Vietnamin kieli

Vietnamin sosialistisen tasavallan virallinen kieli.

Vietnam (tiếng Việt) on Vietnamin virallinen kieli, jota puhuu yli 65 miljoonaa ihmistä (noin 87 prosenttia väestöstä) Vietnamissa ja muutama miljoona muualla. Kielitieteilijät yrittivät pitkään selvittää, mihin kielikuntaan vietnam kuuluu – sitä epäiltiin jopa siniittiseksi kieleksi, koska se on saanut niin paljon vaikutteita kiinasta. Nykyään katsotaan sen kuuluvan austroaasialaisiin kieliin. Sen luokitus on: austroaasialainen, mon-khmer, viet-muong.

Vietnam
  Enemmistökieli   Vähemmistökieli
  Enemmistökieli
  Vähemmistökieli
Oma nimitiếng Việt
Tiedot
AlueVietnam
Virallinen kieli Vietnam
 Tšekki (vähemmistökieli)
Puhujia80+ miljoonaa
Sija13.–17.
Kirjaimistolatinalaistettu quốc ngữ (nykyinen)
kiinalaistettu Chữ Nôm (historiallinen)
Kielitieteellinen luokitus
Kielikuntaaustroaasialaiset kielet
Kieliryhmämon-khmer-kielet
viet-muong-kielet
Kielikoodit
ISO 639-1vi
ISO 639-2vie
ISO 639-3vie

Vietnam on analyyttinen ja tonaalinen kieli; väärä sävelkorko voi muuttaa sanan merkityksen. Myös sanajärjestys on hyvin tärkeä; monissa tapauksissa lauseen koko merkitys voi muuttua vaihtamalla kahden sanan paikkaa, esimerkiksi: Anh ấy không làm được việc này. ”Hän ei kykene tekemään tätä työtä.” → Anh ấy không được làm việc này. ”Hän ei saa tehdä tätä työtä.”[1]

Vietnamilla on tunnustetun vähemmistökielen asema Tšekissä, minkä nojalla vietnamilaiset saavat mm. pitää vietnaminkielisen nimensä ja opiskella äidinkieltään tšekkiläisissä kouluissa.[2][3]

Äännejärjestelmä ja oikeinkirjoitus

Konsonantit

LabiaaliAlveolaariRetrofleksiPalataaliVelaariGlottaali
KlusiiliPulmoninenpt ~ tʰʈc | ɟk ~ kx
Implosiiviɓɗ
Frikatiivif | vs | zʂ | ʐx | ɣh
Lateraalil
Nasaalimnɲŋ
Puolivokaaliwj

Lähde:[4]

Vokaalit

EtinenKeskinenTakainen
Suppeaiɨu
Puolisuppeaeo
Keskivokaaliə
Puoliavoinɛɔ
Avoina

Lähde:[4]

Kirjoitusjärjestelmä

A aĂ ă âB bC cCh chD dĐ đE eÊ êG gGi giH h
[aː][a][ə][ɓ][k][c] tai [tɕ][z] tai [j][ɗ][ɛ][e][g][z][h]
I iK kKh khL lM mN nNg ngNh nhO oÔ ôƠ ơP p
[i][k][x] tai [kʰ][l][m][n][ŋ][nj][ɔ][o][əː][p]
Ph phQu quR rS sT tTh thTr trU uƯ ưV vX xY y
[f][kw][ɹ] tai [ʐ][ʂ][t][tʰ][tʂ][u][ɨ][v][s][i]

Vietnamissa on kuusi toonia, jotka muuttavat merkityksen:

  1. tasainen tooni (ngang tasainen): ei merkintää – esimerkiksi ba = kolme; aalto; isä (murteellinen)
  2. korkea nouseva tooni (sắc terävä): ´ (akuutti) kirjaimen päällä – esimerkiksi = kreivi, jaarli, vasallien johtaja
  3. matala (laskeva) tooni (huyền roikkuva): ` (gravis) kirjaimen päällä – esimerkiksi = isoäiti
  4. tipahtava nouseva tooni (hỏi kysyvä): ̉ (yläpuolinen koukku) kirjaimen päällä – esimerkiksi bả = syötti, houkutin
  5. korkea nouseva glottaali tooni (ngã kaatuva): ~ (aaltoviiva) kirjaimen päällä – esimerkiksi = jäännös, pohjasakka
  6. matala pysähtyvä tooni (nặng raskas): . (alapuolinen piste) kirjaimen alla – esimerkiksi bạ = sattumanvaraisesti[5]

