Tavu (tietotekniikka)
Tavu (engl. byte) on tietotekniikassa käytettävä mittayksikkö sellaiselle tallennuskapasiteetille, joka on riippumaton tallennetun datan tyypistä. Tavua kerrannaisineen käytetään ilmoittamaan tietokoneen keskusmuistin tai massamuistin tallennuskapasiteetin määrä. Tavu on pienin tietokoneen muistiosoitteella suoraan osoitettava yksikkö.[1] Se on myös yleinen tietotyyppi ohjelmointikielissä.
| Tavun monikerrat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavun koko on de facto kahdeksan bittiä. IEC standardissa IEC 80000-13:2008 käytäntö on myös kirjattu.[2]
Aiemmissa tietokonejärjestelmien arkkitehtuureissa käytettiin myös kuuden, seitsemän, yhdeksän, kymmenen ja kahdentoista bitin tavuja.[3] IBM S/360 vaikutti tavun standardoimiseen kahdeksaksi bitiksi.[4]Epäselvyyksien ehkäisemiseksi kahdeksan bitin tavusta käytetään muun muassa tietoliikenteessä nimeä oktetti (lyh. o).[5] Termi puolitavu (engl. nibble) tarkoittaa nimensä mukaisesti puolikasta tavua eli käytännössä neljän bitin jonoa.
Kahdeksan bitin tavuun voidaan tallentaa kokonaisluku väliltä 0–255 (28 arvoa). Tavun sisällön merkitys voidaan tulkita usealla tavalla, esimerkiksi yhtenä kirjaimena tietyssä merkistössä. Tavun sisältö ilmoitetaan usein heksadesimaalijärjestelmässä.
Tavu lyhennetään tyypillisesti t[6] (vain suomenkielinen lyhenne), mutta toinen yleinen ja täysin pätevä tapa, myös suomenkielisessä tekstissä, on kansainvälinen tavun yksikkö B[6] (varsin usein käytetään virheellisesti lyhennettä b, joka on bitin lyhenne).
Englanniksi tavua kutsutaan nimellä byte, joka on muunnos sanasta engl. bite (suom. ”haukkaisu”). Puolitavu sen sijaan on englanniksi nibble (suom. ”näykkäisy”). Suomessa termiksi on muodostunut tavu lähinnä siksi, että kahdesta tai useammasta tavusta muodostuu – tietokoneen tyypistä riippuen – sana (engl. word).
Tavun monikerrat
- Katso myös: Mittayksikön etuliite#Binääriset etuliitteet
Tavun monikertoina ei tulisi käyttää SI-järjestelmän mukaisia kymmenkantaisia kerrannaisyksiköitä kuten kilo-, mega- ja giga-, vaan binäärijärjestelmän mukaisia kahden potensseja kibi-, mebi-, gibi- ja niin edelleen, koska ne ovat yksiselitteisiä.
Binäärikantaisten yksiköiden lyhenteet ovat Ki, Mi, Gi ja niin edelleen. Kibitavu (KiB) on 210 = 1 024 tavua, mebitavu (MiB) 220 = 1 048 576 tavua ja gibitavu (GiB) 230 = 1 073 741 824 tavua. Binäärikerrannaisyksiköt sisältyvät IEC:n vuonna 1998 hyväksymään standardiin.[7]
Eri kerrannaisyksiköitä käytetään laajasti sekaisin: yleensä tietokoneiden keskusmuistin kapasiteetti ilmoitetaan kahden potensseina sekä kiintolevyjen kapasiteetti ja tiedonsiirron nopeudet kymmenen potensseina, mutta tästäkin säännöstä on paljon poikkeuksia. Lisäksi kilotavusta käytetään tavallisesti lyhennettä k.Uusien binääripohjaisten monikertojen lyhenteiden käyttö ei ole levinnyt laajalle.
JEDEC-standardissa on lisäys käytössä olevan käytännön dokumentoimiseksi.[8]
Lisäksi eräissä tapauksissa jälkiliite B on jätetty pois ja käytetään vain lyhenteitä K, M ja G.
Katso myös
Lähteet
- Jaakohuhta, Hannu: Tietotekniikan sanakirja. Helsinki: Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-456-1. (suomeksi, englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
