti lopulta vain 70 000 tonnia metaania^[108]. Kyseessä on historian suurin yksittäinen metaanivuoto.^[107] Kuitenkin esimerkiksi öljy- ja kaasuyhtiöt päästävät ilmaan tahallisten ja tahattomien vuotojen kautta 82,5 miljoonaa tonnia metaania vuosittain^[109], mikä vastaa kokonaista Nord Stream -vuotoa joka toinen päivä^[110]. Mikäli kaasu sytytettäisiin tuleen, se muuttuisi hiilidioksidiksi, joka olisi 80 kertaa heikompi kasvihuonekaasu kuin metaani^[104].

Mikäli vuoto ei lakkaisi, vaan Venäjä pitäisi hanat auki, silloin Nord Stream kasvattaisi maailman kasvihuonekuormaa 3–4 prosenttia.^[111]

Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen laski vuotavan kaasun rahalliseksi kokonaisarvoksi miljardi euroa.^[112]

Vuotavien putkien läheisyyteen on upotettu kemiallisia aseita. Suomen ympäristökeskuksen mukaan vuotojen vaikutus kemiallisiin aseisiin on todennäköisesti pieni, sillä upotetut aseet sijaitsevat useiden kilometrien päässä vuotopaikoista. Vaikutuksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta. Keskus kertoi 1. lokakuuta 2022 jatkavansa asian selvittämistä yhdessä Helsingin yliopiston Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin kanssa. Bornholmin allas on tärkein yksittäinen kemiallisten aseiden upotusalue Itämeressä.^[113]

Iskun mahdollinen tekijä

Tekijä on voinut olla valtio tai siviilitoimija.^[93] Valtiolliseen toimijaan uskovat muiden muassa Supo,^[114] Pekka Haavisto^[82] ja Saksan talousministeri Robert Habeck.^[115] Tiedustelutietojen valossa on alkanut vaikuttaa yhä todennäköisemmältä, että iskujen takana oli Ukrainalle myötämielinen taho, ei kuitenkaan varsinainen valtiojohto – joka tapauksessa kuitenkin Venäjän-vastainen toimija.^[116]

Yhdysvallat

Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto on todennut, että Yhdysvalloilla on taloudellinen motiivi siinä mielessä, että yhdysvaltalaiset nestemäistä maakaasua toimittavat yritykset hyötyvät energian kallistumisesta.^[117] Yhdysvaltalainen toimittaja Seymour Hersh julkaisi helmikuussa 2023 artikkelin, jonka mukaan Yhdysvaltain sukeltajat miinoittivat kaasuputken Naton BALTOPS 22 -sotaharjoituksen yhteydessä kolme kuukautta ennen räjäytystä.^[118][119] Venäjän ulkoministeri Lavrov on väittänyt, että iskun teki Yhdysvallat iskeäkseen kiilaa Saksan ja Venäjän väleihin.^[120]

Britannia

Venäjä ilmoitti olevansa tilanteesta huolestunut ja vaativansa asian nopeaa tutkintaa,^[72] ja väitti sitten Britanniaa syylliseksi räjäytyksiin.^[121]

Venäjä

Arvioita

Monet kuitenkin uskovat Venäjän itsensä olevan syyllinen vuotoihin. Venäjää pitävät todennäköisenä tekijänä muiden muassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander,^[122] sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö,^[123] Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen,^[122][124] energiamarkkinatutkija ja professori Lion Hirth,^[125] Norjan parlamentin puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Ine Eriksen Søreide,^[126] Saksan talousministeri Robert Habeck^[127] ja Ukrainan presidentin neuvonantaja.^[128]

Yhdysvalloilla ei ole ollut esittää todisteita Venäjän hallituksen osallisuudesta iskuun.^[129][130] Ennen räjähdystä räjähdyspaikan läheisyydessä liikkui useita venäläisiä aluksia, joissakin tapauksissa paikannuslaitteet suljettuina.^[131] Näihin aluksiin kuuluivat SS-750^[132], SB-123^[131] ja Sibirjakov^[131].

Venäjän mahdollinen motiivi

Venäjän motiivista esitettiin monenlaisia teorioita. Toimittaja Petja Pellin mukaan sabotaasin motiivina on voinut olla Venäjän halu vetää Euroopan huomiota muualle samalla, kun se on liittämässä neljää Ukrainan aluetta itseensä vilpillisten kansanäänestysten avulla.^[133] Hybridi­osaamis­keskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin mukaan putkivaurioiden varjolla Venäjä pystyy nostamaan muihin maihin toimittamansa kaasun hintaa ja näin lihottamaan sotakassaansa.^[134] Energiakysymyksiin erikoistuneen professorin Peter Lundin mukaan Venäjä saattaa käyttää räjähdystä verukkeena siirtää laivastonsa strategisesti parempiin asemiin valvomaan meriliikennettä Itämerellä.^[135][136] Helsingin Sanomain ulkomaan­toimittaja Pekka Hakalan mukaan tarkoitus olisi ”šokki­lamaannutus”, joka vie vastustajan taistelutahdon.^[112] Jean Monnet -professori Pami Aallon mukaan kyseessä voisi olla joko kostoisku Nord Stream -hankkeessa mukana oleviin länsimaisiin yrityksiin ja niihin sidoksissa oleviin isäntävaltioihin – tai isku Saksan huoltovarmuuteen ja poliittiseen tasapainoon^[137].

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mukaan Venäjä pyrkii eskaloimaan sotaa, mutta koska se ei voi käyttää siihen sotilaita, jotka ovat kiinni Ukrainan sodassa, se käyttää muita konsteja.^[134] Hanna Smithin mukaan eskaloimalla Venäjä pyrkii puristamaan lännestä haluamiaan reaktioita ja lopputuloksia.^[134] Ulkopoliittisen instituutin tutkimus­johtaja Mikael Wigellin mukaan tarkoitus voisi olla viestittää Euroopalle, että Venäjällä on kyky aiheuttaa merkittävää vahinkoa Pohjanmeren putkistoille ja datakaapeleille, ja tätä kautta horjuttaa Euroopan unionin Venäjälle asettamia pakotteita ja Ukrainalle antamaa tukea.^[138] Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan putkiaan sabotoimalla Venäjä pyrkii osoittamaan kykynsä tehdä vahinkoa ja pelottelemaan näin Eurooppaa.^[124] Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen (CoE) kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrenin mukaan mahdollinen motiivi on vastustajan reaktioiden testaaminen tai useiden syiden yhdistelmä.^[139]

Ukraina

Oletettu tapahtumakulku

Tiedustelualan toimijoiden todistamattomien väitteiden mukaan putket räjäytti riippumaton, Vladimir Putinia vastustava ja Ukrainaa kannattava ryhmä, joka koostui joko Venäjän tai Ukrainan kansalaisista^[130]. Useita kuukausia ennen räjähdystä Yhdysvaltain hallitukselle tihkui tietoja salaisesta sukellusoperaatiosta, jota suunnitteli Ukrainan armeijan johto presidentin tietämättä.^[140] Hollannin sotilastiedustelu sai varoituksen, jonka mukaan kuusi ukrainalaista suunnitteli sukeltavansa putken luokse räjäyttääkseen sen keskikesällä 2022, NATOn harjoituksen aikana.^[141] Hollantilaiset välittivät tiedon CIA:lle^[141]. CIA varoitti Ukrainaa olemaan räjäyttämättä kaasuputkea, ja räjäytys peruttiin, mutta syyskuussa räjäytys kuitenkin toteutettiin suunnitelman mukaan.^[142]

Hollannin armeijan tiedustelupalvelu MIVD:n keräämien tietojen mukaan suunnitelmasta oli vastuussa Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zalužnyi.^[142] Washington Postin ja Der Spiegelin yhteistutkimuksien mukaan operaation koordinaattorina toimi Roman Tšervinskyi, arvostettu 48-vuotias eversti, joka oli palvellut sotilastiedustelussa ja turvallisuuspalvelussa sekä Ukrainan erikoisjoukkojen vastarintaoperaatioissa Venäjän miehittämillä alueilla^[143].  Tšervinskyi sai käskynsä kenraalimajuri Viktor Hanushchakilta, kokeneelta ja arvostetulta upseerilta, joka oli Valeri Zalužnyin komennossa.^[143]

Saksalaisten medioiden yhteistutkimuksen mukaan väärennetyillä passeilla liikkuneet viisi miestä ja yksi nainen – kaksi sukeltajaa, kaksi avustajaa, lääkäri ja kapteeni – lähtivät vuokratulla veneellä Rostockista 6. syyskuuta ja veivät räjähteet paikalle.^[144] Heidän veneensä oli Andromeda, Bavaria C50 -mallinen, 15 metriä pitkä purjevene.^[145][146] Räjähteiden jäämiä löytyi myöhemmin veneen matkustamon pöydältä.^[144][147]. Räjähde oli HMX, jota kutsutaan myös Octogeniksi.^[141] Asiantuntijan mukaan sitä tarvittiin 40 kg räjäytyspaikkaa kohden, ja se oli luultavimmin peräisin armeijan varastoista.^[141]

Ukrainan hallintoon yhteydessä olevien ryhmien uskotaan aiemminkin suorittaneen sabotaasi-iskuja Venäjää vastaan^[130]. Ukrainan halitus ja armeija kuitenkin kiistävät väitteen, että niillä olisi tekemistä Nord Streamin iskun kanssa^[130].

Laskeutuminen 80 metrin syvyyteen olisi edellyttänyt sukeltajilta poikkeuksellisia taitoja, useita sukelluksia, helium–happi-kaasusäiliöiden käyttöä sekä painekammion kuljettamista paikalle.^[148] Joidenkin asiantuntijoiden mukaan räjähteitä olisi tarvittu jopa 2 000 kg^[148]. Viranomaiset uskovat, ettei Andromeda ollut ainoa paikalla ollut vene, tai että se oli paikalla vain hämäyksen vuoksi.^[147]

Jack Teixeiran Yhdysvaltain tiedustelulta Discord-palveluun vuotamien dokumenttien mukaan Yhdysvallat tiesi Ukrainan suunnitelmasta Nord Stream -kaasuputkien sabotoimiseksi jo kolme kuukautta ennen tapahtunutta hyökkäystä. Osalliset raportoivat suoraan Ukrainan asevoimien Valeri Zalužnyille. Suunnitelman oli saanut selville nimeämätön eurooppalainen tiedustelupalvelu, joka jakoi tiedot CIA:lle kesäkuussa 2022. Myöhemmin Air National Guardissa palvellut Teixeira jakoi salaisia papereita kavereilleen pelipalvelussa. Washington Postin lähteiden mukaan CIA jakoi sitten tiedon Saksan tiedustelupalvelulle ja muille eurooppalaisille. ^[149]

Ukrainan mahdollinen motiivi

Putken räjäytyksestä on Ukrainalle etua: nyt venäläisten yhtiöiden täytyy edelleen maksaa Ukrainalle kaasun siirrosta miljardin dollarin kauttakulkumaksut vuosittain; Venäjä ei pysty halvan kaasun avulla houkuttelemaan Saksaa irtautumaan liittolaisistaan; ja lisäksi Venäjälle koituu putken korjauksesta suuret kustannukset^[102]. Toisaalta Ukrainan osallisuus energian hintoja nostaneeseen kaasuputki-iskuun vaikuttaisi kielteisesti Saksan Ukrainalle antamaan tukeen^[130].

Saksan viranomaiset liittovaltion poliisissa, keskusrikos­poliisissa ja valtakunnan­syyttäjän­virastossa ovat arvioineet Ukrainan motiiviksi sen, että räjäyttäjät halusivat tuhota yhden keskeisen rahanlähteen, jonka avulla Venäjä oli rahoittanut hyökkäystään Ukrainaan.^[150]

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Vastustus

Baltialaiset ja puolalaiset ovat esittäneet putkea vastaan kritiikkiä pitäen sitä ympäristönsuojelullisesti kyseenalaisena, jopa vaarallisena. Viron oikeistolaisen Isänmaaliitto-hallituspuolueen puheenjohtaja Tonis Lukas pitää venäläis-saksalaista merenalaista maakaasuputkea iskuna Euroopan unionin kasvoille.^lähde?

Eesti Päevalehtessä Tarton yliopiston oikeusinstituutin rehtori Heiki Lindpere, kansanedustaja Igor Gräzin, entinen pääministeri Juhan Parts ja Tallinnan entinen kaupunginjohtaja Hardo Aasmäe vaativat 27. joulukuuta 2005 Suomelta aluevesirajan laajentamista todeten, että mikäli Virokin tekisi näin, olisi mahdollista estää maakaasuputken rakentaminen Viipurista. Virolla on velvollisuus ilmoittaa Suomelle aluevesirajansa laajentamisesta 12 kuukautta etukäteen, mutta nopeampikin käsittely on mahdollista, mikäli parlamentit suostuvat siihen. Maat sopivat aluevesirajasta vuonna 1993, mutta jättivät keskelle Suomenlahtea tilaa kansainväliseen käyttöön.^lähde?

Saksan ja Venäjän riippumattomuus

Saksa ja Venäjä puolestaan laskevat säästävänsä mahdolliset Virolle, Latvialle, Liettualle tai Puolalle kokonaan maanpäällisestä putkesta koituvat transitomaksut. Gazprom vakuuttaa vedenalaisen putken olevan ekologiset vaatimukset täyttävä. Saksan liittotasavallan entinen liittokansleri Gerhard Schröder edisti pohjoiseurooppalaista maakaasuputkea liittokanslerina ollessaan, ja hänestä tulee yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja 1,5 miljoonan euron vuosipalkalla.^lähde?

Ekologisia perusteluja

Ruotsin pääministeri Göran Persson (sd) sanoi Itämeren maiden yhteistyökokouksen yhteydessä Visbyssä, että kaasuputki on vaarallinen hanke, koska se uhkaa kaiken päätteeksi nostaa vielä Itämeren pohjaan upotetut myrkyt esiin. Perssonin mukaan kaasuputken suunnittelijat ovat valinneet linjauksen, jonka matkalla Itämeren pohjakerroksissa makaa miinoja, myrkkyjä ja muuta upotettua ympäristöjätettä. "Putken rakentaminen uhkaa johtaa ympäristötuhoon kaikkien niiden ympäristöongelmien lisäksi, joista Itämeri kärsii", hän sanoi. Perssonin mukaan Suomi ja Ruotsi tekivät yhteistyötä punnitakseen hankkeen perusteellisesti ympäristön näkökulmasta.^lähde?

Suomen kannanottoja

Suomen pääministerin Matti Vanhasen (kesk) mukaan Ruotsin tavoin myös Suomi päättää jatkossa, tukeeko se Venäjän ja Saksan maakaasuputkihanketta.

Ulkoasiainministeriön Markus Lyra mainitsi Helsingin Sanomille annetussa haastattelussa, että maakaasuputki tarvitsee Suomen luvan, koska sen reitti kulkee Suomen talousvyöhykkeen kautta.^lähde?

Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Hallitus antoi ehdollisen suostumuksen Nord Streamille

• Jamal–Eurooppa-kaasuputki

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nord Stream Wikimedia Commonsissa

• Nord Stream -hankkeen sivusto. (englanniksi)