Koska Vietnam oli Kiinan vallan alla noin 111 eaa. – 938 jaa., vietnamin virallinen kirjoitusjärjestelmä oli klassinen kiina, jota vietnamiksi kutsutaan nimellä Chu-nho tai chữ Hán. Sitä käytettiin myöhempien kirjoitusjärjestelmien rinnalla aina vuoteen 1918 saakka. Noin 1000-luvulla Vietnamissa kehitettiin kiinan kirjoitusjärjestelmän pohjalta oma järjestelmä nimeltä Chữ Nôm (rahvaanomainen kirjoitus). Chữ-nôm-kirjoitus käyttää tavallisia kiinan merkkejä ja joitakin erityisesti vietnamia varten kehitettyjä merkkejä. Nämä uudet merkit yhdistävät pari muuta kiinan merkkiä, jotka osoittavat sanan merkityksen ja vietnamin mukaisen summittaisen lausumisen.

Ranskalaiset lähetyssaarnaajat kehittivät 1600-luvulla Vietnamissa vielä uuden kirjoitusjärjestelmän, latinalaisiin aakkosiin pohjautuvan kirjoituksen nimeltä Quốc ngữ, kansallinen kieli. Aluksi sillä kirjoitettiin rukouskirjoja ja muuta uskonnollista materiaalia. Kehittäjäksi mainitaan tavallisesti ranskalainen jesuiitta Alexandre de Rhodes, vaikkei työtä toki yksin tehnyt. 1700-luvun puolivälissä jotkin koulut Vietnamissa alkoivat opettaa Quốc ngữ -kirjoitusta, mutta laajamittaiseen käyttöön se tuli vasta 1900-luvulla, ja on nykyään lähes yksinomaisesti Vietnamissa käytettävä kirjoitusjärjestelmä.

Quốc ngữ sisältää 30 kirjainta ja viisi toonimerkkiä, jotka kirjoitetaan vokaalien ylä- tai alapuolelle. Eräät kirjainten yhdistelmät ääntyvät yhtenä foneemina.

Sukulaistermit

Vietnamin kielessä käytetään sukulaisuuteen liittyviä termejä viittaamaan puhujaan itseensä tai kuulijaan. Nämä termit voivat paljastaa puhujan ja kuulijan välillä olevan sosiaalisen suhteen, ikäeron ja jopa puhujan asenteen kuulijaa kohtaan. Tästä syystä oikea termi on valittava tarkkaan, jottei kukaan loukkaannu, ja tuntematon saattaa hyvin kysyä toiselta tämän iän selvittääkseen, mitä termiä tulee käyttää. Termit vaihtelevat alueittain ja niistä monet ovat peräisin kiinan kielestä.

Yleisin tapa viitata itseensä on sukulaistermien käyttö. Näitä termejä voivat käyttää keskenään ketkä tahansa, eivät ainoastaan verisukulaiset. Esimerkiksi useimmissa parisuhteissa miespuolinen kutsuu kumppaniaan termillä em (nuorempi sisarus) ja naispuolinen kumppaniaan termillä anh (isoveli) – länsimaalaisesta tämä saattaa kuulostaa sukurutsaiselta, mutta vietnamin puhujien kesken se on täysin normaalia ja odotettua.[6]

Sukulaistermit

Termi
(millä puhuja
viittaa itseensä
)
Vastavuoroinen
(millä vastaaja
viittaa itseensä
)
KirjaimellisestiSukulaisuudesta poikkeava käyttö
ja murteelliset sanat
chaconisäMyös pappi. Murteellisia sanoja ovat esimerkiksi ba, bố, tía, thầy.
mẹconäitiMẹ -sanaa käytetään Pohjois-Vietnamissa. Muita sanoja ovat esimerkiksi má (Etelä-Vietnamissa), u, bầm, mạ.
anhemisoveliMyös vähän vanhempi samaa sukupolvea oleva mies tai mies yleensä (jälkimmäisessä tapauksessa termiä käytetään muodollisissa tilanteissa).
Anh-sanaa voi käyttää puhuakseen kenelle tahansa miespuoliselle sosiaalisesta asemasta riippumatta.
Parisuhteessa olevaa miestä puhuttelee hänen kumppaninsa sanalla anh.
chịemisosiskoMyös vähän vanhempi samaa sukupolvea oleva nainen tai nainen yleensä (jälkimmäisessä tapauksessa termiä käytetään muodollisissa yhteyksissä).
emanh tai chịsamaa sukupolvea oleva
nuorempi sisarus tai serkku
Myös samaa sukupolvea oleva nuorempi ihminen (sukupuolesta riippumatta) tai lapsi yleensä.
Parisuhteessa olevaa naista puhuttelee hänen kumppaninsa sanalla em.
concha, mẹ, bà, jne.oma lapsiMyös nuori lapsi; ainakin yhden sukupolven nuorempi ihminen.
cháuông, bà, bác, chú, jne.lapsenlapsi; siskon- tai veljenlapsi;
nuorempaa sukupolvea oleva serkku
Myös nuori lapsi; ainakin yhden sukupolven nuorempi ihminen.
ôngcháu or conisoisäMyös keski-ikäinen mies. Isänpuoleinen isoisä = ông nội (sisäpuolinen isoisä).
Äidinpuoleinen isoisä = ông ngoại (ulkopuolinen isoisä).
cháu or conisoäitiMyös keski-ikäinen (naimisissa oleva) nainen. Isänpuoleinen isoäiti = bà nội (sisäpuolinen isoäiti).
Äidinpuoleinen isoäiti = bà ngoại (ulkopuolinen isoäiti).
cháuisän siskoMyös naispuolinen opettaja; isän ikäinen vanhempi nainen; nuori (yleensä naimaton)
nainen (muodollinen). Muutamissa murteissa sanalla on ainoana merkityksenä isän pikkusisko.
chúcháuisän pikkuveliMyös isän ikäinen oleva vanhempi mies; vähän nuorempi mies (muodollinen).
Muutamissa murteissa sanalla chú on ainoana merkityksenä isän pikkuveli.
thímcháuchú:n vaimo
báccháuvanhemman vanhempi sisarusMyös puhujan vanhempia vanhempi ihminen (sukupuolesta riippumatta).
Muutamissa murteissa sanalla on myös merkitys isän tai äidin vanhempaa sisarus.
cháuäidin sisko, äitipuoliMyös äidin ikäinen oleva nainen.
Muutamissa murteissa sanalla on ainoana merkityksenä äidin pikkusisko.
cậucháuäidin veliMyös äidin ikäinen mies; läheinen ystävä (Pohjois-Vietnamissa).
Muutamissa murteissa sanalla on ainoana merkityksenä äidin pikkuveli.
mợcháucậu:n vaimoMuutamissa murteissa sana mợ on aviomiehen vaimostaan,
lapsen äidistään tai appivanhempien miniästään käyttämä kutsumasana.
dượngcháu:n tai :n aviomies, isäpuoli
cụ/cốcháuisoisovanhempiMyös hyvin vanha ihminen.
cháuisoisoisovanhempi
họklaani, heimoHe. Joukko ihmisiä.

Pronominit

Vietnamin kielessä on myös pronomineja. Ne jakautuvat kahteen alalajiin sen mukaan, voidaanko niiden eteen liittää monikkosana các tai chúng, esimerkiksi tôi (minä) → chúng tôi (me).

Näihin pronomineihin voidaan liittää monikkosana:

YksikköMonikko
Ensimmäinen persoonatôi (mahdollisesti muodollinen)chúng tôi (pois lukien kuulija)
ta (neutraali, ei muodollinen)chúng ta (mukaan lukien kuulija)
tao (esimies alaiselle, tuttavallinen)chúng tao (alatyylinen, pois lukien kuulija)
mình (läheinen)mình tai chúng mình (läheinen, mukaan lukien kuulija)
Toinen persoonamày tai mi (esimies alaiselle, tuttavallinen)bay, chúng mày, tụi mày (esimies alaiselle, tuttavallinen)
Kolmas persoona (esimies alaiselle, tuttavallinen)chúng nó

Näihin pronomineihin ei liitetä monikkosanaa:

YksikköMonikko
Ensimmäinen persoonamin (tuttavallinen, ylätyyli)choa (ylätyyli)
qua (mies naiselle, ylätyyli)
thiếp (nainen miehelle, ylätyyli)
trẫm (kuningas mandariineille, vanhahtava)
Toinen persoonabậu (nainen miehelle, ylätyyli)
chàng (nainen miehelle, ylätyyli)
Kolmas persoonay (tuttavallinen)người ta
hắn (tuttavallinen)
va (tuttavallinen)

Levinneisyys

Vietnamin kielen levinneisyys maailmalla:
  Virallinen kieli
  Yli 1 000 000 puhujaa
  Yli 100 000 puhujaa

Suurin osa vietnamin puhujista asuu Vietnamissa. Suuria vietnamia puhuvia vähemmistöjä asuu muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ranskassa ja Australiassa. Suomessa asuu noin kuusituhatta vietnamia äidinkielenään puhuvaa[7], jotka ovat taustaltaan monista etnisistä ryhmistä: etelä- ja pohjoisvietnamilaisia, khmerejä ja sinovietnamilaisia.[8]

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikipedia
Vietnaminkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja
🔥 Top keywords: